Espoon kaupunki on pari vuotta työstänyt uutta organisaatiomallia kaupungille ja tässä muutoksessa aiotaan lopettaa koulun johtokunta toimivana vaikutusmahdollisuutena. Tätä työtä on tehty yhteistyössä mm. Turun vastaavan kehitystyön kanssa.
Tätä työtä ei kuitenkaan ole avattu työryhmän ulkopuolelle juuri lainkaan. Vasta nyt marraskuussa asiaa avattiin luottamushenkilöille valtuustolle “tiedoksi annettavaa” kohdassa. Ei siis päätettävissä asioissa. Tässä huomioni kiinnittyi koko kaupungin kannalta ehkä pieneen, mutta koulujen toiminnassa tärkeään asiaan. Koulujen johtokunnat ollaan lakkauttamassa.
Selvitin eri toimijoiden osallistamista tähän kehitysvaiheeseen, mutta kukaan VY:n tai johtokunnan jäsen ollut tästä tietoinen eikä myöskään rehtorit. Eli asiaan liittyviä toimijoita ei ole kuultu ja kaupunki tuntuu ajavan muutosta läpi vain omista lähtökohdista, todennäköisesti säästösyitä.
Tässä poiminta kaupunginhallituksen päätösesityksestä 23.11.2020:
Koulujen yhteistyöstä vanhempainyhdistysten kanssa tehdään velvoittavaa toimintaohjein.
Johtokuntiin verrattuna vanhempainyhdistystoiminta on aktiivisempaa ja saavuttaa suuremman joukon. Johtokuntiin on paikka paikoin ollut haastavaa löytää huoltajien edustajia mukaan. Sen sijaan koulujen vapaamuotoiset vanhempainyhdistykset ovat vetovoimaisia. Sivistystoimi tekee jo nyt yhteistyötä vanhempainyhdistyksiä edustavan Koko Espoo ry:n kanssa.
Yllätyin, kun luin, että vanhempainyhdistystoiminta olisi aktiivisempaa. Toki toiminta saavuttaa suuremman joukon, kun VY:n toiminta on tapahtumien järjestämistä, mutta kyllä johtokunnalla on vahvempi ääni kaupungin suuntaan. Tämän enempää muutoksessa ei ole osallistettu eri toimijoita. On näköjään keskusteltu vain yhden yhdistyksen kanssa, Koko Espoo ry:n.
Johtoryhmähän kokoaa yhteen vanhemmat, opettajat, rehtorin ja opiskelijat (yli 15v). Johtoryhmään sitoudutaan neljäksi vuodeksi ja se on virallinen taho, jonka myös kaupunki ottaa huomioon päätöksiä tehdessään.
Vanhempainyhdistykset ovat kirjava joukko erilaisia vanhempien ryhmiä. Mutta ne ovat itsenäisiä yhdistyksiä. Enkä kyllä yhdy siihen, että vanhempainyhdistykseen olisi helppo saada edustajia mukaan. Näen sen jopa haastavampana kuin johtokuntiin jäsenten saamisen, sillä yhdistyksen aktiivit valitaan vuosittain ja hallitusjäsenten etsiminen on vuosittaista.
Koulun johtokunta
Kuolun johtokunta on ollut selkeä toimija, kun vanhemmilla on ollut kouluun liittyviä huolia esimerkiksi liikennejärjestelyiden parantamisessa tai sisäilman tilasta. Se on ollut selkeä taho, joka voi kertoa kaupungille eri toimijoiden huolista. Sen sijaan vanhempainyhdistysten kannanotot ja viestit eivät ole kaupungin organisaatiossa tulleet kuulluksi.
Erityisesti kiinnitin huomiota siihen, että vanhempainyhdistysten toiminnasta tehdään velvoittavaa. Yhdistykset ovat koulusta riippumattomia, joilla on PRH:n hyväksymät säännöt. Voiko kaupunki velvoittaa yhdistyksiä ilman, että tavoite on mainittu säännöissä?
Tarkoituksen muuttamiseen tarvitaan virallinen sääntömuutos. Yleisesti sääntömuutos vaatii kaksi yhdistyksen kokousta, ja vuosikokousmenettelyllä tähän menee kaksi vuotta. Se myös maksaa. Kuka tulee tämän maksamaan ja kuka kirjoittaa uudet säännöt? Voiko yhdistys valita mitä velvoittavia tehtäviä se suostuu ottamaan taakakseen?
Entä onko tässä kyseessä vanhempainyhdistykset vai myös koulu&koti yhdistykset tai muut tahot, jotka auttavat koulua? Myös asukasyhdistykset auttavat koulua. Velvoitetaanko heitä?
Enkä kuka on velvollinen? Tuleeko VY:n puheenjohtajalle velvoittavia tehtäviä kaupungille? Vai onko VY:n hallitus velvollinen? Vai jäsenet? Kun kaikki nämä ovat vapaaehtoistoimijoita, niin löytyykö tähän lopulta porukkaa?
Vanhempainyhdistyksen jäsenyys
Kuka on VY:n jäsen? Ketään ei voida liittää jäseneksi automaattisesti. Koululaisen opiskelu koulussa ei tee vanhemmista vanhempainyhdistyksen jäseniä. Se olisi lainvastaista. Heidän pitää itse liittyä jäseneksi ja tällainen aktiivisuus on kovassa laskussa.
Osassa yhdistyksiä jäsenyys on maksullista ja se on heidän rahankeräystapa. Onko hyväksyttävää, että mahdollisuus vaikuttaa on maksullisen jäsenyyden varassa? Osalle yhdistyksistä jäsenmaksut ovat toiminnan perusta toteuttaa tarkoitusta vastaavaa toimintaa. Sitä ei kaupunki varmasti voi vaatia poistamaan.
Mitä, kun tarkoitus muuttuu? Jos siis VY:n toiminnasta tehdään velvoittavaa vapaaehtoistyötä? Miten luulette, löytyykö innokkaita osallistujia vielä?
Entä mitä tehdään niiden koulujen kanssa, joissa ei ole yhdistysmuotoista vanhempainyhdistystä?
Mitä tehdään niiden vanhempainyhdistysten kanssa, jotka eivät suostu ottamaan tätä velvoittavaa tehtävää vastaan? Jos he eivät halua tehdä velvoittavaa sääntömuutosta? Voidaanko tällä pakottamisella ajaa se vähäinenkin vanhempainyhdistystoiminta alas?
Kaupunki mainitsee materiaalissa, että he ovat olleet yhteydessä Koko Espoo ry:n kanssa. Koko Espoo on vanhempainyhdistyksiä kokoava toimija, jolla on tällä hetkellä 71 jäsenyhdistystä. Ei siis läheskään kaikista kouluista. Koko Espoo pyrkii tekemään hyvää Espoossa, mutta vapaaehtoisia toimijoita on liian vähän. Enkä haluaisi vähentää niitä sillä, että heidän harteilleen laitettaisiin kaikkien nykyisten koulujen johtokuntien työt. Ei mikään taho pysty edistämään kaikkien koulujen asioita. Meillä on erilaisia kouluja, eri alueilla ja eri painotuksin. Ei kukaan vapaaehtoinen pysty ajamaan näiden kaikkien etua.
Toinen iso vanhempainyhdistystoimija on Suomen vanhempainliitto. Siellä on 87 espoolaista suomen- ja ruotsinkielistä VY:tä. Eli ei sielläkään ole kaikki. Ja sen hallitus on vieläkin kauempana espoolaisten koulujen todellisuudesta.
Johtokuntien toimintaa tulee kehittää ja vaaleista voi kertoa koulun vanhemmille
Johtokunnilla on tosiaan ollut aika vähän toimintaa ja ne tapaavat noin 3 kertaa vuodessa. Johtokuntatoimintaa tulisi kuitenkin kehittää eteenpäin ja myös hyödyntää sitä nykyistä enemmän. Tai sitten pakollisten kokousten määrää voidaan vähentää ja tarjota mahdollisuus ylimääräisiin kokouksiin tilanteen niin vaatiessa.
Joka tapauksessa yhteistoiminnallista mallia voisi kehittää, mutta missään nimessä tällaista monitoimijamallia ei voi poistaa tuomatta tilalle jotain vastaavaa mahdollisutta vaikuttaa, myös vanhemmille ja opiskelijoille.
En usko, että velvoittavaa toimintaa pystytään vierittämään koulusta ja kaupungin organisaatiosta erillisille itsenäisille yhdistyksille tai näin isossa kaupungissa yhdelle itsenäiselle yhdistykselle. Voitte katsoa naapurikunnasta mallia siitä, miten siellä kävi johtokuntien lopettamisen jälkeen.
Asialla on kiire
Nykyisten johtokuntien työ on päättymässä keväällä 2021 ja keväällä tulisi pitää myös uudet vaalit. Jos organisaatiouudistus menee läpi ilman, että tätä aihetta on suunniteltu tämän enempää, niin miten tulee tämän yhteistyön käyvän? Erityisesti mietin, että kuinka paljon lisää tästä kaatuu jo kovasti työllistettyjen rehtorien niskaan?
Ja viedäänkö opiskelijoilta ja vanhemmilta heidän ainut virallinen tapa vaikuttaa?
Lakkauttamisen sijaan osallistamista Espoo tarinassa esiin nostava kaupunki voisi kehittää toimintaa sen alasajon sijaan.
Kuvaavaa on, että tuota valtuustolle tiedoksi annettavaksi annettua esitystä ei edes esityslistassa ole, että sen voisi sieltä tähän linkata.
Asia eteni kaupunginhallitukseen päätettäväksi
Asia tuli jo joulukuun alussa kaupunginhallituksen päätettäväksi. Nostin tämän ongelman esiin ja edustajamme Henna Partanen teki muutosesityksen mm. koulujen johtokuntiin liittyvään kohtaan, mutta se ei saanut kannatusta muilta puolueilta.
Henna nosti esiin myös tila-asioiden siirtämisen toisen lautakunnan yhteyteen, mikä heikentää tila-asioiden hoitamista. Tähänkään ei tullut muilta ryhmiltä tukea ja organisaatiomuutos etenee virkamiesesityksen mukaisesti.
Lue: Kaupunginhallituksen käsittely 7.12.2020
