Tekninen lautakunta 28.1.2020

karviainen

Tammikuun kokouksessa tullaan hyväksymään viljelypalstatoiminnan uudet säännöt.

Viljelypalstatoiminta yritettiin siirtää yhdistys- tai yritysvetoiseksi, mutta 2019 tekninen lautakunta muutti suunnitelmaa niin, että kaupunki jatkaa toiminnan järjestämistä ja kehittää toimintaa yhdessä viljelijöiden kanssa.

Hyvä niin, sillä toiminta on erittäin tärkeää, yhteisöllistä ja liikunnallista toimintaa.

Nyt kokouksessa esitellään kaupungin yhdessä viljelijöiden kanssa tehdyt palstaviljelynäännöt.

Säännöt löytyvät täältä (pdf)

Kokousasia löytyy täältä.

Aikaisemmat käänteet löytyvät 2018 ja 2019.

Myrkyttömien siivousmenetelmien käyttö lisääntyy

myrkytön siivous valtuustotoivomus

Myrkytön siivous on siivoamista ilman myrkyllisiä kemikaaleja. Siivousta kutsutaan myös kemikaalittomaksi siivoukseksi, mikä on hiukan harhaanjohtavaa. Eli tässä käsitellään siivousmenetelmiä, kuten puhdasvesisiivousta, missä pinnoille ja ilmaan ei jää ihmisille, eläimille tai luonnolle myrkyllisiä kemikaaleja.

Valtuustoaloite myrkyttömien siivousmenetelmien käytöstä kaupungin tiloissa (Pöydälle 10.6.2019)

Myrkytön siivous aloitteeni käsiteltiin Espoon valtuustossa 19.8.2019. Tässä asiakohta kokonaisuudessaan:

Valtuutetut ovat esittäneet 10.12.2018 päivätyn seuraavan aloitteen myrkyttömien siivousmenetelmien käytöstä kaupungin tiloissa:

”Valtuusto toivoo Espoon kaupungin laajentavan myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin hoitamissa kiinteistöissä.

Siivouksessa käytetään paljon myrkyllisiä kemikaaleja. Sen voi todentaa suoraan pesuainepullon kyljestä ja käyttöturvallisuustiedotteesta.

Aikaisemmin pesuaineet huuhdeltiin pois, mutta nyt laajasti käytössä olevalla leave-on-siivousmenetelmällä nämä myrkylliset kemikaalit sirotellaan hengitysilmaan kostutinkemikaaleilla ja pyyhinnän jälkeen ne jäävät pinnoille. Siivouksen jälkeen myrkyt siirtyvät iholle, suuhun ja ilman kautta keuhkoihin altistaen tilojen käyttäjät kyseisille myrkylliseksi luokitelluille aineille.

Suomessakin on herätty tutkimaan siivouskemikaalien aiheuttamia terveyshaittoja. Työsuojelurahasto rahoittaa parhaillaan Helsingin yliopiston “Bioreaktiiviset altisteet – Toksisia solureaktioita aiheuttavat toksiinit ja kemikaalit työtiloissa” tutkimusta, missä tutkitaan mm. siivouksen kemikaaleja ja leave-on menetelmän homemikrobeja lisäävää vaikutusta.

Vaihtoehtoisia siivousmenetelmiä on kuitenkin jo saatavilla ja niitä on kokeiltu onnistuneesti Espoossa mm. Aalto yliopistossa, Palmiassa, tapiolalaisessa vanhainkodissa, Karhusuon koulussa sekä maailmanlaajuisesti esimerkiksi Kanadassa Vancouverin ensihoidon sairaaloissa.

Myrkyttömien siivousmenetelmien käytön aloitus on nopeaa ja siivoustaso on riittävä jopa sairaalaan, joten se on riittävä myös kaupungin tiloihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin ja asumisyksiköihin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme, että Espoon kaupunki lisää erilaisten myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin tiloissa.

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Kouluissa, päiväkodeissa ja muissa Espoon kaupungin toimitiloissa syntyvä lika on pääasiassa irtolikaa, kuten pölyä, hienojakoista hiekkaa ja erilaista roskaa. Tällaisen lian poistamisessa käytetään lattioiden osalta nihkeytettyjä moppeja ja muiden pintojen osalta nihkeytettyjä mikrokuitupyyhkeitä. Työvälineet nihkeytetään joko ottamalla ne nihkeinä suoraan pyykinpesukoneesta tai niihin imeytetään erikseen puhdistusainekäyttöliuosta, pehmennettyä vettä tai hanavettä. Nihkeäpyyhinnän jälkeen pintaan ei jää kosteutta.

Nihkeäpyyhinnän jälkeen kemikaaleja jää pinnalle ja ne kuivuvat siihen. Kun käyttäjät liikkuvat tilassa, kävelevät pyyhityllä lattialla tai syövät kemikaalikerroksella kyllästyllä pinnalla, kemikaalihiukkaset tarttuvat niin ruokaan kuin nousevat ilmaan. Tästä ne joutuvat iholle, limakalvoille ja keuhkoihin, eikä niiden vaikutuksia ole juurikaan tutkittu. Usein tutkitaan kemikaalin vaikutus ja ärsyttävyys iholla ja silmissä, mutta erityisesti keuhkoihin kohdistuva altistus jää tutkimatta.

Tämä siitäkin huolimatta, että monet sisäilmaoireet tulevat juuri keuhkojen kautta. Hengenahdistus, yskä, liman muodostus keuhkoissa ovat tällaisia oireita.

On hyvä, ettei nihkeäpyyhinnästä jää pinnalle juurikaan kosteutta, mutta aloitteessa kyseessä olevan myrkylliset siivouskemikaalit kuitenkin jäävät pinnoille.

Puhdistusainekäyttöliuoksen tai veden tehtävänä on parantaa mopin tai pyyhkeen liansitomiskykyä. Lian irtoamista puhdistusaine ei juurikaan paranna, joten puhdistusaineiden tehoaineilla ei itse puhdistustapahtumassa ole suurta merkitystä.

Jos puhdistuksen tehoaineilla ei ole merkitystä, niin miksi niitä ei sitten voi jättää pois ja nihkeytyksessä käyttää turvallisempia vaihtoehtoja?

Päivittäisessä ylläpitosiivouksessa käytetään neutraaleja tai heikosti emäksisiä yleispuhdistusaineita, joissa pääasiallinen tehoaine on tensidi. Käyttöliuos tehdään laimentamalla 1-2 ml / 5 l vettä. Puhdistusaineiden kulutus on nykyään hyvin vähäistä. Litra yleispuhdistusainetta saattaa riittää esimerkiksi päiväkodissa vuodeksi.

Eli litran pulloon käyttöön liuosta tehdessä pitää osata  mitata 0,2 ml pesuainetta? Kuinka kukaan ihminen kykenee tähän? Pesuaineiden liika annostelu on ollut aikaisemminkin ongelma ja uskon, että tämä myös jatkuu.

Jos pinnalla on kiinnittynyttä likaa, esimerkiksi tahroja, työvälinettä voidaan kostuttaa lisää kostutuspullossa siivousvaunussa mukana kulkevalla käyttöliuoksella tai vedellä.

Kyllä, tämä on erittäin hyvä keino.

Hanavettä voidaan pehmentää suodattamalla siitä pois veden kovuutta aiheuttavat mineraalit, kalkki, suoloja ja muita epäpuhtauksia. Tällainen vesi ei jätä puhdistettaville pinnoille pisarajälkiä silloin, kun lian irrottamiseksi tarvitaan kosteampaa työmenetelmää.

Kyllä, juuri näin.

Pehmennetyn veden käyttö on saanut alkunsa maista, joissa on kova vesi, ja pisarajälkiä syntyy helposti esimerkiksi lasi- ja metallipinnoille. Täkäläisissä oloissa vesi on huomattavasti pehmeämpää ja siksi myös hanasta suoraan otettua vettä voidaan käyttää siivouskohde huomioiden.

Kyllä. Useissa kohteissa riittää hanavesi ja sitä on silloin hyvä käyttää.

Espoossa pehmennettyä vettä käytetään tällä hetkellä Tekniikantien toimistorakennuksessa, muutamassa päiväkodissa ja koulussa.

Hienoa, että pehmennetty vesi on käytössä Tekniikantiellä ja muutamassa muussa rakennuksessa. Toivottavasti tämä lisääntyy.

Vesi riittää pitkälti päivittäiseen siivoukseen oli se sitten pehmennettyä tai pelkkää hanavettä. Wc- ja muissa kosteissa tiloissa voidaan lisäksi käyttää saniteettipuhdistusainetta saostumien syntymisen estämiseksi. Mikrobien lisääntyminen estetään parhaiten pintojen huolellisella puhdistamisella, jolloin bakteereille ei synny elatusalustaa. Siivouskoneiden säännöllinen käyttäminen estää likaa pinttymästä lattioille.

Puhdistettu otsonoitu vesi on käynyt läpi puhdistusaineille tarkoitetut testit Saksassa ja puhdistusteho on desinfioiva tietyn aikaa veden otsonoinnista. Aika riippuu käytetystä laitteesta. Veden otsonointi on käytössä desinfiointiin myös mm. juomavetemme puhdistamisessa sekä uimahalleissa. Miksi se ei olisi riitävä espoolaisissa kouluissa, päiväkodeissa tai asumisyksiköissä?

Puhdistusaineita käytettäessä on tärkeintä käyttää annostelupumppua tai annostelumittaa, että käyttöliuoksesta ei tule liian vahvaa. Käyttöliuosta tehdään vain kulutusta vastaava määrä puhdistusaineen kulutuksen minimoimiseksi.

Erittäin hyvä, että liosta tehdään vähän. Mutta tässä on anosteluongelma. Jos litran suihkupulloon tarvitaan 0,2ml puhdistusainetta, niin sehän on niin pieni määrä, että se jää mittaan kiinni.

Pinttyneisiin kohtiin tarvitaan kosteampaa työvälinettä. Kostutukseen käytetään kostutuspulloa, ja kosteus lisätään työvälineeseen ei puhdistettavalle pinnalle. Mikäli pinta jää kosteaksi, se kuivataan.

Tulemme jatkossa lisäämään vesisiivousta.

Loistavaa! Tämä on erinomainen uutinen espoolaisille. Vähemmän myrkkyjä sisäilmaan ja ympäristöön.

Pullonkaulana nopealle lisäämiselle on henkilöstön ja palveluntuottajien jatkuva koulutustarve mm. työntekijöiden suuren vaihtuvuuden vuoksi ostopalvelussa.

Ostopalvelulla on kyllä ollut ongelmia. Olen seurannut yhtä kohdetta erityisen tarkasti ja vaihtuvuus on suurta, mikä kyllä haastaa uusien menetelmien käytön. Uskon tämän uuden siivoustavan lisääntyvän erittäin nopeasti, joten koulutusongelma todennäköisesti poistuu suhteellisen nopeasti.

Osittain tilanteeseen vaikuttaa myös toimialojen välinen vastuunjako. Esimerkiksi päiväkodeissa henkilökunta vastaa mm. ruokailujen jälkisiivouksesta.

Puhdasvesi siivous on aikaisempaa helpompaa, kun käytössä on vain yksi suihkepullo. Tämä tulee ajankanssa helpottamaan myös henkilökunnan siivoustyöt.

Vesisiivouksessa käytämme kohdekohtaiset erot huomioiden mahdollisimman paljon ns. hanavettä. Runsaan veden käyttöön emme voi palata. Tilojen rakenteet ja pintamateriaalit estävät sen. Runsaan veden käytöllä olisi nykyisillä rakenteilla kosteusvaurioita lisäävä vaikutus.

Erinomaista, sillä kukaan ei ole palaamassa runsaan veden käyttöön siivouksessa. Pysytään siivouksessa nihkeytetyissä työvälineissä tai yhdistelmäkoneissa, jolloin emme alista rakennuksia ylimääräiselle kosteudelle.

Kiinnitämme erityistä huomiota ja lisäämme mahdollisimman paljon laadunseurantaa, jotta voimme tarttua epäkohtiin sekä virheellisiin toimintatapoihin. Uusimpiin siivoussopimuksiin on kirjattu sanktioperusteeksi myös virheellisen työmenetelmän käyttö.

Erinomaista kuulla, että kaupunki seuraa myös työtapoja, sillä niillä on terveyteen liittyviä vaikutuksia.

Terveysviranomaiset edellyttävät, että mm. eritetahrat pitää poistaa käyttäen desinfioivia puhdistusaineita. Näiden osalta joudumme pitäytymään nykyisissä menetelmissä.

Otsonoitu vesi on tutkitusti desinfioiva ja sitä voidaan käyttää myös eritetahrojen poistamiseen. Tämä ei ole riittävä syy käyttää myrkyllisiä kemikaaleja. Otsonoitu vesi kelpaa jopa sairaalaan, joten kyllä se on riittävä myös päiväkoteihin ja kouluihin.

Yhteenvetona todetaan, että vesisiivouksen käyttöä siivousmenetelmänä lisätään mahdollisuuksien mukaan. Siivousmenetelmien valvontaa lisätään ja tehostetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään puhdistusaineiden oikeaan annosteluun.

Kiitos. Annosteluun ei tarvitse kiinnittää huomiota enää sen jälkeen, kun puhdasvesimenetelmät otetaan käyttöön. No, ehkä pitää seurata, ettei pinnat jää märiksi, mutta muuta vaaraa ei puhdasvesimenetelmillä ole.

Oli hyvä nähdä, että Espoossa on mietitty puhdasvesiratkaisuja ja normaalin muutosvastarinnan jälkeen se varmasti otetaan hyvin vastaan.

Mikki Kausteen puhe valtuustossa valtuustoaloitteeseen liittyen

Arvoisa puheenjohtaja,
Hyvät valtuutetut
Valtuustoaloitteen tekijä on varavaltuutettumme Marjaana Siivola ja koska hän ei päässyt tänään paikalle, käytän puheenvuoron hänen puolestaan ja nostan esiin muutamia havaintoja, joita hän oman aloitteensa aloitevastauksesta poimi esiin.
Ensinnäkin, Marjaana halusi välittää kiitoksensa hyvästä vastauksesta.
Tärkeää on, että tiedon lisääntyessä siivouskemikaalien myrkyllisyydestä, niiden käyttämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Vastauksessa painotettiin, ettei runsaan veden käyttöön haluta palata. Se on hyvä, siihen ei käsittääkseni kukaan halua palata eikä tässä kysymyksessä siihen viitattu.
– Vastauksessa mainittiin pesuaineliuokset, joissa tarvitaan vain vähän pesuainetta.
Tämä on muuten hyvä, mutta tällä hetkellä pesuainetta käytetään usein enemmän kuin on suositus.
– Jos suositus on 1ml / 5l ja liuosta tehdään esim. litran suihkepullollisen verran, pulloon annostellaan todennäköisesti enemmän kuin yksi viidesosa millilitra, sillä tällaisen annoksen mittaaminen on hankalaa.
Marjaana halusi nostaa esiin myös aloitevastauksessa esiin noussen nihkeäpyyhinnän.
Jos nihkeäpyyhintä tehdään puhdistusainekäyttöliuosta käyttäen, pintaan jää siivousaineiden myrkyllisiä kemikaaleja, jotka siirtyvät ilmaan ja siitä iholle, silmiin ja keuhkoihin.
Markkinoilla on tarjolla myös myrkyttömiä keinoja, joiden desinfiointikyky on todistettu laboratoriossa.
Näillä keinoilla voidaan siivota myös WC-tilat ja keittiöt ja näitä keinoja käytetään myös sairaaloissa.
Jos ja kun
myrkytön menetelmä toimii myös sairaalassa, niin sen pitäisi olla kyllä riittävä espoolaisiin kouluihin, päiväkoteihin ja laitosasumiseen.
Iloksemme huomasimme viime viikolla, että Omnia on jo edistänyt asiaa omassa toiminnassaan
kartoittamalla kemikaalittoman siivouksen mahdollisuuksia.
Heidän tarkoituksena on hankkia siivousta palveluna perinteisen siivouksen tapaan, mutta täysin kemikaalittomana. Niin ikään Omnian hankintayksikkö on kiinnostunut kartoittamaan mahdollisuuksia omatoimisen siivouksen järjestämisestä kemikaalittomalla menetelmällä esimerkiksi omissa keittiöissä.
Hienoa. Mikäli Omnia pystyy tähän, pystyy varmasti muutkin Espoon kaupungin toimijat.
Tämän Omnian omatoimisen esimerkin kannustamana, jätän aloitteen tekijän toivomuksesta asiaan liittyvän valtuustotoivomuksen,
joka kuuluu näin:

 

”Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki vähentää myrkylliseksi todettujen siivousaineiden käyttämistä ja lisää desinfiointikykyisten myrkyttömien puhdasvesiratkaisujen käyttöä.”
Kiitos

Valtuustotoivomus

Koska olen varavaltuutettu eikä ollut näköpiirissä, että olisin kokouksessa, valtuutettu Mikki Kauste lupautui pitämään valtuustoaloitteen käsittelyssä puheen ja tekemään toivomukseni. Kiitos Mikille siitä.

Viime hetkillä pääsinkin mukaan valtuustoon sairastapauksen vuosi, mutta etenimme sovitusti. Mikki Kauste piti aiheesta loistavan puheen ja teki valtuustotoivomuksen, jota kannatin.

Tässä Mikin tekemä toivomus:

“Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki selvittää mahdollisuudet vähentää haitalliseksi todettujen siivousaineiden käyttämistä ja lisää desinfiointikykyisten haitettomien puhdasvesirakaisujen käyttöä.”

myrkytön siivous valtuustotoivomus

Valtuusto hyväksyi toivomuksen yksimielisesti.

Kiitos yhteistyöstä valtuutettu Kauste!

Viljelypalstojen hallinnointimuutos

karviainen

Syksyllä 2017 kaupunki halusi siirtää viljelypalstat yhdistysten tai yritysten hoidettavaksi, jotta kaupunkitekniikan keskus pystyisi vastaamaan valtuuston asettamaan TATU (Espoon talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman ) tavoitteeseen.

Teknisessä lautakunnassa saimme esityksen miten muualla toiminta on jo järjestetty yhdistysten ja yritysten voimin ja Espossakin on jo yhdistyksille siirrettyjä palsta-alueita.

Kuulosti sinänsä järkevältä ja tämä toisi säästöjä 150 000€.

Mutta.

Muutoshallinta ei mennyt odotetusti. Viljelijät eivät saaneet tukea. Viljelijät eivät saaneet tarvitsemaansa tietoa suunnitelmien tekemiseen. Eikä säästö olekkaan tuota luokkaa.

Syksyllä 2018 pyysin asian uutta käsittelyä teknisessä lautakunnassa ja yksimielisesti siirsimme palstojen hallinnan muutosta vuodella eteenpäin, että saisimme kunnolla suunnitellut mallit toiminnan jatkamiseksi.

Palstaviljelyn hyödyt ovat moninaiset

Itse näen, että palstaviljely on erinomaista liikunta, opettaa lapsille mistä ruoka tulee ja se aktivoi ihmisiä, joita ei kuntosalit kiinnosta. Viljelyllä on laajat monitahoiset hyödyt espoolaisten asukkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Palstoilla on paljon eri ikäisiä ihmisiä eri taustoista. Mikä sen parempaa tutustumista yhteisön muihin jäseniin kuin rakkaan harrastuksen parissa tapaamista, tietojen vaihtoa, toisen auttamista ja yhdessäoloa?

Palstaviljely saa monta maahanmuuttajaäitiä lapsineen ulos muiden joukkoon oppimaan niin Suomea kuin mitä kasveja Suomessa viljellään ja syödään. Ja he puolestaan opettavat suomalaisia käyttämään uusia kasveja. Tämä on loistavaa kotouttamista monelle espoolaiselle ja avartavaa kantasuomalaiselle! Tällä hinnalla ei todennäköisesti saa mitään vastaavaa.

Toukokuu 2018

Palstaviljelyn hallinnointi on nyt tulossa tekniseen lautakuntaan esitettäväksi.

Esityslistalla olevat tiedot löytyvät täältä:
http://espooprodfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2019458846-9

Nyt kaipaan teiltä viljelijöiltä palautetta esityksestä! Sitä voi laittaa Facebookissa tai sähköpostilla marjaanasiivolaespoo@gmail.com. Kiitos!

Asian piti tulla vasta kesäkuussa, mutta pyysin sitä jo aikaisemmaksi. Nyt saamme tiedon esittelyn ja mahdollinen päätös tehdään joko nyt tai sitten kesäkuussa. Riippuen miten asian käsittely etenee ja tarvitsemmeko lisätietoa.

Teknisen lautakunnan jäsenet löytyvät täältä:

Tekninen lautakunta Jäsenet

Myrkytön ts kemikaaliton siivous Espoossa

Valtuustoaloite Siivola

Tein valtuustossa 10.12.2018 valtuustoaloitteen myrkyttömästä siivouksesta.

Valtuusto toivoo Espoon kaupungin laajentavan myrkyttömien (ts.
“kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin hoitamissa kiinteistöissä.

Perustelut

Siivouksessa käytetään paljon myrkyllisiä kemikaaleja. Sen voi todentaa suoraan pesuainepullon kyljestä ja käyttöturvallisuustiedotteesta.
Aikaisemmin pesuaineet huuhdeltiin pois, mutta nyt laajasti käytössä olevalla
leave-on siivousmenetelmällä nämä myrkylliset kemikaalit sirotellaan hengitysilmaan kostutinkemikaaleilla ja pyyhinnän jälkeen ne jäävät pinnoille. Siivouksen jälkeen myrkyt siirtyvät iholle, suuhun ja ilman kautta keuhkoihin altistaen tilojen käyttäjät kyseisille myrkylliseksi luokitelluille aineille.

Suomessakin on herätty tutkimaan siivouskemikaalien aiheuttamia terveyshaittoja. Työsuojelurahasto rahoittaa parhaillaan Helsingin yliopiston “Bioreaktiiviset altisteet – Toksisia solureaktioita aiheuttavat toksiinit ja kemikaalit työtiloissa” tutkimusta, missä tutkitaan mm. siivouksen kemikaaleja ja leave-on menetelmän homemikrobeja lisäävää vaikutusta.

Vaihtoehtoisia siivousmenetelmiä on kuitenkin jo saatavilla ja niitä on kokeiltu
onnistuneesti Espoossa mm. Aalto yliopistossa, Palmiassa, tapiolalaisessa
vanhainkodissa, Karhusuon koulussa sekä maailmanlaajuisesti esimerkiksi
Kanadassa Vancouverin ensihoidon sairaaloissa.

Myrkyttömien siivousmenetelmien käytön aloitus on nopeaa ja siivoustaso on riittävä jopa sairaalaan, joten se on riittävä myös kaupungin tiloihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin ja asumisyksiköihin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme, että Espoon kaupunki lisää erilaisten myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin tiloissa.

Espoossa 10.12.2018
Marjaana Siivola + 37 valtuutettua

Tietoa myrkyttämästä siivouksesta

Aihe on mielenkiintoinen ja pitkä. Laitan tähän linkkejä erilaisiin tietolähteisiin, niin voitte itse selvittää myrkyttömien siivousmenetelmien mahdollisuudet.

Suomalaisia alan tutkijoista kannattaa seurata mm Mirja Salkinoja-Salosen tutkimuksia. Hän on prosessori, joka on tällä hetkellä mukana mm. Työsuojelurahaston hankkeessa. Mirja on kemikaalien asiantuntija.

Näkymättömät vaaratekijät – mikrobien ja ihmisen tuottamat kemialliset yhdisteet

Tuula Putus on Turun professori, joka tutkii sisäilmaan liittyviä aiheita laajalti ja hänkin on parhaillaan erilaisissa sisäilmaan liittyvissä tutkimuksissa mukana.

Yle Uutisoi aiheesta 23.11.2018Kemikaaliton siivous yleistyy hitaasti – “pelkkä vesi” herättää ensin epäluuloja, mutta siivoojat ja sisäilmatutkija kiittävät

Yle 16.2.2018: Leviävätkö siivouskemikaalien haitalliset aineet koulujen sisäilmaan? Tätä tutkitaan pääkaupunkiseudulla

ISS+ÅA: Siivous ilman kemikaaleja Aktiivivedellä vaikuttaa sisäilmaan

Menetelmiä

Tällä hetkellä Suomessa useita myrkytöntä siivousta mahdollistavaa laitetta.

Ultrapuhdasvesi

Perusajatus on se, että vesi puhdistetaan ultrapuhtaaksi, jolloin se pyrkii kohti tasapainoa imien likaa itseensä. Tällaista siivousta kutsutaan ultrapuhtaallavedellä siivoamiseksi ja sitä myy mm. UltraH2O.

Otsonointi

Toisaalta vettä voidaan otsonoida sähkön avulla “salamalla” ja tällainen vesi irrottaa likaa ja siivoaa hyvin tuloksin. Tälläkin hetkellä esim. pääkaupunkiseudun vesi otsonoidaan eli me kaikki juomme tällaista vettä. Myöskin uimahalleissa vettä puhdistetaan otsonoimalla ja tämä on todettu turvalliseksi.

Otsonoitua vettä on tarjolla myös siivouskäyttöön. (Saa vinkata tuotteita tähän linkitettäväksi). 

Ultrapuhtaanveden ja otsonoinnin yhdistelmä

Aktiivivesi yhdistää nämä kaksi menetelmää. Siinä hanavesi puhdistetaan ultrapuhtaaksi suodattamalla ja sen jälkeen se sähkön avulla otsonoidaan. Laitteesta tuleva vesi on täysin turvallinen.

Aktiivivesi on ainut näistä menetelmistä, joista on saatavilla tutkittua tietoa sen tehosta ja se on jo laajalti käytössä pohjois-Amerikassa.

Kanadan valtion hanke Greencare on tutkinut myös siivousta

Tässä muutamia linkkejä liittyen kanadalaisten sairaaloiden siivoukseen ja heidän tuloksiaan Aktiiviveden käytöstä sairaaloissa.

.

Lähimetsät arvossaan erityisesti koulujen ja päiväkotien vieressä

Hienoa löytää tietoa, että Espoossa on kartoitettu koulujen ja päiväkotien lähellä olevia metsiä ja että niitä käytetään opetustarkoituksessa.

Espoossa opitaan lahimetsassa.

Espoossa opitaan lähimetsässä.
Espoossa opitaan lähimetsässä.

Espoossa on meneillään iso yleiskaavatyö, kun keski- ja pohjoisosien yleiskaavaa suunnitellaan. Tällaiset tutkimukset ovat tärkeä pohjatyö kokonaisvaltaisen ympäristön kehittämiselle niin, että Espoossa säilyy asumismukavuus.

Syksyllä on tulossa ensimmäinen tarkempi yleiskaavaehdotus nähtäville ja itse tulen kiinnittämään huomiota lähimetsien saatavuuteen.

Espoon hiljaiset alueet ja ympäristömelu

Suurempi määrä ihmisiä ja lisääntyvä liikenne aiheuttaa melua. Sitä voidaan kuitenkin hallita ja se pitää ottaa suunnitteluissa huomioon. Onneksi emme kuitenkaan ole maailman ensimmäinen iso kaupunki vaan voimme myös ottaa mallia maailmalta meluhaittojen ehkäisyssä.
Espoon ympäristökeskus selvitti Espoon hiljaisia alueita vuonna 2016 mittaamalla maastossa hiljaisuutta desibelimittarin avulla, havainnoimalla maastossa äänimaisemia sekä pyytämällä espoolaisia kertomaan ja tunnistamaan hiljaisiksi kokemiaan paikkoja asukaskyselyn avulla.
Espoon hiljaiset alueet kartalla.
Espoon hiljaiset alueet kartalla.

Melun terveyshaitoittoja tutkitaan parhaillaan paljon ja toivottavasti sen tuoma lisätietoa auttaa päätöksentekijöitä valitsemaan erilaisia kaupunkitilaa hiljentäviä ratkaisuja.

Osallistuin tuohon kartoitukseen merkitsemällä minulle tärkeitä hiljaisia paikkoja. Nyt jälkikäteen mietin, että laitoinko oikeasti hiljaisia paikkoja vai rauhallisia paikkoja, joissa pystyn rentoutumaan?

Talomme takana kulkeva metsäkaistale kallioineen on aivan ihana paikka ja monen kävelijän ja koiranulkoiluttajan suosikkipaikka. Se on kuitenkin kallioisen mäen päällä Kehä 3:n ja Turun moottorientien risteyksessä. Tämän kartan mukaan siis aika meluisassa paikassa. Koen sen silti rauhallisena ja rentouttavana paikkana. Pitääpä itse käydä paikan päällä kännykkään asennetun desibelimittarin kanssa katsomassa mikä siellä on taustamelun määrä. Itse kuitenkin koen paikan rauhoittavaksi oli melu mitä tahansa.

Tätä tukee myös YLEn uutisoima “Metsä on mahtava stressilääke”.

“Jos lähimaastossasi on metsää, sinne kannattaa suunnata. Tutkimusten mukaan metsässä oleskelu laskee sydämen sykettä ja verenpainetta nopeasti. Myös lihasjännitys vähenee. Kaikkein selkeimmin metsässä samoilu vaikuttaa mielialaan, sillä metsä rauhoittaa ja nopeuttaa stressistä palautumista.”

Eli mennään metsään joka tapauksessa!

Aivan tavallisen homekoulun tarina

Helsingin Sanomat uutisoi 13.3.2017 Ihan tavallisen homekoulun tarinaa.

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005124466.html

Denice Robson suojasi Vartiokylän ala-asteen tiivistettäviä tiloja viime viikolla. Homeista koulua korjaillaan jälleen. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)
Denice Robson suojasi Vartiokylän ala-asteen tiivistettäviä tiloja viime viikolla. Homeista koulua korjaillaan jälleen. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)

Se kertoi Vartiokylän koulusta, mutta valitettavasti se voisi olla niin monesta muustakin koulusta. Karhusuon koulun osalta vuosiluvut olisivat näin:

  • 1961 Karhusuon koulu rakennettiin Suomen ensimmäisenä sarjatuotantoisena kouluna.
  • 1999 sisäilmatutkimuksia, joissa löydöksiä
  • 2002-2003 koulu peruskorjattiin mm. sisäilmaongelman vuoksi, ja laajennettiin.
  • Oireilu jatkui ja tutkimuksia tehtiin useina vuosina.
  • 2015 tammikuussa koululle valmistui siirtotilat tilanpuutteen vuoksi. Esi-2lk siirtokoulun tiloihin.
  • 2015 marraskuussa koulu kiireellisesti kiinni sisäilmaongelman vuoksi.
  • 2016 tammikuussa 3-6 lk väistöön Lagstadiin. Koulu voi käyttää ruokalaa ja salia.
  • 2016 helmikuussa  koulu ei käytä enää ruokalaa ja salia oppilaiden ja henkilökunnan oireilun vuoksi. Kaupunki ei virallisesti sulje näitä tiloja, sillä korvaavia tiloja ei ole. Salin iltakäyttäjiä ei informoida ongelmista. Koulu jatkaa toimintaansa ilman liikuntasalia, ruokalaa, jakotiloja, käsityötiloja, musiikinopetustiloja….
  • 2017 tammikuussa piti tulla toinen siirtokoulu Karhusuolle, mutta yllättäen tarpeen kerrottiin olevan poissa. Oppilaat yhä Lagstadissa.
  • 2017 syksyllä pitäisi tulla tyyppikouluksi nimetty pysyvä viipalekouluratkaisu Karhusuon alakouluun. Liikuntatilat ja yläkoulu uupuvat edelleen, vaikka tarve on jo kriittinen.

Ja näitä on useita. Kuten Vartiokylän koulu, moni koulu Espoossa ei ole “homekoulu” statuksella eli niitä korjataan pienin toimenpitein ilman kunnollista korjausta.

Tällä hetkellä Espoossa on väistössä jopa 3500 oppilasta. Se on hurja määrä eikä sisällä edes kaikkia tarvitsijoita.

Nyt investointeja on pakko keskittää koulujen ja päiväkotien korjauksiin, sillä jokainen viivästetty korjaus maksaa kalliisti menetettynä terveytenä. Tähän meillä ei ole varaa.

Korjaukset tulee rahoittaa joko investointikaton sisällä siirtämällä tiehankerahoja koulukorjauksiin, avaamalla investointikatto tai nostamalla veroäyriä.  Vihreät ovat Espoossa tarjonneet näitä kaikkia menetelmiä, mutta Kokoomus, RKP ja Perussuomalaiset ovat olleet niitä vastaan ja korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta.

Sisäilma – ongelmia ja ratkaisuja

9.3.2017 Sellon kirjastossa oli tilaisuus “Ratkaisun avaimia Espoon koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmiin”.

Tilaisuuden järjesti Mika-Erik Walls ja tilaisuudessa Tuula Putus esitteli sisäilmatutkimuksia ja niiden tuloksia. Paljon on jo tiedossa, mutta silti kuntapäättäjät eivät ole ottaneet asiaa todesta. Jos olisivat ottaneet, niin Espoonkaan korjausvelka ei vain kasvaisi, vaan asiaan löydettäisiin ratkaisuja.

Tilaisuudessa puhui myös Pike Hilakari Sisäilmasairastuneet ry:stä. Piken oma ja lasten terveys on kärsinyt sisäilmaongelmista.  Hän kertoi kuinka lapsen mahdollisuudet tehdä töitä on rajoittunut, sillä työpaikan tulee olla puhdas sisäilmasaasteista. Tällaiset lapset kärsivät lopun elämää altistumisesta ja se rajoittaa heidän tulevaisuuttaan. Meidän tulee huolehtia jo sairastuneista sekä ehkäistä uusien kuntalaisten sairastuminen.

Viime valtuustokaudella mm. Vihreät ovat olleet hakemassa rahoitusta koulujen ja päiväkotien ongelmiin ja he saivatkin 10 miljoonan lisäbudjetin joulukuun budjettineuvotteluissa. Harmillisesti Kokoomus laittoi samaan aikaan 100 miljoonaa euroa Tapiolan tunneliin, joten prioriteetit ovat harvinaisen selvät.

Jos koet, että emme voi jatkaa tuhansien lasten ja henkilökunnan terveyden vaarantamista, käytä äänesi kuntavaaleissa sen mukaisesti!

Tulen tekemään töitä sen eteen, että kaikki päiväkotilapset, koululaiset ja heistä huolehtiva henkilökunta saa terveet ja tarkoituksenmukaiset tilat! Voi olla, että siinä pitää joustaa rakennusten ulkonäöstä, niin se on pieni hinta terveyden säätämiseksi.

 

Terveyden edistäminen

Olen lupautunut edistämään terveyttä ja ensisijaisesti lähden ajamaan lähiliikkumisen ja asukastoimimisen edellytyksiä kaikkialla Espoossa.

Marjaana Siivola

 

Lasten ja nuorten huoneentaulu 

“Kunta on lapsille ja nuorille tärkeä. Kunnan tarjoama varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan toiminnot korostuvat entisestään kuntien toiminnassa, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille.

Hyvinvoivat lapset ja nuoret tuovat kuntaan elinvoimaa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa varhaista tukea ja ennaltaehkäisyä – arjen pieniä asioita.”

http://www.huoneentaulu.fi/

 

 

Tilastot paremmin avuksi toiminnan suunnittelussa

Suomessakin kerätään hirveästi tietoa kansalaisista, mutta miten sitä käytännön työssä hyödynnetään.

Tässä on erittäin mielenkiintoinen TED esitys terveydestä “kehitysmaat vs kehittyneet maat”. Tässä tilastot heräävät eloon! Miten tätä ohjelmaa pystyisi käyttämään niin tuen kohdentamisessa “kehittyneisiin maihin” (pitää miettiä uutta termiä tämän luennon kuunneltuaan)?

Tai miten pystyisimme kohdentamaan tilastojen avulla yhä vahvemmin varat sinne, mihin niitä oikeastaan tarvitaan? Onko meillä vuosikymmeniä vanhoja käsityksiä missä ongelmat ovat?

Olisi myös mielenkiintoista katsoa miten rahat vaikuttavat esim. lapsikuolleisuuteen tukea saavassa maassa tai muuhun sairastavuuteen. Tai esimerkiksi miten nälänhätä Syyriassa vaikutti maassa maalta kaupunkeihin muuttoihin, työttömyyteen sekä lopulta nykyiseen tilanteeseen ja maastamuuttoon.

Kannattaa ehdottomasti katsoa kuinka tilastot heräävät eloon Hans Roslingin käsissä.