Myrkytön ts kemikaaliton siivous Espoossa

Valtuustoaloite Siivola

Tein valtuustossa 10.12.2018 valtuustoaloitteen myrkyttömästä siivouksesta.

Valtuusto toivoo Espoon kaupungin laajentavan myrkyttömien (ts.
“kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin hoitamissa kiinteistöissä.

Perustelut

Siivouksessa käytetään paljon myrkyllisiä kemikaaleja. Sen voi todentaa suoraan pesuainepullon kyljestä ja käyttöturvallisuustiedotteesta.
Aikaisemmin pesuaineet huuhdeltiin pois, mutta nyt laajasti käytössä olevalla
leave-on siivousmenetelmällä nämä myrkylliset kemikaalit sirotellaan hengitysilmaan kostutinkemikaaleilla ja pyyhinnän jälkeen ne jäävät pinnoille. Siivouksen jälkeen myrkyt siirtyvät iholle, suuhun ja ilman kautta keuhkoihin altistaen tilojen käyttäjät kyseisille myrkylliseksi luokitelluille aineille.

Suomessakin on herätty tutkimaan siivouskemikaalien aiheuttamia terveyshaittoja. Työsuojelurahasto rahoittaa parhaillaan Helsingin yliopiston “Bioreaktiiviset altisteet – Toksisia solureaktioita aiheuttavat toksiinit ja kemikaalit työtiloissa” tutkimusta, missä tutkitaan mm. siivouksen kemikaaleja ja leave-on menetelmän homemikrobeja lisäävää vaikutusta.

Vaihtoehtoisia siivousmenetelmiä on kuitenkin jo saatavilla ja niitä on kokeiltu
onnistuneesti Espoossa mm. Aalto yliopistossa, Palmiassa, tapiolalaisessa
vanhainkodissa, Karhusuon koulussa sekä maailmanlaajuisesti esimerkiksi
Kanadassa Vancouverin ensihoidon sairaaloissa.

Myrkyttömien siivousmenetelmien käytön aloitus on nopeaa ja siivoustaso on riittävä jopa sairaalaan, joten se on riittävä myös kaupungin tiloihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin ja asumisyksiköihin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme, että Espoon kaupunki lisää erilaisten myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin tiloissa.

Espoossa 10.12.2018
Marjaana Siivola + 37 valtuutettua

Tietoa myrkyttämästä siivouksesta

Aihe on mielenkiintoinen ja pitkä. Laitan tähän linkkejä erilaisiin tietolähteisiin, niin voitte itse selvittää myrkyttömien siivousmenetelmien mahdollisuudet.

Suomalaisia alan tutkijoista kannattaa seurata mm Mirja Salkinoja-Salosen tutkimuksia. Hän on prosessori, joka on tällä hetkellä mukana mm. Työsuojelurahaston hankkeessa. Mirja on kemikaalien asiantuntija.

Näkymättömät vaaratekijät – mikrobien ja ihmisen tuottamat kemialliset yhdisteet

Tuula Putus on Turun professori, joka tutkii sisäilmaan liittyviä aiheita laajalti ja hänkin on parhaillaan erilaisissa sisäilmaan liittyvissä tutkimuksissa mukana.

Yle Uutisoi aiheesta 23.11.2018Kemikaaliton siivous yleistyy hitaasti – “pelkkä vesi” herättää ensin epäluuloja, mutta siivoojat ja sisäilmatutkija kiittävät

Yle 16.2.2018: Leviävätkö siivouskemikaalien haitalliset aineet koulujen sisäilmaan? Tätä tutkitaan pääkaupunkiseudulla

ISS+ÅA: Siivous ilman kemikaaleja Aktiivivedellä vaikuttaa sisäilmaan

Menetelmiä

Tällä hetkellä Suomessa useita myrkytöntä siivousta mahdollistavaa laitetta.

Ultrapuhdasvesi

Perusajatus on se, että vesi puhdistetaan ultrapuhtaaksi, jolloin se pyrkii kohti tasapainoa imien likaa itseensä. Tällaista siivousta kutsutaan ultrapuhtaallavedellä siivoamiseksi ja sitä myy mm. UltraH2O.

Otsonointi

Toisaalta vettä voidaan otsonoida sähkön avulla “salamalla” ja tällainen vesi irrottaa likaa ja siivoaa hyvin tuloksin. Tälläkin hetkellä esim. pääkaupunkiseudun vesi otsonoidaan eli me kaikki juomme tällaista vettä. Myöskin uimahalleissa vettä puhdistetaan otsonoimalla ja tämä on todettu turvalliseksi.

Otsonoitua vettä on tarjolla myös siivouskäyttöön. (Saa vinkata tuotteita tähän linkitettäväksi). 

Ultrapuhtaanveden ja otsonoinnin yhdistelmä

Aktiivivesi yhdistää nämä kaksi menetelmää. Siinä hanavesi puhdistetaan ultrapuhtaaksi suodattamalla ja sen jälkeen se sähkön avulla otsonoidaan. Laitteesta tuleva vesi on täysin turvallinen.

Aktiivivesi on ainut näistä menetelmistä, joista on saatavilla tutkittua tietoa sen tehosta ja se on jo laajalti käytössä pohjois-Amerikassa.

Kanadan valtion hanke Greencare on tutkinut myös siivousta

Tässä muutamia linkkejä liittyen kanadalaisten sairaaloiden siivoukseen ja heidän tuloksiaan Aktiiviveden käytöstä sairaaloissa.

.

Aivan tavallisen homekoulun tarina

Helsingin Sanomat uutisoi 13.3.2017 Ihan tavallisen homekoulun tarinaa.

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005124466.html

Denice Robson suojasi Vartiokylän ala-asteen tiivistettäviä tiloja viime viikolla. Homeista koulua korjaillaan jälleen. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)
Denice Robson suojasi Vartiokylän ala-asteen tiivistettäviä tiloja viime viikolla. Homeista koulua korjaillaan jälleen. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)

Se kertoi Vartiokylän koulusta, mutta valitettavasti se voisi olla niin monesta muustakin koulusta. Karhusuon koulun osalta vuosiluvut olisivat näin:

  • 1961 Karhusuon koulu rakennettiin Suomen ensimmäisenä sarjatuotantoisena kouluna.
  • 1999 sisäilmatutkimuksia, joissa löydöksiä
  • 2002-2003 koulu peruskorjattiin mm. sisäilmaongelman vuoksi, ja laajennettiin.
  • Oireilu jatkui ja tutkimuksia tehtiin useina vuosina.
  • 2015 tammikuussa koululle valmistui siirtotilat tilanpuutteen vuoksi. Esi-2lk siirtokoulun tiloihin.
  • 2015 marraskuussa koulu kiireellisesti kiinni sisäilmaongelman vuoksi.
  • 2016 tammikuussa 3-6 lk väistöön Lagstadiin. Koulu voi käyttää ruokalaa ja salia.
  • 2016 helmikuussa  koulu ei käytä enää ruokalaa ja salia oppilaiden ja henkilökunnan oireilun vuoksi. Kaupunki ei virallisesti sulje näitä tiloja, sillä korvaavia tiloja ei ole. Salin iltakäyttäjiä ei informoida ongelmista. Koulu jatkaa toimintaansa ilman liikuntasalia, ruokalaa, jakotiloja, käsityötiloja, musiikinopetustiloja….
  • 2017 tammikuussa piti tulla toinen siirtokoulu Karhusuolle, mutta yllättäen tarpeen kerrottiin olevan poissa. Oppilaat yhä Lagstadissa.
  • 2017 syksyllä pitäisi tulla tyyppikouluksi nimetty pysyvä viipalekouluratkaisu Karhusuon alakouluun. Liikuntatilat ja yläkoulu uupuvat edelleen, vaikka tarve on jo kriittinen.

Ja näitä on useita. Kuten Vartiokylän koulu, moni koulu Espoossa ei ole “homekoulu” statuksella eli niitä korjataan pienin toimenpitein ilman kunnollista korjausta.

Tällä hetkellä Espoossa on väistössä jopa 3500 oppilasta. Se on hurja määrä eikä sisällä edes kaikkia tarvitsijoita.

Nyt investointeja on pakko keskittää koulujen ja päiväkotien korjauksiin, sillä jokainen viivästetty korjaus maksaa kalliisti menetettynä terveytenä. Tähän meillä ei ole varaa.

Korjaukset tulee rahoittaa joko investointikaton sisällä siirtämällä tiehankerahoja koulukorjauksiin, avaamalla investointikatto tai nostamalla veroäyriä.  Vihreät ovat Espoossa tarjonneet näitä kaikkia menetelmiä, mutta Kokoomus, RKP ja Perussuomalaiset ovat olleet niitä vastaan ja korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta.

Sisäilma – ongelmia ja ratkaisuja

9.3.2017 Sellon kirjastossa oli tilaisuus “Ratkaisun avaimia Espoon koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmiin”.

Tilaisuuden järjesti Mika-Erik Walls ja tilaisuudessa Tuula Putus esitteli sisäilmatutkimuksia ja niiden tuloksia. Paljon on jo tiedossa, mutta silti kuntapäättäjät eivät ole ottaneet asiaa todesta. Jos olisivat ottaneet, niin Espoonkaan korjausvelka ei vain kasvaisi, vaan asiaan löydettäisiin ratkaisuja.

Tilaisuudessa puhui myös Pike Hilakari Sisäilmasairastuneet ry:stä. Piken oma ja lasten terveys on kärsinyt sisäilmaongelmista.  Hän kertoi kuinka lapsen mahdollisuudet tehdä töitä on rajoittunut, sillä työpaikan tulee olla puhdas sisäilmasaasteista. Tällaiset lapset kärsivät lopun elämää altistumisesta ja se rajoittaa heidän tulevaisuuttaan. Meidän tulee huolehtia jo sairastuneista sekä ehkäistä uusien kuntalaisten sairastuminen.

Viime valtuustokaudella mm. Vihreät ovat olleet hakemassa rahoitusta koulujen ja päiväkotien ongelmiin ja he saivatkin 10 miljoonan lisäbudjetin joulukuun budjettineuvotteluissa. Harmillisesti Kokoomus laittoi samaan aikaan 100 miljoonaa euroa Tapiolan tunneliin, joten prioriteetit ovat harvinaisen selvät.

Jos koet, että emme voi jatkaa tuhansien lasten ja henkilökunnan terveyden vaarantamista, käytä äänesi kuntavaaleissa sen mukaisesti!

Tulen tekemään töitä sen eteen, että kaikki päiväkotilapset, koululaiset ja heistä huolehtiva henkilökunta saa terveet ja tarkoituksenmukaiset tilat! Voi olla, että siinä pitää joustaa rakennusten ulkonäöstä, niin se on pieni hinta terveyden säätämiseksi.

 

Koulujen sisäilmaongelmafoorumi Sellossa 10.11.2017

Suur Leppävaaran asukasfoorumi on tehnyt hyvän koosteen marraskuisesta tilaisuudesta liittyen koulujen sisäilmaongelmiin.

Tämä vyyhti alkaa jo kiihtymään ja meidän nyt tarvitaan toimia, joilla vauhti saadaan pysähtymään!

Käy lukemassa yhteenveto täällä:

http://www.suurleppavaara.info/tiedotteet/sisailmaongelmat10112016yhteenveto

Marjaana Siivola ja Vanha-Espoon Asukasfoorumin jäsen Pauno Hellsten kuuntelemassa Maija Lehtisen (Tilapalvelut) esitystä.
Marjaana Siivola ja Vanha-Espoon Asukasfoorumin jäsen Pauno Hellsten kuuntelemassa Maija Lehtisen (Tilapalvelut) esitystä.