Posted on

Valtuusto 21.1.2019. Kevyenliikenteenväylät kuntoon

Röyläntie Lahnuksentie Brobacka kevyenliikenteenväylä

Valtuustossa 21.1.2019 käsiteltiin seuraavia aiheita:

Kirkkojärvenpuiston asemakaava

Kirjkojärvenpuiston asemakaava tulee ennallistamaan Kirkkojärvelle pysyvän vesiaiheen Turun moottoritien eteläpuolelle. Lisäksi huolehditaan paremmin tulva-alueen riittävyydestä ja ohjauksesta. Kevyenliikenteenväylää korotetaan suojaamaan mm Kaivomestarin lukion ja uimahallin sekä Kirkkojärven koulua.

Asemakaava hyväksyttiin yksimielisesti.

Valtuustokysymys koulu- ja päiväkotialueiden liikenneturvallisuudesta. 

Valtuustokysymykseen on saatu varsin kattava ja hyvä vastaus. Silti se sai aikaan pitkän keskustelun valtuuston kokouksessa.
Kouluteiden turvallisuudesta tehtiin laaja kysely syksyllä 2018. Kysely oli onnistunut ja sen perusteella saatiin kattavasti tietoa kouluteiden turvallisuudesta.
Tämän kyselyn tuloksia on hyödynnetty jo kaupungin tiesuunnitelmissa. Kaupungin Kotikadut kuntoon -ohjelman suunnitelmiin nostettiin yhdeksi prioriteettikriteeriksi kouluteiden vaarallisuus. Vaaralliset tiet koulujen läheisyydessä nousee toteutukseen näin nopeammin. Ainut ongelma on se, ettei kyseiseen kokonaisuuteen ole budjetoitu kunnolla rahaa ja teiden kunnostamiset ovat ajautuneet näillä rahoilla vuosikymmenien päähän.
Pyörätiet tosiaan pitää saada koulujen lähistöllä kuntoon. Tein valtuutettu Kivekkään kanssa toiveen Röyläntien ja Lahnuksentien kevyenliikenteenväylästä ja valtuutettu Ruoho teki toiveen Brobacka-Kolmperän kevyenliikenteenväylästä. Näillä kevyenliikenteenväylillä on suuri merkitys koululaisten lisäksi kaikille muillekin näiden alueiden asukkaille ja heidän terveydelleen. Toivottavasti niiden toteutus alkaa mahdollisimman pian.
Kokouksen aiheet ja mageriaalit löytyvät Espoon palvelusta:
Röyläntie Lahnuksentie Brobacka kevyenliikenteenväylä
Posted on

Myrkytön ts kemikaaliton siivous Espoossa

Tein valtuustossa 10.12.2018 valtuustoaloitteen myrkyttömästä siivouksesta.

Valtuusto toivoo Espoon kaupungin laajentavan myrkyttömien (ts.
“kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin hoitamissa kiinteistöissä.

Perustelut

Siivouksessa käytetään paljon myrkyllisiä kemikaaleja. Sen voi todentaa suoraan
pesuainepullon kyljestä ja käyttöturvallisuustiedotteesta.
Aikaisemmin pesuaineet huuhdeltiin pois, mutta nyt laajasti käytössä olevalla
leave-on siivousmenetelmällä nämä myrkylliset kemikaalit sirotellaan hengitysilmaan
kostutinkemikaaleilla ja pyyhinnän jälkeen ne jäävät pinnoille. Siivouksen jälkeen
myrkyt siirtyvät iholle, suuhun ja ilman kautta keuhkoihin altistaen tilojen käyttäjät
kyseisille myrkylliseksi luokitelluille aineille.

Suomessakin on herätty tutkimaan siivouskemikaalien aiheuttamia terveyshaittoja.
Työsuojelurahasto rahoittaa parhaillaan Helsingin yliopiston “Bioreaktiiviset altisteet –
Toksisia solureaktioita aiheuttavat toksiinit ja kemikaalit työtiloissa” tutkimusta, missä
tutkitaan mm. siivouksen kemikaaleja ja leave-on menetelmän homemikrobeja
lisäävää vaikutusta.

Vaihtoehtoisia siivousmenetelmiä on kuitenkin jo saatavilla ja niitä on kokeiltu
onnistuneesti Espoossa mm. Aalto yliopistossa, Palmiassa, tapiolalaisessa
vanhainkodissa, Karhusuon koulussa sekä maailmanlaajuisesti esimerkiksi
Kanadassa Vancouverin ensihoidon sairaaloissa.

Myrkyttömien siivousmenetelmien käytön aloitus on nopeaa ja siivoustaso on riittävä
jopa sairaalaan, joten se on riittävä myös kaupungin tiloihin, kuten kouluihin,
päiväkoteihin ja asumisyksiköihin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme, että Espoon kaupunki lisää erilaisten
myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin tiloissa.

Espoossa 10.12.2018
Marjaana Siivola + 37 valtuutettua

Tietoa myrkyttämästä siivouksesta

Aihe on mielenkiintoinen ja pitkä. Laitan tähän linkkejä erilaisiin tietolähteisiin, niin voitte itse selvittää myrkyttömien siivousmenetelmien mahdollisuudet.

Suomalaisia alan tutkijoista kannattaa seurata mm Mirja Salkinoja-Salosen tutkimuksia. Hän on prosessori, joka on tällä hetkellä mukana mm. Työsuojelurahaston hankkeessa. Mirja on kemikaalien asiantuntija.

Näkymättömät vaaratekijät – mikrobien ja ihmisen tuottamat kemialliset yhdisteet

Tuula Putus on Turun professori, joka tutkii sisäilmaan liittyviä aiheita laajalti ja hänkin on parhaillaan erilaisissa sisäilmaan liittyvissä tutkimuksissa mukana.

Yle Uutisoi aiheesta 23.11.2018: Kemikaaliton siivous yleistyy hitaasti – “pelkkä vesi” herättää ensin epäluuloja, mutta siivoojat ja sisäilmatutkija kiittävät

Yle 16.2.2018: Leviävätkö siivouskemikaalien haitalliset aineet koulujen sisäilmaan? Tätä tutkitaan pääkaupunkiseudulla

ISS+ÅA: Siivous ilman kemikaaleja Aktiivivedellä vaikuttaa sisäilmaan

Menetelmiä

Tällä hetkellä Suomessa useita myrkytöntä siivousta mahdollistavaa laitetta.

Ultrapuhdasvesi

Perusajatus on se, että vesi puhdistetaan ultrapuhtaaksi, jolloin se pyrkii kohti tasapainoa imien likaa itseensä. Tällaista siivousta kutsutaan ultrapuhtaallavedellä siivoamiseksi ja sitä myy mm. UltraH2O.

Otsonointi

Toisaalta vettä voidaan otsonoida sähkön avulla “salamalla” ja tällainen vesi irrottaa likaa ja siivoaa hyvin tuloksin. Tälläkin hetkellä esim. pääkaupunkiseudun vesi otsonoidaan eli me kaikki juomme tällaista vettä. Myöskin uimahalleissa vettä puhdistetaan otsonoimalla ja tämä on todettu turvalliseksi.

Otsonoitua vettä on tarjolla myös siivouskäyttöön. (Saa vinkata tuotteita tähän linkitettäväksi). 

Ultrapuhtaanveden ja otsonoinnin yhdistelmä

Aktiivivesi yhdistää nämä kaksi menetelmää. Siinä hanavesi puhdistetaan ultrapuhtaaksi suodattamalla ja sen jälkeen se sähkön avulla otsonoidaan. Laitteesta tuleva vesi on täysin turvallinen.

Aktiivivesi on ainut näistä menetelmistä, joista on saatavilla tutkittua tietoa sen tehosta ja se on jo laajalti käytössä pohjois-Amerikassa.

Kanadan valtion hanke Greencare on tutkinut myös siivousta

Tässä muutamia linkkejä liittyen kanadalaisten sairaaloiden siivoukseen ja heidän tuloksiaan Aktiiviveden käytöstä sairaaloissa.

.

Posted on

Tekninen lautakunta 12.12.2018

Jousensilta
Teknisen lautakunnan kokouksen esityslista keskiviikon kokoukseen.
3 Raportti yhdyskuntateknisistä palveluista ja niiden tuotantokustannuksista 2018 sekä hoidon hankintahintavertailu.
Espoo pärjää vertailussa varsin hyvin. Kaupunkitekniikan keskuksen investointeja ollaan rajattu niin tuottavuuden kuin sisäilmaongelmien vuoksi, joka alkaa pikku hiljaa näkyä ylläpidon palvelutasolla. Toivottavasti tulevina vuosina ei näitä rahoja enää karsita, sillä ylläpidettävä ala kasvaa koko ajan ja samanlaisena pysyvä rahoituskaan ei riitä ylläpitämään samaa palvelutasoa.
4 Teknisen lautakunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2019 käyttötalouden ja investointien osalta.
5 Matinkylän urheilupuiston katu- ja puistosuunnitelmien hyväksyminen
Eniten palautetta tullut Iirislahdenpolun suunnitelmista ja käsittelemme tätä kokouksessa. Toki tontille 1:180 pitää turvata kunnollinne pääsy tontille ainakin Iirislahdentieltä.
Iirislahdenpolku
6 Niittysaarentien ja Vehkasaarentien katusuunnitelmien hyväksyminen
Palautteessa kyseltiin poistetun korokkeen perään ja sellainen on tulossa paremmalle paikalle. Entisen kohdalla maaperä oli liian pehmeää.
7 Nöykkiönlaakso II ja Nöykkiönpuro -kaava-alueiden katujen Kirkkokorpi, Korpikallio, Korpikuja, Haltianpolku ja Haltiantie katu- ja puistosuunnitelmien hyväksyminen.
Palautteen perusteella pieniä muutoksia ja tarkennuksia suunnitelmiin.
8 Jousensilta, sillan yleissuunnitelman hyväksyminen

Jousensilta (Bågbron) sijaitsee Espoon Niittykummussa (kaava-alueet Niittymaa ja Jousenpuisto), Merituulentien ja Koivu-Mankkaan tien risteyksessä. Silta sijoittuu kaavan siltavarauksen alueelle. Suunnitelma oli tarpeen tehdä uuden maankäytön yhteensovittamiseksi.

Sillalla tavoitellaan parannusta kevyen liikenteen yhteyksiin Urheilupuiston eteläosiin mm. Länsiväylän varrelta ja Haukilahdesta. Sillan toteutus turvaa mm. lasten liikkumista mm. urheilupuistoon, metrolle sekä kouluun. Silta sijoittuu pyöräilyn pääreitille ja risteää seutureitin kanssa. Nykyinen valo ohjattu suojatie säilytetään.

Silta on tyypiltään teräsbetoninen jatkuva palkkisilta, jonka kokonaispituus on 150 m ja hyötyleveys 4,5 m. Silta varustetaan teräsrakenteisella erikoiskaiteella, jonka yläjohteeseen integroidaan sillan valaistus.

Suunnitelma ollut nähtävillä eikä palauttessa ollut mitään erityistä.
Kokemukseni mukaan tällaiset korkeat sillat eivät ole kevyenliikenteen käyttäjien mieleen. Toki riippuu aina vaihtoehdoista ja tässäkin onneksi suojatieylitys säilyy. Se on tärkeää esimerkiksi pyörätuolilla kulkeville.
Ja jos suojatien kautta on sujuvaa liikkua, niin uskon sen olevan houkuttelevampi kuin korkea silta. Varsinkin talvella. Ihmiset yleensä menevät siitä mikä on helpoin ja suoraviivaisin, joten tämän sillan käyttöaste mietityttää.
Jousensilta
Posted on

Valtuusto 10.12.2018 Talouarvio ja koulujen hankkeita

valtuusto

Tänään valtuustossa jatketaan talousarvion käsittelyä. Valtuustolla oli ensimmäinen talousarviokäsittely ylimääräisessä valtuuston istunnossa 5.12. Siellä puhuin pohjois-Espoon huomioimisessa erityisesti joukkoliikenteen kehittämisessä. Tuolloin käsiteltiin talousarvioon tehdyt muutosehdotukset sekä tehtiin kaikki arvioon liittyvät toivomukset, jotka käsitellään 10.12.2018.

10.12.2018 esityslista/pöytäkirja löytyy täältä.

Esimmäisenä käsitellään ja mahdollisesi äänestetään kaikista talousarvioon tehdyistä toivomusesityksistä. Niitä tehtiin runsain mitoin, 29 kappaletta.

Sitten vuorossa on vuoden 2018 kolmas osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet sekä Konsernihallinnon organisaatiouudistus ja siitä aiheutuvat sekä muut tarkistukset hallintosääntöön.

Kaavoista valtuuston käsittelyssä on Finnoon keskuksen hyväksyminen.

Koulut ja päiväkodit

Koulujen ja päiväkotien tilanne on ollut erittäin hankala useiden sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen vuoksi. Investointisuunnitelma on jo mittava eikä kaikki tarpeelliset hankkeet ole siihen mahtuneet.

Nyt tilaongelmaa lähdetään purkamaan kokeilemalla PPP mallia, josta valtuustossa kuulemme lisää. Tässä ensimmäisessä kokeilussa on mukana viisi koulua ja päiväkotia.

– Nauriskasken koulu ja Nöykkiönniityn päiväkoti (uudiskohde)

– Perkkaan koulu ja Perkkaan päiväkoti (uudiskohde)

– Pohjois-Tapiolan uusi yhtenäiskoulu (korvaava uudiskohde)

– Kilon koulu ja Kilon päiväkoti (korvaava uudiskohde)

– Tähtiniityn koulu (Kuitinmäen koulun osa) ja päiväkoti (korvaava uudiskohde)

Valtuustokysymykset ja -aloitteet

Tällä kertaa meillä on käsittelyssä kaksi valtuustokysymystä ja valtuustoaloite.

Valtuustokysymyksissä kysyttiin koulu- ja päiväkotialueiden liikenneturvallisuudesta sekä Espoon kaupungin vammaispalveluiden resurssoinnista sekä erityisesti työntekijätilanteesta

Itse käsittelin valtuustokysymystä liikenneturvallisuuteen liittyen jo teknisen lautakunnan kokouksessa, missä vastaus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoossa turvallisuus on hyvällä mallilla ja nyt juuri odotetaan vastauksia koulumatkojen turvallisuuteen liittyvästä kyselystä, joka tehtiin vanhemmille. Näitä tuloksia hyödynnetään mm. kaupunkitekniikan keskuksen suunnitelmissa katualueiden rakentamis- ja kunnostustöiden priorisoimisessa.

Valtuustoaloite kaupunkimaisten puistojen rakentamisesta Espoon kaikkiin viiteen aluekeskukseen on saanut myös hyvän vastauksen, mitä käsittelimme jo teknisessä lautakunnassa. Puistoalueita löytyy jokaisesta aluekeskuksesta ja niitä edelleen kehitetään.

 

 

Posted on

Pohjois-Espoon joukkoliikenne

Tässä valtuuston budjettikäittelyssä pitämäni puhe 5.12.2018.
Hyvä puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,
Kiitos neuvottelukunnalle laajasta budjettisovusta. Siellä on saatu hienoja tavoitteita läpi, vaikka toki parannettavaakin jäi.
Espoo haluaa muun muassa lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta.
HSL:n suunnitelmat eivät kuitenkaan tue tätä suuntausta.
Etelä-Espoossa on jo nähty erityisesti suorien linjojen lakkauttamisen ongelmat. Ei tehdä samaa virhettä pohjois-Espoossa.
Budjetin pöytäkirjamerkinnässä kohdassa 32. mainitaan, että kerätään kokemuksia uusien suorien linjojen suosiosta ja varaudutaan vuorovälien tihentämiseen ja vuorojen lisäämiseen, mikäli tarvetta sekä tarpeen mukaan parannetaan Espoon sisäisen liikenteen yhteyksiä. Toivottavasti vastaavat pohjois-Espoossa selvitetään suorien linjojen tarve jo ennen lakkauttamista emmekä joudu tuomaan niitä takaisin.
Tällä hetkellä työmatka Kalajärveltä Helsinkiin kestää bussilla tunnin. Tämä aika alkaa olemaan kipuraja joukkoliikenteen käyttämiselle eikä tätä aikaa tule enää kasvattaa.
Uudessa suunnitelmassa pohjois-Espoon joukkoliikenneyhteyksistä tulee vaihdollisia yhteyksiä. Vaihtopaikoiksi on ehdotettu Myyrmäen lisäksi myös Vihdintietä ja Luhtitietä.
Jos vaihtoaika voi kestää yli puoli tuntia, niin Vihdintiellä seisominen pelkässä katoksessa pimeässä ei ole joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisäävä ominaisuus. Silloin toki huonommin liikkuva ehtii kiertää tien toiselle puolelle pysäkille, mutta suurimmalle osalle viive on arjessa liikaa.
Pohjois-Espoossa on myös vammaisten asumisyksiköitä, joille suora bussilinja on ollut vammaisen henkilön itsenäisyyttä tukeva asia ja ohjaajat ovat huolissaan vaihtojen tulemisesta. Osaavatko ja pystyvätkö niiden asukkaat enää itsenäisesti liikkumaan pohjois-Espoosta muualle? Asumisyksiköt viihtyvät pohjois-Espoossa, joten pidetäänhän niiden toimintaedellytykset siellä kunnossa.
Jos asukkaita halutaan kuunnella, niin pidetään suorat bussilinjat Helsinkiin ja muistetaan, että pohjois-Espoossakin asuu espoolaisia.
Posted on

Tekninen lautakunta marraskuu 2018

Teknisessä lautakunnassa oli tällä kertaa esillä seuraavat asiat.
Pöytäkirja tulee tänne: http://espooprodfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2018430756

Teknisen lautakunnan lokakuun osavuosikatsaus 2018 (kv/kh-asia)
Osa maankäyttösopimusmaksuista tulleita rahoja odottaa muita projekteja eivätkä ne ala vielä vuonna 2018. Sen vuoksi siltä puolelta rakentaminen jää ensi vuoteen ja budjettia vähennettiin vastaava määrä tältä vuodelta.

Lausunnon antaminen tiesuunnitelmasta maantien 120 (Vihdintie) parantaminen rakentamalla Kortesmäen alikulkukäytävä
Keskustelimme pitkään siitä, onko tämä kohta alikululle parhain paikka. Kokonaisuutta katsottaessa paikka on hyvä ja muitakin vaihtoehtoja oli tarkasteltu.

Seuraava alikulku tulee Kalajärven keskustan tuntumaan.

Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kantelusta, joka koskee Odilammen meluvallin rakentamista
Väärinkäsityksiin liittyvä aihe, jossa kaupunki on tullut vastaan ja lisää kariketta myös asutuksen puolelle, kun sitä on alunperin ollut vain Vihdintien puolella.

Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Mustanpuron vesihuollon järjestämiseen liittyvässä hallintopakkoasiassa
Aihe, mistä ollaan keskusteltu useasti lautakunnassa nyt ja aikaisemmin. Tammikuussa lautakunta hyväksyi prioriteetti listauksen vesihuollon rakentamiseen. Prioriteeteissa terveysvaikutukset saavat vain 25% painoarvon. Mustapurontien vähäinen asukasmäärä tiputtaa hankkeen aina hamaan tulevaisuuteen. Alueella on kuitenkin useita terveyshaittoja, joten sen perusteella vesihuolto olisi syytä alueelle rakentaa.

Nyt kaksi asukasta on valittanut asiasta Nuuksio-seuran avustuksella ELYyn ja ELY harkitsee hallintopakkoa. ELYn lausuntopyynnössä on kerrottu samat perustelut kuin mitä Birgitta Johansson ja minä tammikuussa esitimme, kun olisimme priorisoineet Mustapurontien prioriteettilistassa ylöspäin. Mustapuro jäi vain 0.01 pistettä edellisistä kohteista. Muutosehdotus ei silloin mennyt läpi.

Koska lautakunnassa asia ei tule edistymään, niin olen iloinen, että ELY:n asiantuntijat katsovat tilanteen läpi ja tekevät ohjaavan päätöksen.

Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee katupäällikön päätöstä 28.8.2018 32 § Soukanlahdenpuiston itäosan ja Miniatonkulman puistosuunnitelman hyväksymisestä
Aiheesta syntyi keskustelua siitä, kuinka lähellä koirapuisto voi olla. Helsingissä koirapuistot ovat huomattavasti lähempänä asutusta, mutta silti Espoossa pyritään 100m etäisyyteen asutuksesta. Tämä ei tässä toteudu.

Hylkäämisestä tehtiin esitys, mutta se ei saanut lautakunnan enemmistöä taakseen.

Valtuustokysymys koulu- ja päiväkotialueiden liikenneturvallisuudesta
Espoossa koulu- ja päiväkotialueiden liikenneturvallisuus on ollut suhteellisen hyvä. Ainahan parannettavaa löytyy. Nyt on tehty vanhemmille Wilmakysely, missä on kartoitettu kouluteiden turvallisuutta. Tämä raportin kirjoittaminen on vielä kesken. Tietoja tullaan käyttämään katuinfranhankkeiden prioriteettien määrittelyssä.
Hyväksyimme vastauksen yksimielisesti.

Eestinkallio -kaava-alueen Puolitaival-nimisen katusuunnitelman hyväksyminen
Hyväksyttiin suunnitelman mukaisesti. Asiasta ei ollut valituksia.

Kiinteistötoimitusmaksutaksan muuttaminen (KH-asia)
Hyväksyttiin esityksen mukaisesti

Kunnallisteknisen esisopimuksen hyväksyminen Espoon kaupungin ja KOY Tapiolan Vesiputoustalon välillä
Hyväksyttiin esityksen mukaisesti

Tiedoksi merkittävää
Tässä oli pitkään puhetta niin sähkökäyttöisten kulkuneuvojen lisäämisen toimenpiteistä kuin talvikunnossapidosta. Tässä muistiinpanoni aiheesta.

Sähköautot:
– tutkittu, että tällä hetkellä sähköautojen lisääntymiseen auttaa latauspisteiden määrän lisääminen ja niiden saavutettavuus
– Uusia latauspisteitä suunnitellaan ja niihin tarvittavaa infraa. Latauspisteitä on tulossa urheilukeskusten parkkipaikoille. Neljästä tehty jo sopimus. Lisäksi kartoitettu lyhytaikaisten pysäköintien yhteyteen latauspaikkoja. Latauspisteiden rakentamiseen tulossa todennäköisesti tukea valtiolta.
– tiesuunnitelmia tullaan tarkastelemaan niin, että vedetäänkö sähkövetoja/putkia valmiiksi teiden alle, että latauspisteiden asentaminen onnistuu helpommin.

Sähköbussi
– Linja 11 on ajettu vuosi täyssähköbussilla ja kokemukset ovat olleet hyviä. Kaupunki on toimittanut latauspisteen ja ylläpitänyt sitä. Tulevaisuudessa latauspisteet otetaan palveluna.
– Tapiolan bussiterminaali suunniteltu niin, että jokaiselle laiturille on valmius laittaa sähköbussin latauspiste.
– Tavoite on, että 2020 Leppävaarassa käytössä 10 täyssähköbussia (203, 214, 215, 218)

Sähköpyörät
Sähköpyörien latausinfran kehitystä seurataan ja katsotaan tuleeko tarjolle järkeviä tapoja. Helsingissä kokeilussa liikuteltava Helenin koelatausteline, mutta näyttää heppoiselta ja se on ollut vielä aika tyhjänä. Pääongelma on varkaudet, sillä kunnon sähköpöpyörä on kallis investointi.
– sähköpyörien latausinfran tarjoamisesta oli valtuustoaloite aikaisemmin ja silloin todettiin, että harva sähköpyöräilijä jättää pyörän
Kaupunkipyörät
– Kausi meni hyvin, mutta kehitettävää riittää. Pyörien laadun kanssa oli alkuun ongelmia. Pyörien saaminen on välillä ollut hankalaa eli järjestelmä ei ole vapauttanut pyörää telineestä. Helsinkiläisillä on ollut ongelmia palauttaa pyörä
– kaupunkipyöräkausi pidentyy ja 2019 alkaa huhtikuun ensimmäisenä arkipäivänä.

Pyöräväylien harjasuolaus
– Halutaan nostaa polkypyöräilyn määrää kulkutavoista. Nyt 8%. Yksi mahdollisuus on talvipyöräilyn lisääminen.
– Talvipyöräilyä tällä hetkellä aika vähän.
– Harjasuolaus menetelmä harjaa ja sitten suolaa. Yhdistelmäkone.
– Liukkaudentorjunta-aineista tutkittu seuraavia: Granlux, Kaliumformaatti-nesta, Kalsiumkloridilios ja normaali suola)
– Keväinen hiekannosto ja pöly jää pois
– Tämä menetelmä säästää pinnoitetta, mutta toisaalta voi rapauttaa pinnoitteen (Tanskassa, ei huomattu Helsingissä ainakaan vielä).
– Puiden kasvu hidastuu, nurmikot eivät pidä tästä, koirien tassuille ei tee hyvää ja pyörälle suola tekee pahaa.
– Kun lunta tulee enemmän, niin tarvitaan ensin auraus, jonka jälkeen tulee harjasuolaus eli voi vaatia kaksinkertaisen kaluston.

Talvikunnossapito
– Osittainen hiekoitus?
– Laki sallii, mutta alue pitää merkitä liikennemerkein. Jos joku tulee reitille muualta kuin virallisesta suunnasta, niin kunnossapitäjä on edelleen vastuussa liukastumisesta.
– Kohtaaminen ja ohittaminen voi olla ongelmallista.
– Nykyinen kalusto ei taivu tähän ja kevyenliikenteenväylät ovat kapeita.
– Liukkaudentorjuntamateriaalit
– Suola
– Hiekka
– Espoon toimintamalli katupölyn ehkäisemiseksi päivitetty 1.2.2013. Sepeli 1/3..5. Sepeli pölyää huomattavasti hiekkaa vähemmän.
– Hiekoitussepelin puhdistaminen ja uudelleenkäyttö, mahdollisesti pyöristynyt rae. Puhdistamista kokeiltu, mutta on ollut kallista. Nyt on säilössä pestyä sepeliä ja tulevana talvena tutkitaan sen uudelleenkäyttöä.
– Tulevaisuudessa voidaan saada käyttöön karttapalvelu, mistä voi tarkistaa reaaliaikaisesti mitkä alueet on jo aurattu.
– Espoo Smart city hankkeessa mukana. Postin autot tarkkailevat teitä ja lähettävät tietoa tien kunnosta.

Posted on

Espoon viljelypalstojen hallinnointi

Espoon hallinnoimia viljelypalstoja on yhteensä 1164 kappaletta.

Tällä hetkellä palstojen vuokraushinnat ovat seuraavat:
Espoon kaupungin perimä vuokrahinta
– 48€ / palsta / vuosi

Soukka-seura
– 15€ / palsta / vuosi
– Ehtona seuran jäsenmaksun maksaminen, joka on myöskin 15 €/vuosi, eli yhteensä 30€/ vuosi

Perkkaa-seura
– 30€ / palsta / vuosi
– Hintaan sisältyy 10 € jäsenmaksu

Aalto-yliopiston palstat
– 28€ / palsta / vuosi

Kaupungin organisaation pyörittäminen on sen verran kalliimpaa ja palkattujen työntekijöiden tekemänä siistimiset ja ylläpitotehtävät ovat sen verran arvokkaita, että ne nostavat vuokrauksen kuluja. Tällä hetkellä palstojen pyörittäminen maksaa kaupungille 150 000€/v, missä suurin osa on palkkakuluja ja tuotto puolestaan on noin 50 000€/v. Tappiota tulee 100 000€/v.

Useat urheiluhankkeet ovat myös siirretty yhdistyksille ja palstojen hallinnoinnin siirtäminen yhdistykselle jatkaa tätä muutosta.

Uudistuksen taustalla ei ole vähentää viljelypalsta-alueiden määrää, mistä tekninen lautakunta on yksimielinen. Palstoja tulee olla tarjolla myös tulevaisuudessa.

Mitä kaupunki hoitaa viljelypalstoilla?

Kaupunki edelleen suunnittelee, rakentaa ja perusparantaa viljelypalstoja, sekä ylläpitää alueita viljelypalstojen ympärillä. Kaupunki hoitaa kaikki puut (myös alueen sisällä olevat), kaiken infran alueelle asti ja ojien kunnossapidon alueen ulkopuolella.

Espoon Kaupunkiviljelyohjelma 2018-2027 on juuri tehty ja se sisältää perusparantamiseen suunnitellut toimenpiteet. Olen saanut palautetta, että ohjelmassa esitetyt suunnitelmat eivät vastaa sitä mitä palstaviljelijät alueelleen kaipaavat, joten nostan tämän esiin teknisen lautakunnan virkamisten kanssa. Olisi hyvä, jos tässä voitaisiin käyttää osallistuvaa suunnittelua eli kohdentaa rahat sinne, mihin käyttäjäkin niitä toivoo.

espoon kaupunkiviljelyohjelma

 

Mitä palsta-alueen vuokraaja hoitaa?

Palsta-alueen vuokraaja vuokraa palsta-alueen kaupungilta hintaan 150€/ha. Alueen vuokraaja ei maksa kaupungille mitään muuta.

Pakollisia vastuita palsta-alueen hoitajalle:

  • palstojen vuokraus palstan vuokraajalle ja vuokran periminen
  • Vieraslajien torjunta alueella
  • Ilmoitustaulu pitää olla (kaupunki on näitä juuri uusinut)

Vapaaehtoisia palveluita, joita voi tarjota palsta-alueella ja joita ei tällä hetkelläkään ole kaikilla alueilla, ovat seuraavat:

  • kesävesiliittymä
  • jätehuolto
  • kompostoiva kuivakäymälä
  • alueen aitaus
  • säilytystila yhteisille työkaluille
  • yhteisiä työkaluja
  • leikkipaikka lapsille (kaupungilta saatavissa joskus vaihtohiekkaa, mutta ei joka vuosi).
  • palstojen käätäminen voi olla viljelijän vastuulla, mutta se voidaan myös tehdä keskitetysti.
  • kompostointi

Halutessaan näitä palveluita, palsta-alueen vuokraaja (esim. yhdistys) tekee sopimukset vedestä ja/tai jätehuollosta niitä hoitavan tahon eli HSY: kanssa. Kaupunki ei tarjoa näitä palveluita, joten näistä ei voi tehdä sopimusta kaupungin kanssa.

Palsta-alueen hoitaja saa määrittää itse minkä kokoisia palstoja vuokrataan ja ovatko ne vuodeksi vai esimerkiksi toistaiseksi voimassa oleva.

Infotilaisuudessa kyseltiin kovasti mallilaskelmia kustannuksista. Vien viestiä osaltani eteenpäin ja informoin, kun olen saanut laskelmia.

Yhdistyksen perustaminen

Jos mietitte yhdistyksen perustamista, niin se vaatii teiltä perustamiskokouksen, missä pitää olla vähintään kolme henkilöä. Perustamiskokouksessa hyväksytään yhdistyksen tulevat säännöt.

Perustamiskokouksen jälkeen tiedot ilmoitetaan Patentti- ja Rekisterihallitukseen, joka hyväksyy ne tai pyytää korjauksia. Kun PRH on hyväksynyt säännöt ja nimenkirjoittajat, niin teillä on yhdistys valmiina toimimaan.

Yhdistyksen sääntöjen lisäksi suositelen kirjoittamaan palstan käytön säännöt. Esim. vieraslajeja kuten esim. jättipalsamia, ei palstoilla saa viljellä.

Yhdistys pystyy hakemaan erilaisia avustuksia. Infotilaisuudessa kerrottiin, että joku viljelypalsta-alue oli hakenut EU:n rahaa vesijohtojen tekemiseen ja ne olivat sitä saaneet. Kaupunki, säätiöt ja rahastot jakavat avustuksia ja apurahoja, joita yhdistys voi hakea.

Aikataulu

Kaupunki luopuu viljelypalstojen hallinnasta vuoden loppuun mennessä. Eli yhdistys tai muu taho voi ottaa palstan haltuunsa jo ennen sitä tai heti vuoden vaihteessa. Sen jälkeen se on valmis tekemään palstasopimuksia viljelijöiden kanssa.

Kaupunki velvoittaa asettamaan nykyiset viljelijät etusijalle sekä huolehtimaan nykyisestä jonotuslistasta saman käytännön mukaisesti.

Näiden teknisten/käytönnön syiden vuoksi kuin hallinnollinen muutos, viljely ei tule loppumaan. Sen tulee tekninen lautakunta huolehtimaan.

Tekniselle lautakunnalle esiteltiin asia myös niin, että uudistuksessa turvataan nykyisten palstaviljelijöiden sopimusten säilyminen muutostilanteessa. Tästä tulemme lautakunnassa pitämään kiinni.

Infotilaisuudessa kuulin myös hyviä perusteluita sille, että ensi vuoden viljelystä tulisi olla tietoa huomattavasti aikaisemmin kuin huhtikuussa 2019. Tähän tulemme kiinnittämään erityistä huomiota ja tiedotan aiheesta lisää mahdollisimman nopeasti.

Ideoita?

Tämä on virkamiesten esitys ja malli, mikä on toiminut Espoossa muissa kunnissa. Mikään ei poissulje esittämästä muita malleja, joilla saataisiin kustannukset kuriin.

Esimerkiksi on erittäin kallista, että kaupungin palkkaama henkilö kiertää katsomassa onko kaikki yli 1600 palstaa viljeltynä. Tällä hetkellä kaupungilla on vain 28 vuokraamatonta palstaa eli suurin osa on vuokrattuna. Silti viljelemättömiä palstoja on useita. Se, että kaupungin työntekijä kiertää palstoja, ottaa vuokraajiin yhteyttä yms. on erittäin kallista. Tämän pystyy viljelijät itse hoitamaan huomattavasti helpommin ja halvemmin. Mm. näistä syistä yhdistysten palstat ovat halvempia kuin kaupungin ylläpitämät.

Toinen malli voi olla, että kaupunki jatkaa vuokraamista. Siinä vaiheessa vuokrat tulevat nousemaan ja nykyisellään palstan vuokraamisen kulut ovat kaupungille 150€/palsta. Tämä ei tosiaan olisi kovinkaan edullinen ratkaisu viljelijöille.

Kysymyksiä tai ehdotuksia?

Jos sinulla on lisää kysymyksiä tai ehdotuksia, niin voit lähettää ne suoraan osoitteeseen kaupunkitekniikankeskus@espoo.fi. Sieltä sinun tulisi saada vastaus suoraan asian hoitajilta. Voit myös laittaa viestiä teknisen lautakunnan jäsenille. Minun osoitteeni on marjaanasiivolaespoo@gmail.com.

Tulen päivittämään tätä kirjoitusta sitä mukaan, kun suunnittelut etenevät. Tekninen lautakunta pyysi tiedoksiannon kokoukseensa 13.6.2018 ja pyysimme tarkemman selvityksen elokuun kokoukseen (22.8.2018). Emme odota ensi kesään asti selvityksen saamista vaan tulemme seuraamaan tilanteen kehittymistä pitkin syksyä.

16.10.2018: kaupungin järjestämä tilaisuus palstaviljelijöille

17.10.2018: tekninen lautakunta käsittelee viljelypalsta-asiaa. Lautakunta saa tietoa 16.10 tilaisuudesta.

Edit 30.8.2018: Emme pyynnöistä huolimatta saaneet viljelypalstojen tilanteen katsausta teknisen lautakunnan kokouksen asialistalle. Kaupunki on valmistelemassa tietopakettia aiheesta ja se tullaan julkaisemaan Espoon sivuilla.

Edit 6.8.2018: Kiitos viljelijöiden viesteistä kaupungille ja päättäjille. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja päätti ottaa palstaviljelyn tilanteen käsittelyyn syyskuun kokouksessa. Teidän käyttäjien viestit ovat olleet merkittävässä roolissa. Teillä on ollut hyviä kysymyksiä ja se on näyttänyt, että teillä on halu jatkaa viljelyä. Nyt yritämme saada teille tietoa viljelyn järjestämisestä mahdollisimman pian. Ja lupaan tehdä kaikkeni, ettei palstaviljelytoiminta lopu. Se on erittäin tärkeää virkistystoimintaa ja parantaa kaupunkilaisten hyvinvointia!

Edit 13.9.2018: Pyysin teknisen lautakunnan puheenjohtajalta, että viljelypalstat otetaan käsittelyyn ensi viikon kokouksessa ja siihen tuli myöntävä vastaus. Eli tekninen lautakunta tulee käsittelemään viljelypalstojen tilannetta. Kaupunki myös lupasi julkaista vastauksia viljelypalstojen hallinnan muutoksen kysymyksiin parin päivän sisällä.
Ne tulevat todennäköisesti sivulle: Viljelypalstat

11.10.2018 kaupungilla oli aktiivisten viljelijöiden kanssa esitapaaminen 16.10. tilasuuteen liittyen ja viljelijöille luvattiin puheenvuoro tilaisuuteen.

16.10.2018 kaupunki järjesti yleisötilaisuuden viljelypalstojen tilanteeseen liittyen.

17.10.2018 tekninen lautakunta käsitteli pyynnöstäni Espoon viljelypalstojen hallinnoinnin muutosta. Tein seuraavan päätösehdotuksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti.
“Lautakunta kehoittaa kaupunkitekniikan keskusta valmistelemaan kesään 2019 mennessä päätösehdotuksen, jolla turvataan kaupunkiviljelyn toiminnan jatkuminen ja kehittäminen yhdessä viljelijöiden kanssa. Palstojen irtisanomisia lykätään 2019 loppuun ja palstatoimikuntia kehitetään kesäksi 2019 yhdessä viljelijöiden kanssa.”

Tavoite on, että kaupunki jatkaa keskusteluja yhdessä viljelijöiden kanssa kompromissin löytämiseksi. Siinä kaupunki voisi vastata esimerkiksi laskutuksesta ja vedestä ja osa muista toiminnoista voidaan hoitaa palstalla toimivien kesken. Alustavasti palstojen irtisanominen siirrettiin vuodella ja jos löytyy hyvät työtavat, niin se voidaan sitten perua kokonaan. Lautakunta oli selvästi sitä mieltä, että kaupunkiviljely on tärkeä osa Espoon strategiaa ja sen tulee säilyä.

Hyviä syystoimia Espoolaisille palstaviljelijöille.

Posted on

Karhusuon tyyppikoulu

Karhusuon yhtenäiskoulun ensimmäisen vaiheen eli alakoulun rakentaminen on aloitettu. Rakentajaksi on kilpailutuksessa valittu Parmaco Oy ja 11.5.2017 hanke sai lopulta myös rakennusluvan.

Karhusuolle on tulossa tyyppikoulu eli siirtokelpoisista osista koottu pysyvä rakennus. Tämä on aiheuttanut keskustelua ja sen vuoksi pyysin vanhempainyhdistyksen nimissä Parmacolta esittelyä. Päivällä Parmaco esitteli hanketta samalla tontilla oleville koululaisille enemmänkin turvallisuusnäkökulmasta, sillä rekkaralli Karhusuonmäellä on jo alkanut.  Illalla oli vuorossa hankkeen esittely kaikille muillekin asiasta kiinnostuneille. Tieto tilaisuudesta oli jaettu Wilman lisäksi myös alueen omakotiyhdistykselle, asukasfoorumissa sekä Karhumammoissa.

Parmaco piti esityksen alustuksen ja sen jälkeen saimme kysellä. Tässä muistiinpanoja hankkeesta:

  • Valmistuminen syyskuun lopussa, koululaiset muuttavat näillä näkymin syysloman jälkeen uuteen kouluun.
  • Koulu rakennetaan isoista elementeistä, jotka tehdään sisätiloissa. Parmacolla on kaksi tehdasta Suomessa ja alihankintaa mm. Latviassa. Koska hanke viivästyi, niin Karhusuon osia ei ehditä tehdä kaikkea Suomessa vaan käytetään myös alihankkijaa.
  • Perustuksien uloin osa tulee betonista, joka valetaan kantavan soran päälle ja siihen tulee tuuletusaukkoja. Rakennus on jaettu kahteen osaan paloturvallisuuden vuoksi ja ne ovat sokkelissakin erotettu harkkoseinällä. Ryömintä tila on noin 1,2m korkea ja kantavat rakenteet tulevat olemaan teräspalkeilla, joten ryömintä tila on avointa. Tuuletus hoituu katolle asti ulottuvilla tuuletuskanavilla, jotka tekevät ryömintätilasta alipaineisen. Näin maaperän epäpuhtaudet eivät ajaudu sisätiloihin.
  • Seinät ovat normaalin rakennustavan mukaiset. Sisällä kipsilevy, jonka alla höyrysulku. Eristeenä käytetään villaa, tuulensuojalevy, ilmarako ja laudoitus.
  • Katon eristeenä puhallusvillaa.
  • Katto huopakattoa. Koulun huonekorkeutta korotettiin normaalista siirtotilasta korkeammaksi, jolloin tehtaan rajat tulivat vastaan. Tämän vuoksi kattokaltevuutta pienennettiin. Tämän vuoksi kattomateriaaliksi valittiin huopakatto. Huopa tulee tuplahuopana ja sen alla on vaneria.
  • Salaojat tulevat sokkelirakenteen alapuolelle.
  • Vanha koulurakennus ei ole vielä saanut purkulupaa. Se sijaitsee korkeammalla, joten nyt joudutaan tekemään suojamuuri väliaikaisesti ennen kolmatta vaihetta.
  • Parkkipaikkoja on hankala saada mäkiseen maastoon. Nyt parkkipaikkoja tulee koulun yläpihalle ja myöhemmin lisää, kun kirjasto siirtyy kolmosvaiheeseen ja nykyinen rakennus puretaan.
  • Koulu on kaksi kerroksinen ja sen välipohja on 50 cm paksu. Yläkertaan tulee mm. kaksinkertainen kipsilevy lattiaan eristämään yläkerran ääniä.
  • Jokaiseen luokkaan tulee avattavia ikkunoita ja järkevät hätäpoistumistiet. Tällä hetkellä parakin hätäpoistumistieikkunan avaamiseen tarvitaan tikkaat.
  • Luokissa kokeillaan erilaisia tilaratkaisuja. Kahden luokan välissä voi olla jakotila, johon on pääsy molemmista luokista tai välissä voi olla kokonaan avattava seinä. Karhusuolla suositaan yhteisluokkia, joita jaetaan sitten pienempiin ryhmiin eri tavoin eri aiheissa ja eri projekteissa. Tähän tuleva rakennus luo paremmat mahdollisuudet kuin mitä vanhassa koulussa on.

Elementit tehdään kuivissa tiloissa tehtaalla ja ne pakataan muoviin siirtämisen ajaksi. Nyt tuleva pysyvä rakennus eroaa siirrettäväksi tehtävistä siinä, että seinän laudoitus on reunoistaan auki ja höyrynsulkua on normaalia enemmän vapaana. Työmaalla höyrynsulut limitetään kunnolla ja laudoitus lyödään kiinni. Eli Karhusuon pysyvässä rakennuksessa elementtisaumat eivät näy ulos päin eikä sisälle päin mitä siirrettävissä elementeissä näkyy listoitettuna.

Eli tyyppikoulumaisessa ratkaisussa hyödynnetään jo vuosikymmeniä tehtyjä työtapoja, joilla saadaan kuivia rakenteita ja rakennus pystytään tekemään kustannustehokkaasti ja nopeasti. Rakenteet ovat normaalin rakennustavan mukaiset, joten ainut suurempi ero aikaisempaan on se, että monitahoiset rakenteet puuttuvat. Toisaalta ne ovat juuri niitä riskialttiimpia rakenteita, joten tämä ratkaisu takaa koululaisille ja henkilökunnalle terveet ja tarkoituksenmukaiset työskentelytilat.

Tässä Karhusuon tämän hetken siirtotilat, jotka ovat olleet toimivat ja puhtaat. Tämä rakennus on E-Elementtien tekemä.

Posted on

Luottamustoimet tulevalle valtuustokaudelle

Nyt vaalitulos alkaa konkretisoitumaan, kun se jyvitetään erilaisiksi luottamuspaikoiksi. Valtuuston lisäksihän jaetaan kymmeniä eri luottamustoimia, kuten valtuuston puheenjohtajuus, varapuheenjohtajuus, kaupunginhallitus sekä useita lautakuntia, ohjausryhmiä, säätiöiden edustuksia yms.

Kaikista puolueista koostuva paikkajakotoimikunta on saanut työnsä päätökseen ja sen jälkeen oli selvillä mitä paikkoja kukin puolue täyttää. Tämän jälkeen jokainen puolue jakaa paikat henkilöille mm. saatujen äänien ja kiinnostuksen mukaan.

Itselleni tämä tuo näillä näkymin paikan Espoon teknisen lautakunnan jäsenenä sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenenä. Tämän lisäksi toimin Vihreiden valtuustoryhmässä ja olen toinen varajäsen.

Tässä blogissa ja sivuilla tulen julkaisemaan toimintaani Espoon ja espoolaisten hyväksi ja mielelläni kuulen eri tilanteisiin myös asukkaiden ja kohderyhmän kommentteja.

Posted on

Kiitos äänestäjille

Kiitos äänestäneille! Tervetuloa tänään kiitoskahveille Karhusuon kirjastolle klo 18-19.
Samaan aikaan voit osallistua Unelmien kylä ideointiin ja pääset eroon ongelmajätteestä, kun HSY:n rekat ovat koululla klo 18:20.

kiitoskahvit