Nupurintien turvallisuuden parantaminen

Karhusuon koulu sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Nupurintien varrella. Tie on luokiteltu vaaralliseksi tieksi koululaisille ja siinä on vilkasta raskasliikennettä mm. Ämmässuon vuoksi.

Karhusuon koulua rakennetaan parhaillaan yhteisnäiskouluksi ja heti suunnitelmien alussa koulu ja muut tahot toivat esiin huolensa Karhuniityntien ja Nupurintien vaarallisuudesta. Siinä on jo muutama koululainen jäänyt auton alle.  Suunnitelmien alussa koulussa oli 200 oppilasta ja kaupunki lupasi, että risteys tullaan rakentamaan turvallisemmaksi, kun 700 oppilaan yhteinäiskoulu valmistuu syksyllä 2020.

Teknisen lautakunnan investointiesitys vuosille 2019-2030 näyttää vielä Nupurintien hankkeen investointilistassa ja vielä prioriteettinä välttämätön. Nyt hanke on siirretty yli suunnitelmakauden eli yli 2030.

Nyt elokuussa 2019 risteyksen suunnitelmat ovat valmiit, mutta Espoo on poistanut hankkeen listoilta! Tekniselle lautakunnalle esitetyssä investointisuunnitelmassa hanke on siirretty yli suunnitelmakauden eli yli vuoden 2030.

Kuinka voidaan poistaa prioriteetillä “välttämätön” oleva hanke, joka liittyy turvalliseen koulutiehen? Espoo kertoo priorisoivansa turvalliset koulutiet, mutta kuitenkin toimii päinvastaisella tavalla.

Tämän hankkeen rakentaminen pitää aloittaa tammikuussa 2020.

Tekninen lautakunta 14.8.2019

Teknisen lautakunnan saaman esityksen mukaan Nupurintien risteys oli siirretty suunnitelmakauden yli eli vuoden 2030 jälkeiseen aikaan.

Sain kuitenkin lautakunnan jäsenet ymmärtämään Nupurintien turvattomuuden ja ongelmat erityiskuljetusreittinä, Kehä 3:n rinnakkaisreittinä, koululaisten vaarallisena risteyksenä yms niin hyvin, että saimme yksimielisyyden siitä, että hanke ja sen 3M€ pitää saada investointisuunnitelmaan vuodelle 2020.

Esittelijä hyväksyi hankkeen vuodelle 2020 siirtäen tarvittavat 3M€ sille investointikaton alla. Hankkeen toteutuminen on siis erittäin todennäköistä, mutta vielä pitää olla tarkkana ja seurata, että hanke sisältyy mm. kaupunginjohtajan budjettiesitykseen.

Mutta näillä tiedoilla rakentaminen pääsee vauhtiin heti alkuvuodesta ja risteys saadaan turvallisemmaksi ennen kuin yhtenäiskoulun ensimmäinen talvi Karhusuon mäellä tulee eteen. Tällä on valtava merkitys vahvasti kasvavan koulun koululaisille kuin alueen asukkaille.

Risteys sisältää risteykseen tulevan kiertoympyrän, alikulun ja uudet bussipysäkit Nupurintien suuntaan mäkeen. Vähän olen huolissani kuinka bussit pääsevät mäessä talvisin liikkeelle pysähtymisen jälkeen, mutta suunnittelijoiden mukaan tästä ei tarvitse olla huolissaan.

Tämän jälkeen risteys toimii myös paremmin Hirvisuolta ja Mikkelästä tuleville yläkoululaisille.

Nupurintien suunnitelmat löytyvät täältä.

Tässä on kiertoliittymän havainnointikuvia. Lisää löytyy täältä.

Päivitys 30.1.2020:  Tiesuunnitelma on valmis ja odottaa valtion hyväksyntää. Tätä on kiirehditty. Urakka laitetaan laskentaan heti, kun  tiesuunnitelma saadaan hyväksyttyä.

Päivitys 4.5.2020: Hallinnolliset luvat kaikki ok ja urakka lähdössä laskentaan lähiaikoina (viikon parin sisään). Urakka valmistunee loppuvuodesta 2021 ja työnaikaisiin liikennejärjestelyihin on panostettu.

Valtuusto 10.12.2018 Talouarvio ja koulujen hankkeita

valtuusto

Tänään valtuustossa jatketaan talousarvion käsittelyä. Valtuustolla oli ensimmäinen talousarviokäsittely ylimääräisessä valtuuston istunnossa 5.12. Siellä puhuin pohjois-Espoon huomioimisessa erityisesti joukkoliikenteen kehittämisessä. Tuolloin käsiteltiin talousarvioon tehdyt muutosehdotukset sekä tehtiin kaikki arvioon liittyvät toivomukset, jotka käsitellään 10.12.2018.

10.12.2018 esityslista/pöytäkirja löytyy täältä.

Esimmäisenä käsitellään ja mahdollisesi äänestetään kaikista talousarvioon tehdyistä toivomusesityksistä. Niitä tehtiin runsain mitoin, 29 kappaletta.

Sitten vuorossa on vuoden 2018 kolmas osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet sekä Konsernihallinnon organisaatiouudistus ja siitä aiheutuvat sekä muut tarkistukset hallintosääntöön.

Kaavoista valtuuston käsittelyssä on Finnoon keskuksen hyväksyminen.

Koulut ja päiväkodit

Koulujen ja päiväkotien tilanne on ollut erittäin hankala useiden sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen vuoksi. Investointisuunnitelma on jo mittava eikä kaikki tarpeelliset hankkeet ole siihen mahtuneet.

Nyt tilaongelmaa lähdetään purkamaan kokeilemalla PPP mallia, josta valtuustossa kuulemme lisää. Tässä ensimmäisessä kokeilussa on mukana viisi koulua ja päiväkotia.

– Nauriskasken koulu ja Nöykkiönniityn päiväkoti (uudiskohde)

– Perkkaan koulu ja Perkkaan päiväkoti (uudiskohde)

– Pohjois-Tapiolan uusi yhtenäiskoulu (korvaava uudiskohde)

– Kilon koulu ja Kilon päiväkoti (korvaava uudiskohde)

– Tähtiniityn koulu (Kuitinmäen koulun osa) ja päiväkoti (korvaava uudiskohde)

Valtuustokysymykset ja -aloitteet

Tällä kertaa meillä on käsittelyssä kaksi valtuustokysymystä ja valtuustoaloite.

Valtuustokysymyksissä kysyttiin koulu- ja päiväkotialueiden liikenneturvallisuudesta sekä Espoon kaupungin vammaispalveluiden resurssoinnista sekä erityisesti työntekijätilanteesta

Itse käsittelin valtuustokysymystä liikenneturvallisuuteen liittyen jo teknisen lautakunnan kokouksessa, missä vastaus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoossa turvallisuus on hyvällä mallilla ja nyt juuri odotetaan vastauksia koulumatkojen turvallisuuteen liittyvästä kyselystä, joka tehtiin vanhemmille. Näitä tuloksia hyödynnetään mm. kaupunkitekniikan keskuksen suunnitelmissa katualueiden rakentamis- ja kunnostustöiden priorisoimisessa.

Valtuustoaloite kaupunkimaisten puistojen rakentamisesta Espoon kaikkiin viiteen aluekeskukseen on saanut myös hyvän vastauksen, mitä käsittelimme jo teknisessä lautakunnassa. Puistoalueita löytyy jokaisesta aluekeskuksesta ja niitä edelleen kehitetään.

 

 

Karhusuon tyyppikoulu

Karhusuon yhtenäiskoulun ensimmäisen vaiheen eli alakoulun rakentaminen on aloitettu. Rakentajaksi on kilpailutuksessa valittu Parmaco Oy ja 11.5.2017 hanke sai lopulta myös rakennusluvan.

Karhusuolle on tulossa tyyppikoulu eli siirtokelpoisista osista koottu pysyvä rakennus. Tämä on aiheuttanut keskustelua ja sen vuoksi pyysin vanhempainyhdistyksen nimissä Parmacolta esittelyä. Päivällä Parmaco esitteli hanketta samalla tontilla oleville koululaisille enemmänkin turvallisuusnäkökulmasta, sillä rekkaralli Karhusuonmäellä on jo alkanut.  Illalla oli vuorossa hankkeen esittely kaikille muillekin asiasta kiinnostuneille. Tieto tilaisuudesta oli jaettu Wilman lisäksi myös alueen omakotiyhdistykselle, asukasfoorumissa sekä Karhumammoissa.

Parmaco piti esityksen alustuksen ja sen jälkeen saimme kysellä. Tässä muistiinpanoja hankkeesta:

  • Valmistuminen syyskuun lopussa, koululaiset muuttavat näillä näkymin syysloman jälkeen uuteen kouluun.
  • Koulu rakennetaan isoista elementeistä, jotka tehdään sisätiloissa. Parmacolla on kaksi tehdasta Suomessa ja alihankintaa mm. Latviassa. Koska hanke viivästyi, niin Karhusuon osia ei ehditä tehdä kaikkea Suomessa vaan käytetään myös alihankkijaa.
  • Perustuksien uloin osa tulee betonista, joka valetaan kantavan soran päälle ja siihen tulee tuuletusaukkoja. Rakennus on jaettu kahteen osaan paloturvallisuuden vuoksi ja ne ovat sokkelissakin erotettu harkkoseinällä. Ryömintä tila on noin 1,2m korkea ja kantavat rakenteet tulevat olemaan teräspalkeilla, joten ryömintä tila on avointa. Tuuletus hoituu katolle asti ulottuvilla tuuletuskanavilla, jotka tekevät ryömintätilasta alipaineisen. Näin maaperän epäpuhtaudet eivät ajaudu sisätiloihin.
  • Seinät ovat normaalin rakennustavan mukaiset. Sisällä kipsilevy, jonka alla höyrysulku. Eristeenä käytetään villaa, tuulensuojalevy, ilmarako ja laudoitus.
  • Katon eristeenä puhallusvillaa.
  • Katto huopakattoa. Koulun huonekorkeutta korotettiin normaalista siirtotilasta korkeammaksi, jolloin tehtaan rajat tulivat vastaan. Tämän vuoksi kattokaltevuutta pienennettiin. Tämän vuoksi kattomateriaaliksi valittiin huopakatto. Huopa tulee tuplahuopana ja sen alla on vaneria.
  • Salaojat tulevat sokkelirakenteen alapuolelle.
  • Vanha koulurakennus ei ole vielä saanut purkulupaa. Se sijaitsee korkeammalla, joten nyt joudutaan tekemään suojamuuri väliaikaisesti ennen kolmatta vaihetta.
  • Parkkipaikkoja on hankala saada mäkiseen maastoon. Nyt parkkipaikkoja tulee koulun yläpihalle ja myöhemmin lisää, kun kirjasto siirtyy kolmosvaiheeseen ja nykyinen rakennus puretaan.
  • Koulu on kaksi kerroksinen ja sen välipohja on 50 cm paksu. Yläkertaan tulee mm. kaksinkertainen kipsilevy lattiaan eristämään yläkerran ääniä.
  • Jokaiseen luokkaan tulee avattavia ikkunoita ja järkevät hätäpoistumistiet. Tällä hetkellä parakin hätäpoistumistieikkunan avaamiseen tarvitaan tikkaat.
  • Luokissa kokeillaan erilaisia tilaratkaisuja. Kahden luokan välissä voi olla jakotila, johon on pääsy molemmista luokista tai välissä voi olla kokonaan avattava seinä. Karhusuolla suositaan yhteisluokkia, joita jaetaan sitten pienempiin ryhmiin eri tavoin eri aiheissa ja eri projekteissa. Tähän tuleva rakennus luo paremmat mahdollisuudet kuin mitä vanhassa koulussa on.

Elementit tehdään kuivissa tiloissa tehtaalla ja ne pakataan muoviin siirtämisen ajaksi. Nyt tuleva pysyvä rakennus eroaa siirrettäväksi tehtävistä siinä, että seinän laudoitus on reunoistaan auki ja höyrynsulkua on normaalia enemmän vapaana. Työmaalla höyrynsulut limitetään kunnolla ja laudoitus lyödään kiinni. Eli Karhusuon pysyvässä rakennuksessa elementtisaumat eivät näy ulos päin eikä sisälle päin mitä siirrettävissä elementeissä näkyy listoitettuna.

Eli tyyppikoulumaisessa ratkaisussa hyödynnetään jo vuosikymmeniä tehtyjä työtapoja, joilla saadaan kuivia rakenteita ja rakennus pystytään tekemään kustannustehokkaasti ja nopeasti. Rakenteet ovat normaalin rakennustavan mukaiset, joten ainut suurempi ero aikaisempaan on se, että monitahoiset rakenteet puuttuvat. Toisaalta ne ovat juuri niitä riskialttiimpia rakenteita, joten tämä ratkaisu takaa koululaisille ja henkilökunnalle terveet ja tarkoituksenmukaiset työskentelytilat.

Tässä Karhusuon tämän hetken siirtotilat, jotka ovat olleet toimivat ja puhtaat. Tämä rakennus on E-Elementtien tekemä.

Lähimetsät arvossaan erityisesti koulujen ja päiväkotien vieressä

Hienoa löytää tietoa, että Espoossa on kartoitettu koulujen ja päiväkotien lähellä olevia metsiä ja että niitä käytetään opetustarkoituksessa.

Espoossa opitaan lahimetsassa.

Espoossa opitaan lähimetsässä.
Espoossa opitaan lähimetsässä.

Espoossa on meneillään iso yleiskaavatyö, kun keski- ja pohjoisosien yleiskaavaa suunnitellaan. Tällaiset tutkimukset ovat tärkeä pohjatyö kokonaisvaltaisen ympäristön kehittämiselle niin, että Espoossa säilyy asumismukavuus.

Syksyllä on tulossa ensimmäinen tarkempi yleiskaavaehdotus nähtäville ja itse tulen kiinnittämään huomiota lähimetsien saatavuuteen.

Tila- ja Asuntojaos 3.4.2017

Tila- ja Asuntojaoksen tämän päivän kokouksessa saimme vahvistuksen, että koulun valmistuminen tulee viivästymään heinäkuusta syyskuun alkuun. Koululaisille pitää siis löytää vielä syksyksi väistötilat. Tämän hetken tiedon mukaan esi-2lk aloittavat syksyllä Karhusuon parakissa ja 3-6 luokat Lagstadissa. Lokakuussa he kaikki toivottavasti pääsevät saman katon alle ja alakoulun osalta säätö loppuu. Liikuntatilat ja yläkoulu ovat sitten vielä omat juttunsa.

Karhusuon parakki
Karhusuon parakki

Tässä kaupungin tiedote asiasta: 

Uutta tietoa Karhusuon koulun tilanteesta

3.4.2017 klo 12.30
Karhusuon tyyppikouluratkaisun ensimmäisen vaiheen rakennuslupa on haussa ja käsitellään 20.4 rakennuslautakunnassa. Karhusuon vanhan koulurakennuksen purkulupahakemus on myös vireillä ja purku tapahtuu kesällä 2018 jos purkulupa saadaan.

Parmaco Oy:ltä saamamme tiedon mukaan vaiheen 1 valmistumisaikataulu on 30.9.2017.

Karhusuon koulun oppilaat jatkavat Lagstadin koulussa väistössä siihen asti, kunnes uusi Karhusuon koulu valmistuu.

Karhusuon koulun 2 ja 3 vaiheen esisuunnittelu ja hankkeen valmistelu on TIapalveluissa aloitettu.
Vaiheen 2 (liikuntahalli, uusi kenttä ja pydsäköintialue) suunniteltu valmistumisaikataulu on loppuvuosi 2018 ja vaiheen 3 kesä 2020.

Tiedottaminen jatkosta

Tulemme julkaisemaan kuukausitiedotteet jatkossa Espoon kaupungin Karhusuon väistökoulut ja opetusjärjestelyt -verkkosivuille. Julkaisemme tiedotteet myös Tilapalveluiden Twitter-tilillä.

Espoon keskuksen suuralueen yläkoulupaikat ja lukiopaikat lopussa

Espoon keskus ja sen suuralue, jota myös Keski-Espooksi tai Vanha-Espooksi nimetään, on pulassa koulupaikkojen kanssa ja erityisesti yläkoulu ja lukiopaikat ovat vähissä.

Keski-Espoon koulu (tai joskus Espoon koulu) eli nykyisen Kirstin koulun paikalla olleessa koulussa oli yläkoulu, joka kuitenkin lakkautettiin.
Keski-Espoon koulu sai lakkautustuomion
Espoossa kytee koulusota
Keski-Espoon yläkoulu saattaa sittenkin säästyä

Kirstin koulun siirtotilat.
Kirstin koulun siirtotilat.

Tämän jälkeen oli tiedossa, että alueen yläkoulupaikkoja pitää saada lisää. Alueella toimii tällä hetkellä Kirkkojärven ja Saarnilaakson yläkoulut. Näissä molemmissa on rehtori Kari Louhivuoren mukaan noin 100 oppilaspaikkaa aloittaville seiskoille. Vuonna 2017 Kirkkojärvelle on tulossa 125 lasta ja Saarnilaaksoon 120 lasta. Eikä tämä ole ensimmäinen vuosi, että oppilaita laitetaan ylipaikoille.

Opetuslautakunnan pöytäkirjoista näkee, että tietoa on ja virkamiehet antavat laskelmia jatkuvasti. Puute oppilaspaikoista on silti jatkuvaa, kun kouluja ei nähdä riittävän tarpeellisina.

Tilannetta helpottaakseen Karhusuon alakoulusta päätettiin tehdä Karhusuon yhtenäiskoulu, jonne menisi Gumböle-Nupuri-Nuuksion oppilaat ja täten helpotettaisiin Kirkkojärven ja Saarnilaakson tilannetta. Karhusuon yläkoulu ei kuitenkaan vielä täytä tarvetta, mutta tulee helpottamaan niin Kirkkojärven kuin Saarnilaakson tilannetta.

25.4.2016 valtuusto hyväksyi Karhusuon yläkoulun hankeen rakentamisen ja valmistumisen vuodeksi 2020. Tästä vain 2 kk kuluttua kesäkuussa hanke oli investointilistalla hävinnyt Jousenkaaren koululle ja Karhusuon hanke oli pilkottu kolmen osaan. Yläkoulu oli viivästetty vuodelle 2023 vastoin valtuuston huhtikuun päätöstä.

Joulukuun budjettineuvotteluissa Vihreät ja SDP nostivat hankkeen takaisin vuodelle 2020, mutta jo tammikuussa 2017 hanketta oli viivästetty vuodelle 2023. SAMASSA suunnitelmassa luki, että yläkoulupaikat ovat kriittisellä tasolla ja vuonna 2020 tarvitaan siirtotilat Kirkkojärven yläkoululle tilanpuutteen vuoksi.

Aika järjetöntä viivästää pysyvää hanketta ja samalla maksaa miljoonia siirtotiloista. Olisi kaiken järjen mukaista, että siirtokoulun tekemiseen tarvittavat rahat käytetään pysyvän koulun rakentamiseen. Tässä kuitenkin puhutaan hankkeesta, mikä on jo suunnittelupöydällä ja puhutaan vain kolmesta vuodesta.

Nyt meidän on aika saada alueemme edustajia Espoon valtuustoon, että saadaan lapsille pysyvät, terveet ja tarkoituksenmukaiset tilat –  myös Espoon keskuksen suuralueelle.

Lastemme lukiopaikatkin ovat kiven alla. Kuninkaantien lukio on erittäin haluttu ja sinne on vaikea päästä. Tämä jättää monet alueen lapset ilman lukiopaikkaa meidän suuralueeltamme. Matinkylään tehdään iso noin 1000 oppilaan lukio, mutta onko se meidän nuorille hyvä vaihtoehto? Tähän toivoisin lukioikäisten tai heidän vanhempien ajatuksia.

Aivan tavallisen homekoulun tarina

Helsingin Sanomat uutisoi 13.3.2017 Ihan tavallisen homekoulun tarinaa.

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005124466.html

Denice Robson suojasi Vartiokylän ala-asteen tiivistettäviä tiloja viime viikolla. Homeista koulua korjaillaan jälleen. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)
Denice Robson suojasi Vartiokylän ala-asteen tiivistettäviä tiloja viime viikolla. Homeista koulua korjaillaan jälleen. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)

Se kertoi Vartiokylän koulusta, mutta valitettavasti se voisi olla niin monesta muustakin koulusta. Karhusuon koulun osalta vuosiluvut olisivat näin:

  • 1961 Karhusuon koulu rakennettiin Suomen ensimmäisenä sarjatuotantoisena kouluna.
  • 1999 sisäilmatutkimuksia, joissa löydöksiä
  • 2002-2003 koulu peruskorjattiin mm. sisäilmaongelman vuoksi, ja laajennettiin.
  • Oireilu jatkui ja tutkimuksia tehtiin useina vuosina.
  • 2015 tammikuussa koululle valmistui siirtotilat tilanpuutteen vuoksi. Esi-2lk siirtokoulun tiloihin.
  • 2015 marraskuussa koulu kiireellisesti kiinni sisäilmaongelman vuoksi.
  • 2016 tammikuussa 3-6 lk väistöön Lagstadiin. Koulu voi käyttää ruokalaa ja salia.
  • 2016 helmikuussa  koulu ei käytä enää ruokalaa ja salia oppilaiden ja henkilökunnan oireilun vuoksi. Kaupunki ei virallisesti sulje näitä tiloja, sillä korvaavia tiloja ei ole. Salin iltakäyttäjiä ei informoida ongelmista. Koulu jatkaa toimintaansa ilman liikuntasalia, ruokalaa, jakotiloja, käsityötiloja, musiikinopetustiloja….
  • 2017 tammikuussa piti tulla toinen siirtokoulu Karhusuolle, mutta yllättäen tarpeen kerrottiin olevan poissa. Oppilaat yhä Lagstadissa.
  • 2017 syksyllä pitäisi tulla tyyppikouluksi nimetty pysyvä viipalekouluratkaisu Karhusuon alakouluun. Liikuntatilat ja yläkoulu uupuvat edelleen, vaikka tarve on jo kriittinen.

Ja näitä on useita. Kuten Vartiokylän koulu, moni koulu Espoossa ei ole “homekoulu” statuksella eli niitä korjataan pienin toimenpitein ilman kunnollista korjausta.

Tällä hetkellä Espoossa on väistössä jopa 3500 oppilasta. Se on hurja määrä eikä sisällä edes kaikkia tarvitsijoita.

Nyt investointeja on pakko keskittää koulujen ja päiväkotien korjauksiin, sillä jokainen viivästetty korjaus maksaa kalliisti menetettynä terveytenä. Tähän meillä ei ole varaa.

Korjaukset tulee rahoittaa joko investointikaton sisällä siirtämällä tiehankerahoja koulukorjauksiin, avaamalla investointikatto tai nostamalla veroäyriä.  Vihreät ovat Espoossa tarjonneet näitä kaikkia menetelmiä, mutta Kokoomus, RKP ja Perussuomalaiset ovat olleet niitä vastaan ja korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta.

Sisäilma – ongelmia ja ratkaisuja

9.3.2017 Sellon kirjastossa oli tilaisuus “Ratkaisun avaimia Espoon koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmiin”.

Tilaisuuden järjesti Mika-Erik Walls ja tilaisuudessa Tuula Putus esitteli sisäilmatutkimuksia ja niiden tuloksia. Paljon on jo tiedossa, mutta silti kuntapäättäjät eivät ole ottaneet asiaa todesta. Jos olisivat ottaneet, niin Espoonkaan korjausvelka ei vain kasvaisi, vaan asiaan löydettäisiin ratkaisuja.

Tilaisuudessa puhui myös Pike Hilakari Sisäilmasairastuneet ry:stä. Piken oma ja lasten terveys on kärsinyt sisäilmaongelmista.  Hän kertoi kuinka lapsen mahdollisuudet tehdä töitä on rajoittunut, sillä työpaikan tulee olla puhdas sisäilmasaasteista. Tällaiset lapset kärsivät lopun elämää altistumisesta ja se rajoittaa heidän tulevaisuuttaan. Meidän tulee huolehtia jo sairastuneista sekä ehkäistä uusien kuntalaisten sairastuminen.

Viime valtuustokaudella mm. Vihreät ovat olleet hakemassa rahoitusta koulujen ja päiväkotien ongelmiin ja he saivatkin 10 miljoonan lisäbudjetin joulukuun budjettineuvotteluissa. Harmillisesti Kokoomus laittoi samaan aikaan 100 miljoonaa euroa Tapiolan tunneliin, joten prioriteetit ovat harvinaisen selvät.

Jos koet, että emme voi jatkaa tuhansien lasten ja henkilökunnan terveyden vaarantamista, käytä äänesi kuntavaaleissa sen mukaisesti!

Tulen tekemään töitä sen eteen, että kaikki päiväkotilapset, koululaiset ja heistä huolehtiva henkilökunta saa terveet ja tarkoituksenmukaiset tilat! Voi olla, että siinä pitää joustaa rakennusten ulkonäöstä, niin se on pieni hinta terveyden säätämiseksi.

 

Koulujen sisäilmaongelmafoorumi Sellossa 10.11.2017

Suur Leppävaaran asukasfoorumi on tehnyt hyvän koosteen marraskuisesta tilaisuudesta liittyen koulujen sisäilmaongelmiin.

Tämä vyyhti alkaa jo kiihtymään ja meidän nyt tarvitaan toimia, joilla vauhti saadaan pysähtymään!

Käy lukemassa yhteenveto täällä:

http://www.suurleppavaara.info/tiedotteet/sisailmaongelmat10112016yhteenveto

Marjaana Siivola ja Vanha-Espoon Asukasfoorumin jäsen Pauno Hellsten kuuntelemassa Maija Lehtisen (Tilapalvelut) esitystä.
Marjaana Siivola ja Vanha-Espoon Asukasfoorumin jäsen Pauno Hellsten kuuntelemassa Maija Lehtisen (Tilapalvelut) esitystä.

Haaste kuntavaaliehdokkaalle: päivä opettajana

Lea Tornberg heitti Facebookissa haasteen kuntavaaliehdokkaille:

Haastekisa jokaiselle kunnallisvaaliehdokkaalle: 1 päivä lastentarhanopettajan, luokanopettajan, yläkoulun aineenopettajan tai lukion aineenopettajan sijaisena. (P.s. Ope on turvanasi, jos apua tarvitset.)

Miksi? Koska kunnissa jatkossa keskiössä on koulutusasiantuntemus ja koulutuksen kehittäminen.

Miksi sinä? Koska muuten et ole uskottava, jos et tiedä, millaista on varhaiskasvattajan ja opettajan työ.

Jos et tähän uskalla mukaan, et ole myöskään tarpeeksi rohkea yhteisten asioiden hoitoon. 😎

Vakuuta äänestäjäsi ja hae pikaperehdytys koulumaailman haasteisiin. Sen jälkeen sinua kuunnellaan helpommin.

****************************

Olen ottanut haasteen vastaan näillä sanoilla:

Olen ollut lapseni luokassa apuna useamman kerran ja opiskeluaikana sijaisena alakoulussa, yläkoulussa, ammattikoulussa ja lukiossa. Ovat olleet kyllä opettavaisia kokemuksia.

Auttavia käsiä tarvitaan luokassa kuin luokassa. Jokainen, joka haluaa toimia opettajan apulaisena ja samalla seurata koulun toimintaa, pystyy sen tekemään ottamalla yhteyttä toivomaansa kouluun.

Espoon valtuustossas ja mahdollisessa lautakunnassa lupaan tutustua aiheeseen ruohonjuuritasolla ja mennä tutustumaan kohteeseen itse henkilökohtaisesti.  Lupaan kuunnella työntekijöiden kertomuksia arjesta ja mitä sille voisi tehdä. Työntekijät sen tietävät.