Viljelypalstojen hallinnointimuutos

karviainen

Syksyllä 2017 kaupunki halusi siirtää viljelypalstat yhdistysten tai yritysten hoidettavaksi, jotta kaupunkitekniikan keskus pystyisi vastaamaan valtuuston asettamaan TATU (Espoon talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman ) tavoitteeseen.

Teknisessä lautakunnassa saimme esityksen miten muualla toiminta on jo järjestetty yhdistysten ja yritysten voimin ja Espossakin on jo yhdistyksille siirrettyjä palsta-alueita.

Kuulosti sinänsä järkevältä ja tämä toisi säästöjä 150 000€.

Mutta.

Muutoshallinta ei mennyt odotetusti. Viljelijät eivät saaneet tukea. Viljelijät eivät saaneet tarvitsemaansa tietoa suunnitelmien tekemiseen. Eikä säästö olekkaan tuota luokkaa.

Syksyllä 2018 pyysin asian uutta käsittelyä teknisessä lautakunnassa ja yksimielisesti siirsimme palstojen hallinnan muutosta vuodella eteenpäin, että saisimme kunnolla suunnitellut mallit toiminnan jatkamiseksi.

Palstaviljelyn hyödyt ovat moninaiset

Itse näen, että palstaviljely on erinomaista liikunta, opettaa lapsille mistä ruoka tulee ja se aktivoi ihmisiä, joita ei kuntosalit kiinnosta. Viljelyllä on laajat monitahoiset hyödyt espoolaisten asukkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Palstoilla on paljon eri ikäisiä ihmisiä eri taustoista. Mikä sen parempaa tutustumista yhteisön muihin jäseniin kuin rakkaan harrastuksen parissa tapaamista, tietojen vaihtoa, toisen auttamista ja yhdessäoloa?

Palstaviljely saa monta maahanmuuttajaäitiä lapsineen ulos muiden joukkoon oppimaan niin Suomea kuin mitä kasveja Suomessa viljellään ja syödään. Ja he puolestaan opettavat suomalaisia käyttämään uusia kasveja. Tämä on loistavaa kotouttamista monelle espoolaiselle ja avartavaa kantasuomalaiselle! Tällä hinnalla ei todennäköisesti saa mitään vastaavaa.

Toukokuu 2018

Palstaviljelyn hallinnointi on nyt tulossa tekniseen lautakuntaan esitettäväksi.

Esityslistalla olevat tiedot löytyvät täältä:
http://espooprodfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2019458846-9

Nyt kaipaan teiltä viljelijöiltä palautetta esityksestä! Sitä voi laittaa Facebookissa tai sähköpostilla marjaanasiivolaespoo@gmail.com. Kiitos!

Asian piti tulla vasta kesäkuussa, mutta pyysin sitä jo aikaisemmaksi. Nyt saamme tiedon esittelyn ja mahdollinen päätös tehdään joko nyt tai sitten kesäkuussa. Riippuen miten asian käsittely etenee ja tarvitsemmeko lisätietoa.

Teknisen lautakunnan jäsenet löytyvät täältä:

Tekninen lautakunta Jäsenet

Espoon viljelypalstojen hallinnointi

Espoon hallinnoimia viljelypalstoja on yhteensä 1164 kappaletta.

Tällä hetkellä palstojen vuokraushinnat ovat seuraavat:
Espoon kaupungin perimä vuokrahinta
– 48€ / palsta / vuosi

Soukka-seura
– 15€ / palsta / vuosi
– Ehtona seuran jäsenmaksun maksaminen, joka on myöskin 15 €/vuosi, eli yhteensä 30€/ vuosi

Perkkaa-seura
– 30€ / palsta / vuosi
– Hintaan sisältyy 10 € jäsenmaksu

Aalto-yliopiston palstat
– 28€ / palsta / vuosi

Kaupungin organisaation pyörittäminen on sen verran kalliimpaa ja palkattujen työntekijöiden tekemänä siistimiset ja ylläpitotehtävät ovat sen verran arvokkaita, että ne nostavat vuokrauksen kuluja. Tällä hetkellä palstojen pyörittäminen maksaa kaupungille 150 000€/v, missä suurin osa on palkkakuluja ja tuotto puolestaan on noin 50 000€/v. Tappiota tulee 100 000€/v.

Useat urheiluhankkeet ovat myös siirretty yhdistyksille ja palstojen hallinnoinnin siirtäminen yhdistykselle jatkaa tätä muutosta.

Uudistuksen taustalla ei ole vähentää viljelypalsta-alueiden määrää, mistä tekninen lautakunta on yksimielinen. Palstoja tulee olla tarjolla myös tulevaisuudessa.

Mitä kaupunki hoitaa viljelypalstoilla?

Kaupunki edelleen suunnittelee, rakentaa ja perusparantaa viljelypalstoja, sekä ylläpitää alueita viljelypalstojen ympärillä. Kaupunki hoitaa kaikki puut (myös alueen sisällä olevat), kaiken infran alueelle asti ja ojien kunnossapidon alueen ulkopuolella.

Espoon Kaupunkiviljelyohjelma 2018-2027 on juuri tehty ja se sisältää perusparantamiseen suunnitellut toimenpiteet. Olen saanut palautetta, että ohjelmassa esitetyt suunnitelmat eivät vastaa sitä mitä palstaviljelijät alueelleen kaipaavat, joten nostan tämän esiin teknisen lautakunnan virkamisten kanssa. Olisi hyvä, jos tässä voitaisiin käyttää osallistuvaa suunnittelua eli kohdentaa rahat sinne, mihin käyttäjäkin niitä toivoo.

espoon kaupunkiviljelyohjelma

 

Mitä palsta-alueen vuokraaja hoitaa?

Palsta-alueen vuokraaja vuokraa palsta-alueen kaupungilta hintaan 150€/ha. Alueen vuokraaja ei maksa kaupungille mitään muuta.

Pakollisia vastuita palsta-alueen hoitajalle:

  • palstojen vuokraus palstan vuokraajalle ja vuokran periminen
  • Vieraslajien torjunta alueella
  • Ilmoitustaulu pitää olla (kaupunki on näitä juuri uusinut)

Vapaaehtoisia palveluita, joita voi tarjota palsta-alueella ja joita ei tällä hetkelläkään ole kaikilla alueilla, ovat seuraavat:

  • kesävesiliittymä
  • jätehuolto
  • kompostoiva kuivakäymälä
  • alueen aitaus
  • säilytystila yhteisille työkaluille
  • yhteisiä työkaluja
  • leikkipaikka lapsille (kaupungilta saatavissa joskus vaihtohiekkaa, mutta ei joka vuosi).
  • palstojen käätäminen voi olla viljelijän vastuulla, mutta se voidaan myös tehdä keskitetysti.
  • kompostointi

Halutessaan näitä palveluita, palsta-alueen vuokraaja (esim. yhdistys) tekee sopimukset vedestä ja/tai jätehuollosta niitä hoitavan tahon eli HSY: kanssa. Kaupunki ei tarjoa näitä palveluita, joten näistä ei voi tehdä sopimusta kaupungin kanssa.

Palsta-alueen hoitaja saa määrittää itse minkä kokoisia palstoja vuokrataan ja ovatko ne vuodeksi vai esimerkiksi toistaiseksi voimassa oleva.

Infotilaisuudessa kyseltiin kovasti mallilaskelmia kustannuksista. Vien viestiä osaltani eteenpäin ja informoin, kun olen saanut laskelmia.

Yhdistyksen perustaminen

Jos mietitte yhdistyksen perustamista, niin se vaatii teiltä perustamiskokouksen, missä pitää olla vähintään kolme henkilöä. Perustamiskokouksessa hyväksytään yhdistyksen tulevat säännöt.

Perustamiskokouksen jälkeen tiedot ilmoitetaan Patentti- ja Rekisterihallitukseen, joka hyväksyy ne tai pyytää korjauksia. Kun PRH on hyväksynyt säännöt ja nimenkirjoittajat, niin teillä on yhdistys valmiina toimimaan.

Yhdistyksen sääntöjen lisäksi suositelen kirjoittamaan palstan käytön säännöt. Esim. vieraslajeja kuten esim. jättipalsamia, ei palstoilla saa viljellä.

Yhdistys pystyy hakemaan erilaisia avustuksia. Infotilaisuudessa kerrottiin, että joku viljelypalsta-alue oli hakenut EU:n rahaa vesijohtojen tekemiseen ja ne olivat sitä saaneet. Kaupunki, säätiöt ja rahastot jakavat avustuksia ja apurahoja, joita yhdistys voi hakea.

Aikataulu

Kaupunki luopuu viljelypalstojen hallinnasta vuoden loppuun mennessä. Eli yhdistys tai muu taho voi ottaa palstan haltuunsa jo ennen sitä tai heti vuoden vaihteessa. Sen jälkeen se on valmis tekemään palstasopimuksia viljelijöiden kanssa.

Kaupunki velvoittaa asettamaan nykyiset viljelijät etusijalle sekä huolehtimaan nykyisestä jonotuslistasta saman käytännön mukaisesti.

Näiden teknisten/käytönnön syiden vuoksi kuin hallinnollinen muutos, viljely ei tule loppumaan. Sen tulee tekninen lautakunta huolehtimaan.

Tekniselle lautakunnalle esiteltiin asia myös niin, että uudistuksessa turvataan nykyisten palstaviljelijöiden sopimusten säilyminen muutostilanteessa. Tästä tulemme lautakunnassa pitämään kiinni.

Infotilaisuudessa kuulin myös hyviä perusteluita sille, että ensi vuoden viljelystä tulisi olla tietoa huomattavasti aikaisemmin kuin huhtikuussa 2019. Tähän tulemme kiinnittämään erityistä huomiota ja tiedotan aiheesta lisää mahdollisimman nopeasti.

Ideoita?

Tämä on virkamiesten esitys ja malli, mikä on toiminut Espoossa muissa kunnissa. Mikään ei poissulje esittämästä muita malleja, joilla saataisiin kustannukset kuriin.

Esimerkiksi on erittäin kallista, että kaupungin palkkaama henkilö kiertää katsomassa onko kaikki yli 1600 palstaa viljeltynä. Tällä hetkellä kaupungilla on vain 28 vuokraamatonta palstaa eli suurin osa on vuokrattuna. Silti viljelemättömiä palstoja on useita. Se, että kaupungin työntekijä kiertää palstoja, ottaa vuokraajiin yhteyttä yms. on erittäin kallista. Tämän pystyy viljelijät itse hoitamaan huomattavasti helpommin ja halvemmin. Mm. näistä syistä yhdistysten palstat ovat halvempia kuin kaupungin ylläpitämät.

Toinen malli voi olla, että kaupunki jatkaa vuokraamista. Siinä vaiheessa vuokrat tulevat nousemaan ja nykyisellään palstan vuokraamisen kulut ovat kaupungille 150€/palsta. Tämä ei tosiaan olisi kovinkaan edullinen ratkaisu viljelijöille.

Kysymyksiä tai ehdotuksia?

Jos sinulla on lisää kysymyksiä tai ehdotuksia, niin voit lähettää ne suoraan osoitteeseen kaupunkitekniikankeskus@espoo.fi. Sieltä sinun tulisi saada vastaus suoraan asian hoitajilta. Voit myös laittaa viestiä teknisen lautakunnan jäsenille. Minun osoitteeni on marjaanasiivolaespoo@gmail.com.

Tulen päivittämään tätä kirjoitusta sitä mukaan, kun suunnittelut etenevät. Tekninen lautakunta pyysi tiedoksiannon kokoukseensa 13.6.2018 ja pyysimme tarkemman selvityksen elokuun kokoukseen (22.8.2018). Emme odota ensi kesään asti selvityksen saamista vaan tulemme seuraamaan tilanteen kehittymistä pitkin syksyä.

16.10.2018: kaupungin järjestämä tilaisuus palstaviljelijöille

17.10.2018: tekninen lautakunta käsittelee viljelypalsta-asiaa. Lautakunta saa tietoa 16.10 tilaisuudesta.

Edit 30.8.2018: Emme pyynnöistä huolimatta saaneet viljelypalstojen tilanteen katsausta teknisen lautakunnan kokouksen asialistalle. Kaupunki on valmistelemassa tietopakettia aiheesta ja se tullaan julkaisemaan Espoon sivuilla.

Edit 6.8.2018: Kiitos viljelijöiden viesteistä kaupungille ja päättäjille. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja päätti ottaa palstaviljelyn tilanteen käsittelyyn syyskuun kokouksessa. Teidän käyttäjien viestit ovat olleet merkittävässä roolissa. Teillä on ollut hyviä kysymyksiä ja se on näyttänyt, että teillä on halu jatkaa viljelyä. Nyt yritämme saada teille tietoa viljelyn järjestämisestä mahdollisimman pian. Ja lupaan tehdä kaikkeni, ettei palstaviljelytoiminta lopu. Se on erittäin tärkeää virkistystoimintaa ja parantaa kaupunkilaisten hyvinvointia!

Edit 13.9.2018: Pyysin teknisen lautakunnan puheenjohtajalta, että viljelypalstat otetaan käsittelyyn ensi viikon kokouksessa ja siihen tuli myöntävä vastaus. Eli tekninen lautakunta tulee käsittelemään viljelypalstojen tilannetta. Kaupunki myös lupasi julkaista vastauksia viljelypalstojen hallinnan muutoksen kysymyksiin parin päivän sisällä.
Ne tulevat todennäköisesti sivulle: Viljelypalstat

11.10.2018 kaupungilla oli aktiivisten viljelijöiden kanssa esitapaaminen 16.10. tilasuuteen liittyen ja viljelijöille luvattiin puheenvuoro tilaisuuteen.

16.10.2018 kaupunki järjesti yleisötilaisuuden viljelypalstojen tilanteeseen liittyen.

17.10.2018 tekninen lautakunta käsitteli pyynnöstäni Espoon viljelypalstojen hallinnoinnin muutosta. Tein seuraavan päätösehdotuksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti.
“Lautakunta kehoittaa kaupunkitekniikan keskusta valmistelemaan kesään 2019 mennessä päätösehdotuksen, jolla turvataan kaupunkiviljelyn toiminnan jatkuminen ja kehittäminen yhdessä viljelijöiden kanssa. Palstojen irtisanomisia lykätään 2019 loppuun ja palstatoimikuntia kehitetään kesäksi 2019 yhdessä viljelijöiden kanssa.”

Tavoite on, että kaupunki jatkaa keskusteluja yhdessä viljelijöiden kanssa kompromissin löytämiseksi. Siinä kaupunki voisi vastata esimerkiksi laskutuksesta ja vedestä ja osa muista toiminnoista voidaan hoitaa palstalla toimivien kesken. Alustavasti palstojen irtisanominen siirrettiin vuodella ja jos löytyy hyvät työtavat, niin se voidaan sitten perua kokonaan. Lautakunta oli selvästi sitä mieltä, että kaupunkiviljely on tärkeä osa Espoon strategiaa ja sen tulee säilyä.

Huhtikuu 2019

Työ hybridimallin eteen on ollut yksipuoleista viljelijöiden tehdessä paljon ehdotuksia, joita kaupunki ei heidän mielestään kuuntele. Viljelijöillä on huoli, että kaupunki ajaa vain yksipuolisesti palstojen yksityistämistä.

Pyysin asiaa teknisen lautakunnan esityslistalle ja se otettiin tiedoksi annettaviin. Asiasta ei kuitenkaan esitetty mitään vaan kerrottiin asian tulevan toukokuun kokoukseen.

Toukokouu 2019

Viljelypalstojen hallinnoinnin muutos tuli toukokuun esityslistalle, mutta meille jaetuissa tiedoissa ei ole pyytämiämme sisältöjä. Siellä ei ole aikaisemmin meille tiedoksi tuotujen kolmen mallin vertailua (kaupunkivetoinen malli, yhdistys/yritysmalli sekä hybridimalli).

Sen sijaan siellä on keskeneräisiä laskelmia ja Rambollin konsulttien tekemä vaikeasti hahmoteltava kalvosetti. Näillä tiedoilla en ainakaan itse pysty tekemään mitään muuta päätöstä kuin jatkaa aikaisemman kaupunkivetoisen mallin kanssa.