Fysioterapia-aloitteen käsittely ja valtuustotoivomus

valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden

Alkuvuodesta 2019 jätin Inka Hopsun kanssa aloitteen fysioterapiapalveluiden kehittämisestä odottajille ja synnyttäjille.

Aloite tuli valtuuston esityslistalle 9.9.2019, jolloin se jäi pöydälle.

valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden

Fysioterapia-aloitteeseen liittyvä valtuustotoivomus

Aloite oli uudelleen valtuuston esityslistalla 21.10.2019 mm. kaupungin veroprosentista päättämisen kanssa. Jos aloite ehditään käsittelemään teen seuraavan aloitteen:

“Valtuusto toivoo, että synnyttäneiden fysioterapiapalveluiden saavutettavuutta parannetaan lisäämällä neuvolan terveydenhoitajien tietoa palveluista, helpottamalla tiedon löytymistä Espoon neuvolapalveluiden verkkosivuilla ja edistetään sitä, että asiakas voi halutessaan pyytää päästä lantionpohjan toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin vastaanotolle.”

 

Valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden hoitoonohjauksen kehittämiseksi neuvolapalveluiden yhteydessä

valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden

Inka Hopsun kanssa tekemäni valtuustoaloite synnyttäneiden fysioterapiapalveluista on tulossa seuraavaan valtuustoon. Tässä aloite ja kaupungin vastaus aloitteeseen.

Aloite

Fysioterapiapalveluiden hoitoonohjauksen kehittäminen neuvolapalveluiden yhteydessä

Espoossa ensisynnyttäjä saa fysioterapeutin ryhmäkäynnin kerran odotusaikana ja kerran synnytyksen jälkeen ja sen jälkeen neuvolan terveydenhoitajan tulisi ohjata synnyttäjät fysioterapeutille tarpeen mukaan. 

Metropolian fysioterapian koulutusohjelman opinnäytetyössä kartoitettiin kyselyn avulla, miten terveydenhoitajien kokemusten mukaan Espoon kaupungin äitiys- ja lastenneuvoloissa huomioidaan äidin fyysistä kuntoutumista synnytyksen jälkeen.

Kyselyn mukaan ¾ äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajista kaipasi fyysiseen palautumiseen liittyviä lisäkoulutuksia ja -työkaluja sekä lisäohjeistusta hoitoon ohjaamisessa. 

Suurin osa naisista hyötyy lantionpohjan lihasten aktivoinnin ohjeistuksesta ammattilaisen ohjauksessa. Hyöty kasvaa, jos taustalla on synnytys. Toiminnan häiriöiden ongelmia ovat mm. selkäkivut, lantion alueen kiputilat, lantionpohjan elinten laskeumat, virtsaamisen, ilman ja ulosteen hallinnan puute, suorien vatsalihasten erkauma ja hengityksen vaikeudet.

Tukilihasten toiminnallisuudella on suora vaikutus myös henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta arjessa jaksamiseen. Synnytyksen jälkeen päähuomio menee usein vauvaan ja oman hyvinvoinnin parantamiseen ei aina riitä voimia tai osaamista ilman riittävää tukea. Fysioterapiaan pääsy tulisi olla mahdollisimman helppoa pikkulapsivaiheen arjessa.

Hoitoon ohjaamisessa on ollut puutteita. Kaikki synnyttäneet eivät ole olleet tietoisia saatavilla olevista palveluista tai ajan varaamisessa on ollut haasteita.

Aloitteen allekirjoittajat esittävät, että selvitetään, miten fysioterapian käynnit saadaan synnyttäneille helpommin saavutettaviksi ja hoitoon ohjaus neuvolasta toimivaksi.

Inka Hopsu
Marjaana Siivola

Aloite verkossa: http://espooprodfi.oncloudos.com/kokous/2019484482-26-1.PDF

valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden

Kaupungin vastaus

Selostus Inka Hopsu, Marjaana Siivola ja 35 muuta valtuutettua ovat 27.2. jättäneessä valtuustoaloitteessa esittäneet kysymyksen, miten fysioterapian käynnit saadaan synnyttäneille helpommin saavutettaviksi ja hoitoon ohjaus neuvolasta toimivaksi.

Nykytilan kuvaus

Espoossa ensisynnyttäjä saa fysioterapian ryhmäkäynnin kerran odotusaikana ja kerran synnytyksen jälkeen.

Espoossa neuvolassa raskauden ensikäynnillä puhutaan liikuntasuosituksista, lantionpohjasta ja ohjataan varaamaan aika fysioterapiaan. Jotta terveydenhoitajalta ei unohtuisi fysioterapiaan ohjaus, on Effica asiakastietojärjestelmään tehty kirjaamiseen fraasi. Kaupungin perhevalmennusosiossa tietoa on niukasti ja se on hajallaan ja vaikeasti löydettävissä. Jos asiakas osaa etsiä, luotettavaa tietoa löytyy mm. HUS:n terveyskylän kuntoutumistalosta ja naistalosta.

Lääkärin tekemässä synnytyksen jälkitarkastuksessa gynekologinen sisätutkimus tehdään kansallisen ohjeen mukaisesti tarveharkintaisesti eli ei kaikille. Lantionpohjan supistusvoiman arviointiin ja tutkimiseen ei ole mitään yksiselitteistä ja täysin luotettavaa menetelmää tai laitetta käytettävissä neuvolassa. Kyse on siis aina tutkijakohtaisesta arviosta. Jos jälkitarkastuksessa keskustelussa tulee ilmi, että on virtsanpidätyskyvyn ongelmaa tai lihasten hahmotusongelmaa, olisi suosituksen mukaista pyrkiä arvioimaan lantionpohjan lihasvoima tarkastuksessa. Osalle riittänee omahoito-ohjaus esim. naistaloon ja osa tarvitsee lähetteen fysioterapiaan. Fysioterapian yksilökäynnille ohjataan, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

Vauvan 2 – 4 viikon käynnillä puhutaan aina myös äidin voinnista ja toipumisesta, ja edelleen muistutetaan mm. lantionpohjasta.

Jälkitarkastuksessa testataan lantionpohjan tilanne ja tarvittaessa ohjataan fysioterapiaan eteenpäin.

Fysioterapiaan voi varata ajan sähköisesti tai soittamalla eikä tarvitse lähetettä. Fysioterapian nettisivuilla on kuvaus miten asiakas hyötyy perhevalmennusryhmään tulosta. Fysioterapian kirjallinen perhevalmennusohje on hiljattain uusittu ja löytyy henkilöstön työtilasta.

Syksyllä 2018 on ollut terveydenhoitajille koulutusta lantionpohjalihas- ja erkauma asioista.

Lopuksi

Yhteenvetona Espoon kaupunki toteaa, että yhteistyötä neuvolan ja fysioterapian kanssa tulee kehittää ja tiivistää. Vuoden 2019 aikana tuodaan Espoon käytännöt ja ohjeet paremmin asiakkaan ja kuntalaisen nähtäväksi nettisivuille. Nettisivuille tuodaan saman aiheen muiden luotettavien toimijoiden nettisivujen linkit asiakkaalle helposti löydettäväksi. Ohjeissa huomioidaan kieliversiot. Lisäksi ajanvaraukseen tehdään selkeä ohjeistus. Terveydenhoitajien tilaisuuksissa tuodaan esille asian tärkeys ja ohjauksen merkitys ja tiedotetaan uusista nettisivuista niiden valmistuttua sekä tarpeen mukaan järjestetään aiheesta lisäkoulutusta.

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.6.2019 § 91

Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Mari Ahlström

Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettujen Inka Hopsun, Marjaana Siivolan ja 35 muun valtuutetun 27.2.2019 jättämään valtuustoaloitteeseen fysioterapiapalveluiden hoitoonohjauksen kehittämiseksi neuvolapalveluiden yhteydessä sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

 

Myrkyttömien siivousmenetelmien käyttö lisääntyy

myrkytön siivous valtuustotoivomus

Myrkytön siivous on siivoamista ilman myrkyllisiä kemikaaleja. Siivousta kutsutaan myös kemikaalittomaksi siivoukseksi, mikä on hiukan harhaanjohtavaa. Eli tässä käsitellään siivousmenetelmiä, kuten puhdasvesisiivousta, missä pinnoille ja ilmaan ei jää ihmisille, eläimille tai luonnolle myrkyllisiä kemikaaleja.

Valtuustoaloite myrkyttömien siivousmenetelmien käytöstä kaupungin tiloissa (Pöydälle 10.6.2019)

Myrkytön siivous aloitteeni käsiteltiin Espoon valtuustossa 19.8.2019. Tässä asiakohta kokonaisuudessaan:

Valtuutetut ovat esittäneet 10.12.2018 päivätyn seuraavan aloitteen myrkyttömien siivousmenetelmien käytöstä kaupungin tiloissa:

”Valtuusto toivoo Espoon kaupungin laajentavan myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin hoitamissa kiinteistöissä.

Siivouksessa käytetään paljon myrkyllisiä kemikaaleja. Sen voi todentaa suoraan pesuainepullon kyljestä ja käyttöturvallisuustiedotteesta.

Aikaisemmin pesuaineet huuhdeltiin pois, mutta nyt laajasti käytössä olevalla leave-on-siivousmenetelmällä nämä myrkylliset kemikaalit sirotellaan hengitysilmaan kostutinkemikaaleilla ja pyyhinnän jälkeen ne jäävät pinnoille. Siivouksen jälkeen myrkyt siirtyvät iholle, suuhun ja ilman kautta keuhkoihin altistaen tilojen käyttäjät kyseisille myrkylliseksi luokitelluille aineille.

Suomessakin on herätty tutkimaan siivouskemikaalien aiheuttamia terveyshaittoja. Työsuojelurahasto rahoittaa parhaillaan Helsingin yliopiston “Bioreaktiiviset altisteet – Toksisia solureaktioita aiheuttavat toksiinit ja kemikaalit työtiloissa” tutkimusta, missä tutkitaan mm. siivouksen kemikaaleja ja leave-on menetelmän homemikrobeja lisäävää vaikutusta.

Vaihtoehtoisia siivousmenetelmiä on kuitenkin jo saatavilla ja niitä on kokeiltu onnistuneesti Espoossa mm. Aalto yliopistossa, Palmiassa, tapiolalaisessa vanhainkodissa, Karhusuon koulussa sekä maailmanlaajuisesti esimerkiksi Kanadassa Vancouverin ensihoidon sairaaloissa.

Myrkyttömien siivousmenetelmien käytön aloitus on nopeaa ja siivoustaso on riittävä jopa sairaalaan, joten se on riittävä myös kaupungin tiloihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin ja asumisyksiköihin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme, että Espoon kaupunki lisää erilaisten myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin tiloissa.

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Kouluissa, päiväkodeissa ja muissa Espoon kaupungin toimitiloissa syntyvä lika on pääasiassa irtolikaa, kuten pölyä, hienojakoista hiekkaa ja erilaista roskaa. Tällaisen lian poistamisessa käytetään lattioiden osalta nihkeytettyjä moppeja ja muiden pintojen osalta nihkeytettyjä mikrokuitupyyhkeitä. Työvälineet nihkeytetään joko ottamalla ne nihkeinä suoraan pyykinpesukoneesta tai niihin imeytetään erikseen puhdistusainekäyttöliuosta, pehmennettyä vettä tai hanavettä. Nihkeäpyyhinnän jälkeen pintaan ei jää kosteutta.

Nihkeäpyyhinnän jälkeen kemikaaleja jää pinnalle ja ne kuivuvat siihen. Kun käyttäjät liikkuvat tilassa, kävelevät pyyhityllä lattialla tai syövät kemikaalikerroksella kyllästyllä pinnalla, kemikaalihiukkaset tarttuvat niin ruokaan kuin nousevat ilmaan. Tästä ne joutuvat iholle, limakalvoille ja keuhkoihin, eikä niiden vaikutuksia ole juurikaan tutkittu. Usein tutkitaan kemikaalin vaikutus ja ärsyttävyys iholla ja silmissä, mutta erityisesti keuhkoihin kohdistuva altistus jää tutkimatta.

Tämä siitäkin huolimatta, että monet sisäilmaoireet tulevat juuri keuhkojen kautta. Hengenahdistus, yskä, liman muodostus keuhkoissa ovat tällaisia oireita.

On hyvä, ettei nihkeäpyyhinnästä jää pinnalle juurikaan kosteutta, mutta aloitteessa kyseessä olevan myrkylliset siivouskemikaalit kuitenkin jäävät pinnoille.

Puhdistusainekäyttöliuoksen tai veden tehtävänä on parantaa mopin tai pyyhkeen liansitomiskykyä. Lian irtoamista puhdistusaine ei juurikaan paranna, joten puhdistusaineiden tehoaineilla ei itse puhdistustapahtumassa ole suurta merkitystä.

Jos puhdistuksen tehoaineilla ei ole merkitystä, niin miksi niitä ei sitten voi jättää pois ja nihkeytyksessä käyttää turvallisempia vaihtoehtoja?

Päivittäisessä ylläpitosiivouksessa käytetään neutraaleja tai heikosti emäksisiä yleispuhdistusaineita, joissa pääasiallinen tehoaine on tensidi. Käyttöliuos tehdään laimentamalla 1-2 ml / 5 l vettä. Puhdistusaineiden kulutus on nykyään hyvin vähäistä. Litra yleispuhdistusainetta saattaa riittää esimerkiksi päiväkodissa vuodeksi.

Eli litran pulloon käyttöön liuosta tehdessä pitää osata  mitata 0,2 ml pesuainetta? Kuinka kukaan ihminen kykenee tähän? Pesuaineiden liika annostelu on ollut aikaisemminkin ongelma ja uskon, että tämä myös jatkuu.

Jos pinnalla on kiinnittynyttä likaa, esimerkiksi tahroja, työvälinettä voidaan kostuttaa lisää kostutuspullossa siivousvaunussa mukana kulkevalla käyttöliuoksella tai vedellä.

Kyllä, tämä on erittäin hyvä keino.

Hanavettä voidaan pehmentää suodattamalla siitä pois veden kovuutta aiheuttavat mineraalit, kalkki, suoloja ja muita epäpuhtauksia. Tällainen vesi ei jätä puhdistettaville pinnoille pisarajälkiä silloin, kun lian irrottamiseksi tarvitaan kosteampaa työmenetelmää.

Kyllä, juuri näin.

Pehmennetyn veden käyttö on saanut alkunsa maista, joissa on kova vesi, ja pisarajälkiä syntyy helposti esimerkiksi lasi- ja metallipinnoille. Täkäläisissä oloissa vesi on huomattavasti pehmeämpää ja siksi myös hanasta suoraan otettua vettä voidaan käyttää siivouskohde huomioiden.

Kyllä. Useissa kohteissa riittää hanavesi ja sitä on silloin hyvä käyttää.

Espoossa pehmennettyä vettä käytetään tällä hetkellä Tekniikantien toimistorakennuksessa, muutamassa päiväkodissa ja koulussa.

Hienoa, että pehmennetty vesi on käytössä Tekniikantiellä ja muutamassa muussa rakennuksessa. Toivottavasti tämä lisääntyy.

Vesi riittää pitkälti päivittäiseen siivoukseen oli se sitten pehmennettyä tai pelkkää hanavettä. Wc- ja muissa kosteissa tiloissa voidaan lisäksi käyttää saniteettipuhdistusainetta saostumien syntymisen estämiseksi. Mikrobien lisääntyminen estetään parhaiten pintojen huolellisella puhdistamisella, jolloin bakteereille ei synny elatusalustaa. Siivouskoneiden säännöllinen käyttäminen estää likaa pinttymästä lattioille.

Puhdistettu otsonoitu vesi on käynyt läpi puhdistusaineille tarkoitetut testit Saksassa ja puhdistusteho on desinfioiva tietyn aikaa veden otsonoinnista. Aika riippuu käytetystä laitteesta. Veden otsonointi on käytössä desinfiointiin myös mm. juomavetemme puhdistamisessa sekä uimahalleissa. Miksi se ei olisi riitävä espoolaisissa kouluissa, päiväkodeissa tai asumisyksiköissä?

Puhdistusaineita käytettäessä on tärkeintä käyttää annostelupumppua tai annostelumittaa, että käyttöliuoksesta ei tule liian vahvaa. Käyttöliuosta tehdään vain kulutusta vastaava määrä puhdistusaineen kulutuksen minimoimiseksi.

Erittäin hyvä, että liosta tehdään vähän. Mutta tässä on anosteluongelma. Jos litran suihkupulloon tarvitaan 0,2ml puhdistusainetta, niin sehän on niin pieni määrä, että se jää mittaan kiinni.

Pinttyneisiin kohtiin tarvitaan kosteampaa työvälinettä. Kostutukseen käytetään kostutuspulloa, ja kosteus lisätään työvälineeseen ei puhdistettavalle pinnalle. Mikäli pinta jää kosteaksi, se kuivataan.

Tulemme jatkossa lisäämään vesisiivousta.

Loistavaa! Tämä on erinomainen uutinen espoolaisille. Vähemmän myrkkyjä sisäilmaan ja ympäristöön.

Pullonkaulana nopealle lisäämiselle on henkilöstön ja palveluntuottajien jatkuva koulutustarve mm. työntekijöiden suuren vaihtuvuuden vuoksi ostopalvelussa.

Ostopalvelulla on kyllä ollut ongelmia. Olen seurannut yhtä kohdetta erityisen tarkasti ja vaihtuvuus on suurta, mikä kyllä haastaa uusien menetelmien käytön. Uskon tämän uuden siivoustavan lisääntyvän erittäin nopeasti, joten koulutusongelma todennäköisesti poistuu suhteellisen nopeasti.

Osittain tilanteeseen vaikuttaa myös toimialojen välinen vastuunjako. Esimerkiksi päiväkodeissa henkilökunta vastaa mm. ruokailujen jälkisiivouksesta.

Puhdasvesi siivous on aikaisempaa helpompaa, kun käytössä on vain yksi suihkepullo. Tämä tulee ajankanssa helpottamaan myös henkilökunnan siivoustyöt.

Vesisiivouksessa käytämme kohdekohtaiset erot huomioiden mahdollisimman paljon ns. hanavettä. Runsaan veden käyttöön emme voi palata. Tilojen rakenteet ja pintamateriaalit estävät sen. Runsaan veden käytöllä olisi nykyisillä rakenteilla kosteusvaurioita lisäävä vaikutus.

Erinomaista, sillä kukaan ei ole palaamassa runsaan veden käyttöön siivouksessa. Pysytään siivouksessa nihkeytetyissä työvälineissä tai yhdistelmäkoneissa, jolloin emme alista rakennuksia ylimääräiselle kosteudelle.

Kiinnitämme erityistä huomiota ja lisäämme mahdollisimman paljon laadunseurantaa, jotta voimme tarttua epäkohtiin sekä virheellisiin toimintatapoihin. Uusimpiin siivoussopimuksiin on kirjattu sanktioperusteeksi myös virheellisen työmenetelmän käyttö.

Erinomaista kuulla, että kaupunki seuraa myös työtapoja, sillä niillä on terveyteen liittyviä vaikutuksia.

Terveysviranomaiset edellyttävät, että mm. eritetahrat pitää poistaa käyttäen desinfioivia puhdistusaineita. Näiden osalta joudumme pitäytymään nykyisissä menetelmissä.

Otsonoitu vesi on tutkitusti desinfioiva ja sitä voidaan käyttää myös eritetahrojen poistamiseen. Tämä ei ole riittävä syy käyttää myrkyllisiä kemikaaleja. Otsonoitu vesi kelpaa jopa sairaalaan, joten kyllä se on riittävä myös päiväkoteihin ja kouluihin.

Yhteenvetona todetaan, että vesisiivouksen käyttöä siivousmenetelmänä lisätään mahdollisuuksien mukaan. Siivousmenetelmien valvontaa lisätään ja tehostetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään puhdistusaineiden oikeaan annosteluun.

Kiitos. Annosteluun ei tarvitse kiinnittää huomiota enää sen jälkeen, kun puhdasvesimenetelmät otetaan käyttöön. No, ehkä pitää seurata, ettei pinnat jää märiksi, mutta muuta vaaraa ei puhdasvesimenetelmillä ole.

Oli hyvä nähdä, että Espoossa on mietitty puhdasvesiratkaisuja ja normaalin muutosvastarinnan jälkeen se varmasti otetaan hyvin vastaan.

Mikki Kausteen puhe valtuustossa valtuustoaloitteeseen liittyen

Arvoisa puheenjohtaja,
Hyvät valtuutetut
Valtuustoaloitteen tekijä on varavaltuutettumme Marjaana Siivola ja koska hän ei päässyt tänään paikalle, käytän puheenvuoron hänen puolestaan ja nostan esiin muutamia havaintoja, joita hän oman aloitteensa aloitevastauksesta poimi esiin.
Ensinnäkin, Marjaana halusi välittää kiitoksensa hyvästä vastauksesta.
Tärkeää on, että tiedon lisääntyessä siivouskemikaalien myrkyllisyydestä, niiden käyttämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Vastauksessa painotettiin, ettei runsaan veden käyttöön haluta palata. Se on hyvä, siihen ei käsittääkseni kukaan halua palata eikä tässä kysymyksessä siihen viitattu.
– Vastauksessa mainittiin pesuaineliuokset, joissa tarvitaan vain vähän pesuainetta.
Tämä on muuten hyvä, mutta tällä hetkellä pesuainetta käytetään usein enemmän kuin on suositus.
– Jos suositus on 1ml / 5l ja liuosta tehdään esim. litran suihkepullollisen verran, pulloon annostellaan todennäköisesti enemmän kuin yksi viidesosa millilitra, sillä tällaisen annoksen mittaaminen on hankalaa.
Marjaana halusi nostaa esiin myös aloitevastauksessa esiin noussen nihkeäpyyhinnän.
Jos nihkeäpyyhintä tehdään puhdistusainekäyttöliuosta käyttäen, pintaan jää siivousaineiden myrkyllisiä kemikaaleja, jotka siirtyvät ilmaan ja siitä iholle, silmiin ja keuhkoihin.
Markkinoilla on tarjolla myös myrkyttömiä keinoja, joiden desinfiointikyky on todistettu laboratoriossa.
Näillä keinoilla voidaan siivota myös WC-tilat ja keittiöt ja näitä keinoja käytetään myös sairaaloissa.
Jos ja kun
myrkytön menetelmä toimii myös sairaalassa, niin sen pitäisi olla kyllä riittävä espoolaisiin kouluihin, päiväkoteihin ja laitosasumiseen.
Iloksemme huomasimme viime viikolla, että Omnia on jo edistänyt asiaa omassa toiminnassaan
kartoittamalla kemikaalittoman siivouksen mahdollisuuksia.
Heidän tarkoituksena on hankkia siivousta palveluna perinteisen siivouksen tapaan, mutta täysin kemikaalittomana. Niin ikään Omnian hankintayksikkö on kiinnostunut kartoittamaan mahdollisuuksia omatoimisen siivouksen järjestämisestä kemikaalittomalla menetelmällä esimerkiksi omissa keittiöissä.
Hienoa. Mikäli Omnia pystyy tähän, pystyy varmasti muutkin Espoon kaupungin toimijat.
Tämän Omnian omatoimisen esimerkin kannustamana, jätän aloitteen tekijän toivomuksesta asiaan liittyvän valtuustotoivomuksen,
joka kuuluu näin:

 

”Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki vähentää myrkylliseksi todettujen siivousaineiden käyttämistä ja lisää desinfiointikykyisten myrkyttömien puhdasvesiratkaisujen käyttöä.”
Kiitos

Valtuustotoivomus

Koska olen varavaltuutettu eikä ollut näköpiirissä, että olisin kokouksessa, valtuutettu Mikki Kauste lupautui pitämään valtuustoaloitteen käsittelyssä puheen ja tekemään toivomukseni. Kiitos Mikille siitä.

Viime hetkillä pääsinkin mukaan valtuustoon sairastapauksen vuosi, mutta etenimme sovitusti. Mikki Kauste piti aiheesta loistavan puheen ja teki valtuustotoivomuksen, jota kannatin.

Tässä Mikin tekemä toivomus:

“Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki selvittää mahdollisuudet vähentää haitalliseksi todettujen siivousaineiden käyttämistä ja lisää desinfiointikykyisten haitettomien puhdasvesirakaisujen käyttöä.”

myrkytön siivous valtuustotoivomus

Valtuusto hyväksyi toivomuksen yksimielisesti.

Kiitos yhteistyöstä valtuutettu Kauste!

Valtuusto 21.1.2019. Kevyenliikenteenväylät kuntoon

Röyläntie Lahnuksentie Brobacka kevyenliikenteenväylä

Valtuustossa 21.1.2019 käsiteltiin seuraavia aiheita:

Kirkkojärvenpuiston asemakaava

Kirjkojärvenpuiston asemakaava tulee ennallistamaan Kirkkojärvelle pysyvän vesiaiheen Turun moottoritien eteläpuolelle. Lisäksi huolehditaan paremmin tulva-alueen riittävyydestä ja ohjauksesta. Kevyenliikenteenväylää korotetaan suojaamaan mm Kaivomestarin lukion ja uimahallin sekä Kirkkojärven koulua.

Asemakaava hyväksyttiin yksimielisesti.

Valtuustokysymys koulu- ja päiväkotialueiden liikenneturvallisuudesta. 

Valtuustokysymykseen on saatu varsin kattava ja hyvä vastaus. Silti se sai aikaan pitkän keskustelun valtuuston kokouksessa.
Kouluteiden turvallisuudesta tehtiin laaja kysely syksyllä 2018. Kysely oli onnistunut ja sen perusteella saatiin kattavasti tietoa kouluteiden turvallisuudesta.
Tämän kyselyn tuloksia on hyödynnetty jo kaupungin tiesuunnitelmissa. Kaupungin Kotikadut kuntoon -ohjelman suunnitelmiin nostettiin yhdeksi prioriteettikriteeriksi kouluteiden vaarallisuus. Vaaralliset tiet koulujen läheisyydessä nousee toteutukseen näin nopeammin. Ainut ongelma on se, ettei kyseiseen kokonaisuuteen ole budjetoitu kunnolla rahaa ja teiden kunnostamiset ovat ajautuneet näillä rahoilla vuosikymmenien päähän.
Pyörätiet tosiaan pitää saada koulujen lähistöllä kuntoon. Tein valtuutettu Kivekkään kanssa toiveen Röyläntien ja Lahnuksentien kevyenliikenteenväylästä ja valtuutettu Ruoho teki toiveen Brobacka-Kolmperän kevyenliikenteenväylästä. Näillä kevyenliikenteenväylillä on suuri merkitys koululaisten lisäksi kaikille muillekin näiden alueiden asukkaille ja heidän terveydelleen. Toivottavasti niiden toteutus alkaa mahdollisimman pian.
Kokouksen aiheet ja mageriaalit löytyvät Espoon palvelusta:
Röyläntie Lahnuksentie Brobacka kevyenliikenteenväylä

Myrkytön ts kemikaaliton siivous Espoossa

Valtuustoaloite Siivola

Tein valtuustossa 10.12.2018 valtuustoaloitteen myrkyttömästä siivouksesta.

Valtuusto toivoo Espoon kaupungin laajentavan myrkyttömien (ts.
“kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin hoitamissa kiinteistöissä.

Perustelut

Siivouksessa käytetään paljon myrkyllisiä kemikaaleja. Sen voi todentaa suoraan pesuainepullon kyljestä ja käyttöturvallisuustiedotteesta.
Aikaisemmin pesuaineet huuhdeltiin pois, mutta nyt laajasti käytössä olevalla
leave-on siivousmenetelmällä nämä myrkylliset kemikaalit sirotellaan hengitysilmaan kostutinkemikaaleilla ja pyyhinnän jälkeen ne jäävät pinnoille. Siivouksen jälkeen myrkyt siirtyvät iholle, suuhun ja ilman kautta keuhkoihin altistaen tilojen käyttäjät kyseisille myrkylliseksi luokitelluille aineille.

Suomessakin on herätty tutkimaan siivouskemikaalien aiheuttamia terveyshaittoja. Työsuojelurahasto rahoittaa parhaillaan Helsingin yliopiston “Bioreaktiiviset altisteet – Toksisia solureaktioita aiheuttavat toksiinit ja kemikaalit työtiloissa” tutkimusta, missä tutkitaan mm. siivouksen kemikaaleja ja leave-on menetelmän homemikrobeja lisäävää vaikutusta.

Vaihtoehtoisia siivousmenetelmiä on kuitenkin jo saatavilla ja niitä on kokeiltu
onnistuneesti Espoossa mm. Aalto yliopistossa, Palmiassa, tapiolalaisessa
vanhainkodissa, Karhusuon koulussa sekä maailmanlaajuisesti esimerkiksi
Kanadassa Vancouverin ensihoidon sairaaloissa.

Myrkyttömien siivousmenetelmien käytön aloitus on nopeaa ja siivoustaso on riittävä jopa sairaalaan, joten se on riittävä myös kaupungin tiloihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin ja asumisyksiköihin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme, että Espoon kaupunki lisää erilaisten myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin tiloissa.

Espoossa 10.12.2018
Marjaana Siivola + 37 valtuutettua

Tietoa myrkyttämästä siivouksesta

Aihe on mielenkiintoinen ja pitkä. Laitan tähän linkkejä erilaisiin tietolähteisiin, niin voitte itse selvittää myrkyttömien siivousmenetelmien mahdollisuudet.

Suomalaisia alan tutkijoista kannattaa seurata mm Mirja Salkinoja-Salosen tutkimuksia. Hän on prosessori, joka on tällä hetkellä mukana mm. Työsuojelurahaston hankkeessa. Mirja on kemikaalien asiantuntija.

Näkymättömät vaaratekijät – mikrobien ja ihmisen tuottamat kemialliset yhdisteet

Tuula Putus on Turun professori, joka tutkii sisäilmaan liittyviä aiheita laajalti ja hänkin on parhaillaan erilaisissa sisäilmaan liittyvissä tutkimuksissa mukana.

Yle Uutisoi aiheesta 23.11.2018Kemikaaliton siivous yleistyy hitaasti – “pelkkä vesi” herättää ensin epäluuloja, mutta siivoojat ja sisäilmatutkija kiittävät

Yle 16.2.2018: Leviävätkö siivouskemikaalien haitalliset aineet koulujen sisäilmaan? Tätä tutkitaan pääkaupunkiseudulla

ISS+ÅA: Siivous ilman kemikaaleja Aktiivivedellä vaikuttaa sisäilmaan

Menetelmiä

Tällä hetkellä Suomessa useita myrkytöntä siivousta mahdollistavaa laitetta.

Ultrapuhdasvesi

Perusajatus on se, että vesi puhdistetaan ultrapuhtaaksi, jolloin se pyrkii kohti tasapainoa imien likaa itseensä. Tällaista siivousta kutsutaan ultrapuhtaallavedellä siivoamiseksi ja sitä myy mm. UltraH2O.

Otsonointi

Toisaalta vettä voidaan otsonoida sähkön avulla “salamalla” ja tällainen vesi irrottaa likaa ja siivoaa hyvin tuloksin. Tälläkin hetkellä esim. pääkaupunkiseudun vesi otsonoidaan eli me kaikki juomme tällaista vettä. Myöskin uimahalleissa vettä puhdistetaan otsonoimalla ja tämä on todettu turvalliseksi.

Otsonoitua vettä on tarjolla myös siivouskäyttöön. (Saa vinkata tuotteita tähän linkitettäväksi). 

Ultrapuhtaanveden ja otsonoinnin yhdistelmä

Aktiivivesi yhdistää nämä kaksi menetelmää. Siinä hanavesi puhdistetaan ultrapuhtaaksi suodattamalla ja sen jälkeen se sähkön avulla otsonoidaan. Laitteesta tuleva vesi on täysin turvallinen.

Aktiivivesi on ainut näistä menetelmistä, joista on saatavilla tutkittua tietoa sen tehosta ja se on jo laajalti käytössä pohjois-Amerikassa.

Kanadan valtion hanke Greencare on tutkinut myös siivousta

Tässä muutamia linkkejä liittyen kanadalaisten sairaaloiden siivoukseen ja heidän tuloksiaan Aktiiviveden käytöstä sairaaloissa.

.

Valtuusto 10.12.2018 Talouarvio ja koulujen hankkeita

valtuusto

Tänään valtuustossa jatketaan talousarvion käsittelyä. Valtuustolla oli ensimmäinen talousarviokäsittely ylimääräisessä valtuuston istunnossa 5.12. Siellä puhuin pohjois-Espoon huomioimisessa erityisesti joukkoliikenteen kehittämisessä. Tuolloin käsiteltiin talousarvioon tehdyt muutosehdotukset sekä tehtiin kaikki arvioon liittyvät toivomukset, jotka käsitellään 10.12.2018.

10.12.2018 esityslista/pöytäkirja löytyy täältä.

Esimmäisenä käsitellään ja mahdollisesi äänestetään kaikista talousarvioon tehdyistä toivomusesityksistä. Niitä tehtiin runsain mitoin, 29 kappaletta.

Sitten vuorossa on vuoden 2018 kolmas osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet sekä Konsernihallinnon organisaatiouudistus ja siitä aiheutuvat sekä muut tarkistukset hallintosääntöön.

Kaavoista valtuuston käsittelyssä on Finnoon keskuksen hyväksyminen.

Koulut ja päiväkodit

Koulujen ja päiväkotien tilanne on ollut erittäin hankala useiden sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen vuoksi. Investointisuunnitelma on jo mittava eikä kaikki tarpeelliset hankkeet ole siihen mahtuneet.

Nyt tilaongelmaa lähdetään purkamaan kokeilemalla PPP mallia, josta valtuustossa kuulemme lisää. Tässä ensimmäisessä kokeilussa on mukana viisi koulua ja päiväkotia.

– Nauriskasken koulu ja Nöykkiönniityn päiväkoti (uudiskohde)

– Perkkaan koulu ja Perkkaan päiväkoti (uudiskohde)

– Pohjois-Tapiolan uusi yhtenäiskoulu (korvaava uudiskohde)

– Kilon koulu ja Kilon päiväkoti (korvaava uudiskohde)

– Tähtiniityn koulu (Kuitinmäen koulun osa) ja päiväkoti (korvaava uudiskohde)

Valtuustokysymykset ja -aloitteet

Tällä kertaa meillä on käsittelyssä kaksi valtuustokysymystä ja valtuustoaloite.

Valtuustokysymyksissä kysyttiin koulu- ja päiväkotialueiden liikenneturvallisuudesta sekä Espoon kaupungin vammaispalveluiden resurssoinnista sekä erityisesti työntekijätilanteesta

Itse käsittelin valtuustokysymystä liikenneturvallisuuteen liittyen jo teknisen lautakunnan kokouksessa, missä vastaus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoossa turvallisuus on hyvällä mallilla ja nyt juuri odotetaan vastauksia koulumatkojen turvallisuuteen liittyvästä kyselystä, joka tehtiin vanhemmille. Näitä tuloksia hyödynnetään mm. kaupunkitekniikan keskuksen suunnitelmissa katualueiden rakentamis- ja kunnostustöiden priorisoimisessa.

Valtuustoaloite kaupunkimaisten puistojen rakentamisesta Espoon kaikkiin viiteen aluekeskukseen on saanut myös hyvän vastauksen, mitä käsittelimme jo teknisessä lautakunnassa. Puistoalueita löytyy jokaisesta aluekeskuksesta ja niitä edelleen kehitetään.