Kotiseudun ulkoilupolut – ohjelma 2021 – 2030 TELA 22.4.2020

Kotiseudun ulkoilupolut – ohjelmaa vuosille 2021 – 2030

Mielenkiintoisimpana asiana teknisen lautakunnan kokouksessa 22.4. on päivitetty Kotiseudun ulkoilupolut – ohjelma vuosille 2021 – 2030.

KATSO KOKO OHJELMA TÄSTÄ

PÄIVITYS: OHJELMA ASETETAAN ASUKKAIDEN NÄHTÄVILLE.

Eli emme vielä hyväksyneet ohjelmaa vaan se tulee nähtäville todennäköisesti vielä kevään 2020 aikana.

Espoon Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelma tulee nähtäville.

Espoon uusi Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelma herätti niin paljon kiinnostusta asukkaissa ja yhdistyksissä, että päätimme teknisessä lautakunnassa yksimielisesti asettaa sen asukkaiden nähtäville. Nyt kannattaa seurata kaupungin ilmoittelua tästä aktiivisesti."Ohjelmassa jossa luodaan katsaus Espoon ulkoilureitistön nykytilaan ja kartoitetaan uusien ulkoilureittiyhteyksien tarvetta. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelma antaa suuntaviivat ulkoilureittien vuosittaiseen rakentamiseen ja kunnostamiseen seuraavankymmenvuotiskauden 2021–2030 ajalle."

Julkaissut Marjaana Siivola Keskiviikkona 22. huhtikuuta 2020

Täältä pääsette esityslistan materiaaleihin ja siellä on vanhusneuvoston, vammaisneuvoston, sivistystoimen ja ympäristölautakunnan lausunnot.

Tässä poimintoja, mutta kaikki kohteet löytyvät tuolta alkuperäisestä ohjelmasta.

EDIT: kuvia poistettu, koska tämä on kiinnostanut niin paljon, että rajat tulivat täyteen. Katso kuvat alkuperäisestä ohjelmasta.

KAUKLAHTI–VANHA-NUUKSIO PITUUS 8,1 KM, VALMIUSASTE 20 %

KUVAUS: Pitkittäinen yhteys Rantaraitilta ja Kauklahdesta Nuuksioon.
Pääasiassa harvaan asutulla alueella kulkeva yhteys, jonka tarve korostuu Nupurinkallion alueen rakentumisen ja Kauklahden
kehittymisen myötä. Tällä hetkellä Espoon läntisellä reunalla ei kulje yhtään yhtenäistä, toimivaa ulkoilureittiyhteyttä.
Olemassa olevat yhteydet kiertävät Gumbölen kautta ja kulkevat pääosin katuverkossa.

HAASTEET: Yhteys on alkutekijöissä ja kulkee lähes kokonaan yksityisellä, kaavoittamattomalla maa-alueella.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on työssä tunnistettu 8km verran yhteystarpeita, jotka on
sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty viideksi KUP-kohteeksi. Näistä kohteista yksikään ei lukeutunut
priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

KUNNARLA–LUUKKI PITUUS 6,9 KM, VALMIUSASTE 0 % (85 %)

KUVAUS: Pitkittäinen yhteys Pirttimäen ulkoilualueilta Luukkiin Kunnarla–Luukki-väylä on metsäinen, luonnonsuojelualueiden ympäröimä yhteys, joka yhdistää toisiinsa Pirttimäen ja Luukin ulkoilualueet. Väylä on jatkumoa eteläisemmästä Espoosta Bodominjärven länsipuolelle kulkeville ulkoiluväylille ja osa neljän kunnan alueella kulkevaa, 110 km pitkää Reitti 2000 -ulkoilureittiä. Yhteys kulkee pääosin vanhoja metsäautoteitä ja kärrypolkuja pitkin, mutta sen keskivaiheilla on huomattavasti vaikeakulkuisempi polkuosuus. Kunnarla–Luukki-väylä on tällä hetkellä alueen ainoa pitkittäinen reitti, joka ei kulje katuverkossa. Vaihtoehtoiset, ajoradalla kulkevat pohjoiseteläsuuntaiset yhteydet kulkevat lännessä Velskolantietä ja Snettansintietä idässä. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa yhteyden esittämisellä korostetaan sen merkitystä yhtenä pohjoisen Espoon pääulkoiluväylistä ja halutaan huomioida, että Reitti 2000 pysyy jatkossakin yhtenäisenä, toimivana ulkoilureittikokonaisuutena. Nykyisellään väylää ei voida luokitella ulkoilureitiksi, sillä se ei täytä tässä ohjelmassa määritellyn ulkoilureitti-käsitteen kriteereitä. Näin ollen väylän valmiusaste on nolla. Kuitenkin 85 % väylän varrella olevista osuuksista on sellaisia, että niillä pääsee etenemään sujuvasti.

HAASTEET: Väylä kulkee luonnonsuojelualueella

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on tunnistettu 7 km:n verran yhteystarpeita, jotka on sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty viideksi KUP-kohteeksi. Tunnistetut kohteet eivät lukeudu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

KUNNARLA–NUUKSIO PITUUS 6 KM, VALMIUSASTE 100 %

KUVAUS: Poikittainen Solvallan ja Pirttimäen ulkoilualueita yhdistävä väylä
Kunnarla–Nuuksio-väylä kulkee Pirttimäen luonnonsuojelualueilta kohti Nuuksion kansallispuistoa päättyen Solvallassa
luontokeskus Haltian tuntumaan. Yhteys on hyvin mäkinen, mutta nykyisellään toimiva. Se on myös osa neljän kunnan
alueella kulkevaa Reitti 2000 -ulkoilureittiä. Talvisin yhteys tehdään lumitilanteen salliessa laduksi. Kotiseudun ulkoilupolut
-ohjelmassa yhteyden esittämisellä korostetaan sen merkitystä yhtenä pohjoisen Espoon pääulkoiluväylistä ja vahvistetaan
yleiskaavassa esitetyn ulkoilureittiyhteyden tarve myös jatkossa.
TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Ei tunnistettuja uusia yhteystarpeita.

MANKKAA–VANHA-NUUKSIO PITUUS 10,5 KM, VALMIUSASTE 70 %

KUVAUS: Tapiolan ja Espoon keskuspuiston alueilta Nuuksion ulkoilualueille. Nygrannas ja Suurpelto ovat laakeaa, kulttuurimaisemana arvokasta ja hyvin väljästi rakennettua aluetta. Vireillä olevissa asemakaavoissa niitä kehitetään monipuoliseksi ja tiiviiksi kaupunkiympäristöksi. Yleiskaavan pohjalta sekä Nygrannakseen että Suurpeltoon on suunniteltu asuntoja, toimitiloja, julkisia palveluja sekä virkistysaluetta. Tällä hetkellä alueen ulkoilureittiyhteydet tukeutuvat vahvasti Lillhemtin kautta itäiseen Espoon keskuspuistoon kulkeviin reitteihin sekä Mankkaan kautta Laajalahdelle kulkevaan reittiin. Alueen kehittyessä ja ulkoilureittien käyttäjämäärien kasvaessa on välttämätöntä kehittää myös Smedsinmetsän ja Kuurinniityn suunnalle vieviä yhteyksiä. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitetty Mankkaa–Vanha-Nuuksio-yhteys korostaa tämän yleiskaavan mukaisen poikittaisen yhteyden roolia kehittyvän alueen läpi kulkevana, yhtenäisenä ulkoiluväylänä. Väylän varrelta on tunnistettu rinnakkaisen yhteyden tarve, ja pitkän aikavälin tavoite on tutkia rinnakkaisreitin toteuttamisen mahdollisuuksia.

HAASTEET: Väylän suunnittelu ja toteutus on vahvasti sidoksissa Nygrannaksen ja Suurpellon kaavaratkaisuihin ja maankäyttösopimuksiin.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on tunnistettu 6 km:n verran yhteystarpeita, jotka on sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty kahdeksaksi KUP-kohteeksi. Kohteista 1,5 km koskee nykyisen yhteyden laajennusta rinnakkaisreitiksi ja 4,5 km on uutta ulkoilureittiä. Tunnistetuista kohteista yksi lukeutuu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

NIIPPERI–LAHNUS PITUUS 7,5 KM, VALMIUSASTE 5 %

KUVAUS: Pitkittäinen yhteys Niipperistä Luukkiin ja Vantaan ulkoilualueille. Niipperi–Lahnus-väylä alkaa Kehä III:n paikkeilta, josta se jatkuu pohjoiseen Juvanmalmin teollisuusalueen ja Niipperin asutusalueen välistä viheraluetta myötäillen. Pitkäkorven kallioiselta alueelta yhteys kaartaa alavammalle maalle länteen, sivuaa Myllypuron lehtokorpilaakson luonnonsuojelualuetta ja kaartaa Hiirisuon asuinalueen ohi lounaan puolelta. Vihdintien ylityksen jälkeen yhteys päättyy Lahnukseen vesipuisto Serenan tuntumaan, jossa se yhdistyy Vantaan alueelta ja Luukin suunnalta tuleviin ulkoilureittiyhteyksiin. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitetty Pitkäjärvi–Lahnus-väylä muotoilee yleis- ja asemakaavoissa esitettyjä ulkoilureittiyhteyksiä sekä maastossa kulkevaa polkuyhteyttä, mutta linjauksen lopullinen reitti tarkentuu uuden yleiskaavan ja alueella vireillä olevien asemakaavojen vahvistumisen myötä. Vaihtoehtoinen linjaus voi kulkea esimerkiksi Niipperintien länsipuolelta, Perusmäen ja Niipperin asuinalueiden välistä. Niipperi–Lahnus-ulkoiluväylän tarve tulee korostumaan, kun Kalajärven ja Niipperin alueet kehittyvät ja niiden asukasmäärä kasvaa. Alueella ei ole ennestään toteutettu ulkoilureittiyhteyksiä, vaan liikkuminen tapahtuu ajoratojen yhteydessä kulkevia kevyenliikenteenväyliä pitkin.

HAASTEET: Hanke on hyvin mittava ja sen kustannukset nousevat väistämättä korkeiksi. Linjaus tarkentuu vasta pidemmällä aikavälillä.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on tunnistettu 7 km:n verran yhteystarpeita, jotka on sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty viideksi KUP-kohteeksi. Tunnistetut kohteet eivät lukeudu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

PITKÄJÄRVEN RANTAREITTI PITUUS 6 KM, VALMIUSASTE 10 %

KUVAUS: Pitkäjärven pohjoista rantaa myötäilevä ulkoiluväylä Pitkäjärven ulkoiluväylä on Pitkäjärven pohjoisrantaa myötäilevä, poikittainen väylä, joka muodostaa tärkeän ekologisen yhteyden peltojen, teiden ja kaupunkirakenteen keskellä. Pitkäjärven ranta on kulttuurihistorian, luonnonmaiseman ja virkistyksen kannalta sekä paikallisesti että seudullisesti merkittävä, yhtenäinen viheralue. Pitkäjärven väylä kulkee alueella, joka on määritelty sekä maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi että valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Alueella on myös historiallisia kylätontteja, jotka näkyvät nykyisessä maisemassa jäljellä olevina vanhoina rakennuksina sekä maankäyttömuotoina. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitettävä Pitkäjärven ulkoiluväylä vahvistaa yleiskaavan mukaista tavoitetta kehittää ranta-aluetta merkittävänä ulkoiluväylänä. Yhteys on asukkaiden toivoma, ja sillä on suuri kehityspotentiaali rakentua Rantaraitin kaltaiseksi, tunnistetuksi ja yhtenäiseksi ulkoilureitiksi. Reitin toteuttaminen toimivana kokonaisuutena on tärkeää, jotta se palvelee käyttäjiä ja jotta sen arvo ymmärretään. Pitkäjärven väylästä tulee kehittää selvästi jäsentynyt, eri osuuksilla luontaisiin lähtökohtiin ja ominaislaatuun tukeutuva kokonaisuus. Pitkäjärven väylä on jatke Kauklahdesta alkavalle ja Pitkäjärven eteläpäähän päättyvälle Espoonjokilaakson ulkoiluväylälle. Nämä kaksi ulkoiluväylää muodostavat yhtenäisen, läpi Espoon kulkevan poikittaisen ulkoilureittiyhteyden, jollainen nykyhetkellä Espoosta puuttuu. Tämän laajan, luontaisten viherakselien ja jokilaakson jäsentäminen ja ulkoilureittiosuuksien suunnittelu toteutetaan huomioiden alueen kaupunkikuvalliset ja ekologiset olosuhteet ja erityispiirteet. Maisemarakenne ja laaksotilan visuaalinen säilyminen otetaan korostetusti huomioon.

HAASTEET: Kaavoitustilanne aiheuttaa haasteita reittien toteutettavuudelle. Maanomistus saattaa paikon edellyttää ulkoilureittimitoitusta. Väylän suunnittelussa tulee huomioida alueen luontoarvot ja kulttuurihistoriallisesti arvokas jokimaisema.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on tunnistettu 6 km:n verran yhteystarpeita ja lisäksi 2km väylään olennaisesti linkittyviä yhteystarpeita, jotka on sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty kuudeksi KUP-kohteeksi. Tunnistetuista kohteista kolme lukeutuu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

SOLVALLA–VANHA-NUUKSIO PITUUS 16 KM, VALMIUSASTE 55 %

KUVAUS: Nuuksion kansallispuistosta Vanhaan-Nuuksioon kulkeva pitkittäinen yhteys Solvalla–Vanha-Nuuksio-yhteys kulkee Nuuksion kansallispuiston halki Nuuksion Pitkäjärven muotoja myötäillen. Väylä alkaa Solvallasta, sivuaa Pitkäjärveä Nuuksionpäässä, kulkee Siikajärven alueen läpi jatkuen Vanhaan-Nuuksioon Brobackan alueelle. Väylä kulkee lähes täysin asemakaavoittamattomalla ja harvahkoon asutulla metsäalueella, mutta sen varrella on useita pieniä asutuskeskittymiä pääasiassa Siikajärven ja Heinäslammen rannoilla. Väylän pohjoinen, Nuuksion alueella kulkeva yhteys on olemassa ja ulkoilureittinä toimiva, joskin se kulkee pitkiä osuuksia ajoradalla Nuuksiontietä pitkin. Siikajärven alueella ei ole ennestään toteutettu ulkoilureittiyhteyksiä, vaan liikkuminen tapahtuu pääasiassa ajoratoja pitkin. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitetty Solvalla–Vanha-Nuuksio-väylä vahvistaa yleiskaavassa esitettyjä ulkoilureittiyhteyksien tarvetta. Linjauksen lopullinen reitti tarkentuu uuden yleiskaavan vahvistumisen myötä.

HAASTEET: Hanke on hyvin mittava ja sen kustannukset nousevat väistämättä korkeiksi. Väylä kulkee lähes täysin kaavoittamattomalla alueella ja osittain luontoarvoiltaan arvokkaalla alueella. Linjaus tarkentuu vasta pidemmällä aikavälillä.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on tunnistettu 11 km:n verran yhteystarpeita, jotka on sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty suuripiirteisesti viideksi KUP-kohteeksi. Tarkempaa jäsentämistä ei tämän päivityksen yhteydessä tehty. Tunnistetut kohteet eivät lukeudu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

VANHAKARTANO–KUNNARLA PITUUS 6,9 KM, VALMIUSASTE 0 %

KUVAUS: Poikittainen yhteys Pitkäjärveltä Pirttimäen ulkoilualueelle.
Vanhakartano–Kunnarla-väylä kulkee Pitkäjärven pohjoisen rannan tuntumasta Viiskorven ja Bodomin lakeiden
peltoaukeiden halki Kunnarlaan ja Pirttimäen ulkoilualueille. Väylän varrella levittyvät yhtenäiset peltoaukeat ja Bodomin
rantamaat ovat kulttuurihistorian ja luonnonmaiseman kannalta sekä paikallisesti että seudullisesti merkittäviä. Sekä
yksittäiset, merkitykseltään arvokkaiksi luokitellut kulttuurihistorialliset kohteet että alueen maisemakokonaisuudet
huomioidaan väylän linjausten tarkemmassa suunnittelussa. Yhteyden varrella on myös ekologisesti merkittäviä alueita,
kuten Natura 2000 alue ja Smedsvikenin lintulahti.
Vanhakartano–Kunnarla-välillä ei ole ennestään toteutettu ulkoilureittiyhteyksiä, vaan liikkuminen tapahtuu pääasiassa
Röyläntien ja Bodomintien ajoratoja pitkin. Kevyen liikenteen olosuhteet ja liikenneturvallisuus parantuvat kesän 2019
aikana Bodomintien varteen valmistuvan kevyenliikenteenväylän myötä, mutta kyseisen väylän rakentuminen ei korvaa
alueelta uupuvaa, viheralueilla kulkevaa ulkoilureittiyhteyttä. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitetty Vanhakartano–
Kunnarla-yhteys korostaa kyseisen poikittaisen ulkoilureittiyhteyden tarvetta ja vahvistaa yleiskaavassa esitetyn
ulkoilureittilinjauksen. Alueen ulkoilureittien tarve tulee kasvamaan mm. Viisikorven ja Gobbackan alueiden kehittyessä ja
asukasmäärän kasvaessa.

HAASTEET: Hanke on hyvin mittava ja sen kustannukset nousevat väistämättä korkeiksi. Väylä kulkee
kulttuurihistoriallisesti ja luonnonmaisemaltaan arvokkaalla alueella. Linjaus tarkentuu vasta pidemmällä aikavälillä.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylää ei
ole tässä päivityksessä jäsennetty sijainnin ja
ominaisuuksien perusteella useammaksi hankkeeksi, vaan se esitetään yhtenä yhteystarpeena. Yhteystarve ei lukeudu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

Tulevat kohteet

Tässä vähän esimakua, mutta toivottavasti käyt katsomassa alkuperäisen dokumentin ja annat palautetta ennen asian käsittelyä 22.4.2020!

https://espooprodfi.oncloudos.com/kokous/2020499342-3-1.PDF 

 

Valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden hoitoonohjauksen kehittämiseksi neuvolapalveluiden yhteydessä

valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden

Inka Hopsun kanssa tekemäni valtuustoaloite synnyttäneiden fysioterapiapalveluista on tulossa seuraavaan valtuustoon. Tässä aloite ja kaupungin vastaus aloitteeseen.

Aloite

Fysioterapiapalveluiden hoitoonohjauksen kehittäminen neuvolapalveluiden yhteydessä

Espoossa ensisynnyttäjä saa fysioterapeutin ryhmäkäynnin kerran odotusaikana ja kerran synnytyksen jälkeen ja sen jälkeen neuvolan terveydenhoitajan tulisi ohjata synnyttäjät fysioterapeutille tarpeen mukaan. 

Metropolian fysioterapian koulutusohjelman opinnäytetyössä kartoitettiin kyselyn avulla, miten terveydenhoitajien kokemusten mukaan Espoon kaupungin äitiys- ja lastenneuvoloissa huomioidaan äidin fyysistä kuntoutumista synnytyksen jälkeen.

Kyselyn mukaan ¾ äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajista kaipasi fyysiseen palautumiseen liittyviä lisäkoulutuksia ja -työkaluja sekä lisäohjeistusta hoitoon ohjaamisessa. 

Suurin osa naisista hyötyy lantionpohjan lihasten aktivoinnin ohjeistuksesta ammattilaisen ohjauksessa. Hyöty kasvaa, jos taustalla on synnytys. Toiminnan häiriöiden ongelmia ovat mm. selkäkivut, lantion alueen kiputilat, lantionpohjan elinten laskeumat, virtsaamisen, ilman ja ulosteen hallinnan puute, suorien vatsalihasten erkauma ja hengityksen vaikeudet.

Tukilihasten toiminnallisuudella on suora vaikutus myös henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta arjessa jaksamiseen. Synnytyksen jälkeen päähuomio menee usein vauvaan ja oman hyvinvoinnin parantamiseen ei aina riitä voimia tai osaamista ilman riittävää tukea. Fysioterapiaan pääsy tulisi olla mahdollisimman helppoa pikkulapsivaiheen arjessa.

Hoitoon ohjaamisessa on ollut puutteita. Kaikki synnyttäneet eivät ole olleet tietoisia saatavilla olevista palveluista tai ajan varaamisessa on ollut haasteita.

Aloitteen allekirjoittajat esittävät, että selvitetään, miten fysioterapian käynnit saadaan synnyttäneille helpommin saavutettaviksi ja hoitoon ohjaus neuvolasta toimivaksi.

Inka Hopsu
Marjaana Siivola

Aloite verkossa: http://espooprodfi.oncloudos.com/kokous/2019484482-26-1.PDF

valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden

Kaupungin vastaus

Selostus Inka Hopsu, Marjaana Siivola ja 35 muuta valtuutettua ovat 27.2. jättäneessä valtuustoaloitteessa esittäneet kysymyksen, miten fysioterapian käynnit saadaan synnyttäneille helpommin saavutettaviksi ja hoitoon ohjaus neuvolasta toimivaksi.

Nykytilan kuvaus

Espoossa ensisynnyttäjä saa fysioterapian ryhmäkäynnin kerran odotusaikana ja kerran synnytyksen jälkeen.

Espoossa neuvolassa raskauden ensikäynnillä puhutaan liikuntasuosituksista, lantionpohjasta ja ohjataan varaamaan aika fysioterapiaan. Jotta terveydenhoitajalta ei unohtuisi fysioterapiaan ohjaus, on Effica asiakastietojärjestelmään tehty kirjaamiseen fraasi. Kaupungin perhevalmennusosiossa tietoa on niukasti ja se on hajallaan ja vaikeasti löydettävissä. Jos asiakas osaa etsiä, luotettavaa tietoa löytyy mm. HUS:n terveyskylän kuntoutumistalosta ja naistalosta.

Lääkärin tekemässä synnytyksen jälkitarkastuksessa gynekologinen sisätutkimus tehdään kansallisen ohjeen mukaisesti tarveharkintaisesti eli ei kaikille. Lantionpohjan supistusvoiman arviointiin ja tutkimiseen ei ole mitään yksiselitteistä ja täysin luotettavaa menetelmää tai laitetta käytettävissä neuvolassa. Kyse on siis aina tutkijakohtaisesta arviosta. Jos jälkitarkastuksessa keskustelussa tulee ilmi, että on virtsanpidätyskyvyn ongelmaa tai lihasten hahmotusongelmaa, olisi suosituksen mukaista pyrkiä arvioimaan lantionpohjan lihasvoima tarkastuksessa. Osalle riittänee omahoito-ohjaus esim. naistaloon ja osa tarvitsee lähetteen fysioterapiaan. Fysioterapian yksilökäynnille ohjataan, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

Vauvan 2 – 4 viikon käynnillä puhutaan aina myös äidin voinnista ja toipumisesta, ja edelleen muistutetaan mm. lantionpohjasta.

Jälkitarkastuksessa testataan lantionpohjan tilanne ja tarvittaessa ohjataan fysioterapiaan eteenpäin.

Fysioterapiaan voi varata ajan sähköisesti tai soittamalla eikä tarvitse lähetettä. Fysioterapian nettisivuilla on kuvaus miten asiakas hyötyy perhevalmennusryhmään tulosta. Fysioterapian kirjallinen perhevalmennusohje on hiljattain uusittu ja löytyy henkilöstön työtilasta.

Syksyllä 2018 on ollut terveydenhoitajille koulutusta lantionpohjalihas- ja erkauma asioista.

Lopuksi

Yhteenvetona Espoon kaupunki toteaa, että yhteistyötä neuvolan ja fysioterapian kanssa tulee kehittää ja tiivistää. Vuoden 2019 aikana tuodaan Espoon käytännöt ja ohjeet paremmin asiakkaan ja kuntalaisen nähtäväksi nettisivuille. Nettisivuille tuodaan saman aiheen muiden luotettavien toimijoiden nettisivujen linkit asiakkaalle helposti löydettäväksi. Ohjeissa huomioidaan kieliversiot. Lisäksi ajanvaraukseen tehdään selkeä ohjeistus. Terveydenhoitajien tilaisuuksissa tuodaan esille asian tärkeys ja ohjauksen merkitys ja tiedotetaan uusista nettisivuista niiden valmistuttua sekä tarpeen mukaan järjestetään aiheesta lisäkoulutusta.

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.6.2019 § 91

Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Mari Ahlström

Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettujen Inka Hopsun, Marjaana Siivolan ja 35 muun valtuutetun 27.2.2019 jättämään valtuustoaloitteeseen fysioterapiapalveluiden hoitoonohjauksen kehittämiseksi neuvolapalveluiden yhteydessä sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

 

Myrkyttömien siivousmenetelmien käyttö lisääntyy

myrkytön siivous valtuustotoivomus

Myrkytön siivous on siivoamista ilman myrkyllisiä kemikaaleja. Siivousta kutsutaan myös kemikaalittomaksi siivoukseksi, mikä on hiukan harhaanjohtavaa. Eli tässä käsitellään siivousmenetelmiä, kuten puhdasvesisiivousta, missä pinnoille ja ilmaan ei jää ihmisille, eläimille tai luonnolle myrkyllisiä kemikaaleja.

Valtuustoaloite myrkyttömien siivousmenetelmien käytöstä kaupungin tiloissa (Pöydälle 10.6.2019)

Myrkytön siivous aloitteeni käsiteltiin Espoon valtuustossa 19.8.2019. Tässä asiakohta kokonaisuudessaan:

Valtuutetut ovat esittäneet 10.12.2018 päivätyn seuraavan aloitteen myrkyttömien siivousmenetelmien käytöstä kaupungin tiloissa:

”Valtuusto toivoo Espoon kaupungin laajentavan myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin hoitamissa kiinteistöissä.

Siivouksessa käytetään paljon myrkyllisiä kemikaaleja. Sen voi todentaa suoraan pesuainepullon kyljestä ja käyttöturvallisuustiedotteesta.

Aikaisemmin pesuaineet huuhdeltiin pois, mutta nyt laajasti käytössä olevalla leave-on-siivousmenetelmällä nämä myrkylliset kemikaalit sirotellaan hengitysilmaan kostutinkemikaaleilla ja pyyhinnän jälkeen ne jäävät pinnoille. Siivouksen jälkeen myrkyt siirtyvät iholle, suuhun ja ilman kautta keuhkoihin altistaen tilojen käyttäjät kyseisille myrkylliseksi luokitelluille aineille.

Suomessakin on herätty tutkimaan siivouskemikaalien aiheuttamia terveyshaittoja. Työsuojelurahasto rahoittaa parhaillaan Helsingin yliopiston “Bioreaktiiviset altisteet – Toksisia solureaktioita aiheuttavat toksiinit ja kemikaalit työtiloissa” tutkimusta, missä tutkitaan mm. siivouksen kemikaaleja ja leave-on menetelmän homemikrobeja lisäävää vaikutusta.

Vaihtoehtoisia siivousmenetelmiä on kuitenkin jo saatavilla ja niitä on kokeiltu onnistuneesti Espoossa mm. Aalto yliopistossa, Palmiassa, tapiolalaisessa vanhainkodissa, Karhusuon koulussa sekä maailmanlaajuisesti esimerkiksi Kanadassa Vancouverin ensihoidon sairaaloissa.

Myrkyttömien siivousmenetelmien käytön aloitus on nopeaa ja siivoustaso on riittävä jopa sairaalaan, joten se on riittävä myös kaupungin tiloihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin ja asumisyksiköihin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme, että Espoon kaupunki lisää erilaisten myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin tiloissa.

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Kouluissa, päiväkodeissa ja muissa Espoon kaupungin toimitiloissa syntyvä lika on pääasiassa irtolikaa, kuten pölyä, hienojakoista hiekkaa ja erilaista roskaa. Tällaisen lian poistamisessa käytetään lattioiden osalta nihkeytettyjä moppeja ja muiden pintojen osalta nihkeytettyjä mikrokuitupyyhkeitä. Työvälineet nihkeytetään joko ottamalla ne nihkeinä suoraan pyykinpesukoneesta tai niihin imeytetään erikseen puhdistusainekäyttöliuosta, pehmennettyä vettä tai hanavettä. Nihkeäpyyhinnän jälkeen pintaan ei jää kosteutta.

Nihkeäpyyhinnän jälkeen kemikaaleja jää pinnalle ja ne kuivuvat siihen. Kun käyttäjät liikkuvat tilassa, kävelevät pyyhityllä lattialla tai syövät kemikaalikerroksella kyllästyllä pinnalla, kemikaalihiukkaset tarttuvat niin ruokaan kuin nousevat ilmaan. Tästä ne joutuvat iholle, limakalvoille ja keuhkoihin, eikä niiden vaikutuksia ole juurikaan tutkittu. Usein tutkitaan kemikaalin vaikutus ja ärsyttävyys iholla ja silmissä, mutta erityisesti keuhkoihin kohdistuva altistus jää tutkimatta.

Tämä siitäkin huolimatta, että monet sisäilmaoireet tulevat juuri keuhkojen kautta. Hengenahdistus, yskä, liman muodostus keuhkoissa ovat tällaisia oireita.

On hyvä, ettei nihkeäpyyhinnästä jää pinnalle juurikaan kosteutta, mutta aloitteessa kyseessä olevan myrkylliset siivouskemikaalit kuitenkin jäävät pinnoille.

Puhdistusainekäyttöliuoksen tai veden tehtävänä on parantaa mopin tai pyyhkeen liansitomiskykyä. Lian irtoamista puhdistusaine ei juurikaan paranna, joten puhdistusaineiden tehoaineilla ei itse puhdistustapahtumassa ole suurta merkitystä.

Jos puhdistuksen tehoaineilla ei ole merkitystä, niin miksi niitä ei sitten voi jättää pois ja nihkeytyksessä käyttää turvallisempia vaihtoehtoja?

Päivittäisessä ylläpitosiivouksessa käytetään neutraaleja tai heikosti emäksisiä yleispuhdistusaineita, joissa pääasiallinen tehoaine on tensidi. Käyttöliuos tehdään laimentamalla 1-2 ml / 5 l vettä. Puhdistusaineiden kulutus on nykyään hyvin vähäistä. Litra yleispuhdistusainetta saattaa riittää esimerkiksi päiväkodissa vuodeksi.

Eli litran pulloon käyttöön liuosta tehdessä pitää osata  mitata 0,2 ml pesuainetta? Kuinka kukaan ihminen kykenee tähän? Pesuaineiden liika annostelu on ollut aikaisemminkin ongelma ja uskon, että tämä myös jatkuu.

Jos pinnalla on kiinnittynyttä likaa, esimerkiksi tahroja, työvälinettä voidaan kostuttaa lisää kostutuspullossa siivousvaunussa mukana kulkevalla käyttöliuoksella tai vedellä.

Kyllä, tämä on erittäin hyvä keino.

Hanavettä voidaan pehmentää suodattamalla siitä pois veden kovuutta aiheuttavat mineraalit, kalkki, suoloja ja muita epäpuhtauksia. Tällainen vesi ei jätä puhdistettaville pinnoille pisarajälkiä silloin, kun lian irrottamiseksi tarvitaan kosteampaa työmenetelmää.

Kyllä, juuri näin.

Pehmennetyn veden käyttö on saanut alkunsa maista, joissa on kova vesi, ja pisarajälkiä syntyy helposti esimerkiksi lasi- ja metallipinnoille. Täkäläisissä oloissa vesi on huomattavasti pehmeämpää ja siksi myös hanasta suoraan otettua vettä voidaan käyttää siivouskohde huomioiden.

Kyllä. Useissa kohteissa riittää hanavesi ja sitä on silloin hyvä käyttää.

Espoossa pehmennettyä vettä käytetään tällä hetkellä Tekniikantien toimistorakennuksessa, muutamassa päiväkodissa ja koulussa.

Hienoa, että pehmennetty vesi on käytössä Tekniikantiellä ja muutamassa muussa rakennuksessa. Toivottavasti tämä lisääntyy.

Vesi riittää pitkälti päivittäiseen siivoukseen oli se sitten pehmennettyä tai pelkkää hanavettä. Wc- ja muissa kosteissa tiloissa voidaan lisäksi käyttää saniteettipuhdistusainetta saostumien syntymisen estämiseksi. Mikrobien lisääntyminen estetään parhaiten pintojen huolellisella puhdistamisella, jolloin bakteereille ei synny elatusalustaa. Siivouskoneiden säännöllinen käyttäminen estää likaa pinttymästä lattioille.

Puhdistettu otsonoitu vesi on käynyt läpi puhdistusaineille tarkoitetut testit Saksassa ja puhdistusteho on desinfioiva tietyn aikaa veden otsonoinnista. Aika riippuu käytetystä laitteesta. Veden otsonointi on käytössä desinfiointiin myös mm. juomavetemme puhdistamisessa sekä uimahalleissa. Miksi se ei olisi riitävä espoolaisissa kouluissa, päiväkodeissa tai asumisyksiköissä?

Puhdistusaineita käytettäessä on tärkeintä käyttää annostelupumppua tai annostelumittaa, että käyttöliuoksesta ei tule liian vahvaa. Käyttöliuosta tehdään vain kulutusta vastaava määrä puhdistusaineen kulutuksen minimoimiseksi.

Erittäin hyvä, että liosta tehdään vähän. Mutta tässä on anosteluongelma. Jos litran suihkupulloon tarvitaan 0,2ml puhdistusainetta, niin sehän on niin pieni määrä, että se jää mittaan kiinni.

Pinttyneisiin kohtiin tarvitaan kosteampaa työvälinettä. Kostutukseen käytetään kostutuspulloa, ja kosteus lisätään työvälineeseen ei puhdistettavalle pinnalle. Mikäli pinta jää kosteaksi, se kuivataan.

Tulemme jatkossa lisäämään vesisiivousta.

Loistavaa! Tämä on erinomainen uutinen espoolaisille. Vähemmän myrkkyjä sisäilmaan ja ympäristöön.

Pullonkaulana nopealle lisäämiselle on henkilöstön ja palveluntuottajien jatkuva koulutustarve mm. työntekijöiden suuren vaihtuvuuden vuoksi ostopalvelussa.

Ostopalvelulla on kyllä ollut ongelmia. Olen seurannut yhtä kohdetta erityisen tarkasti ja vaihtuvuus on suurta, mikä kyllä haastaa uusien menetelmien käytön. Uskon tämän uuden siivoustavan lisääntyvän erittäin nopeasti, joten koulutusongelma todennäköisesti poistuu suhteellisen nopeasti.

Osittain tilanteeseen vaikuttaa myös toimialojen välinen vastuunjako. Esimerkiksi päiväkodeissa henkilökunta vastaa mm. ruokailujen jälkisiivouksesta.

Puhdasvesi siivous on aikaisempaa helpompaa, kun käytössä on vain yksi suihkepullo. Tämä tulee ajankanssa helpottamaan myös henkilökunnan siivoustyöt.

Vesisiivouksessa käytämme kohdekohtaiset erot huomioiden mahdollisimman paljon ns. hanavettä. Runsaan veden käyttöön emme voi palata. Tilojen rakenteet ja pintamateriaalit estävät sen. Runsaan veden käytöllä olisi nykyisillä rakenteilla kosteusvaurioita lisäävä vaikutus.

Erinomaista, sillä kukaan ei ole palaamassa runsaan veden käyttöön siivouksessa. Pysytään siivouksessa nihkeytetyissä työvälineissä tai yhdistelmäkoneissa, jolloin emme alista rakennuksia ylimääräiselle kosteudelle.

Kiinnitämme erityistä huomiota ja lisäämme mahdollisimman paljon laadunseurantaa, jotta voimme tarttua epäkohtiin sekä virheellisiin toimintatapoihin. Uusimpiin siivoussopimuksiin on kirjattu sanktioperusteeksi myös virheellisen työmenetelmän käyttö.

Erinomaista kuulla, että kaupunki seuraa myös työtapoja, sillä niillä on terveyteen liittyviä vaikutuksia.

Terveysviranomaiset edellyttävät, että mm. eritetahrat pitää poistaa käyttäen desinfioivia puhdistusaineita. Näiden osalta joudumme pitäytymään nykyisissä menetelmissä.

Otsonoitu vesi on tutkitusti desinfioiva ja sitä voidaan käyttää myös eritetahrojen poistamiseen. Tämä ei ole riittävä syy käyttää myrkyllisiä kemikaaleja. Otsonoitu vesi kelpaa jopa sairaalaan, joten kyllä se on riittävä myös päiväkoteihin ja kouluihin.

Yhteenvetona todetaan, että vesisiivouksen käyttöä siivousmenetelmänä lisätään mahdollisuuksien mukaan. Siivousmenetelmien valvontaa lisätään ja tehostetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään puhdistusaineiden oikeaan annosteluun.

Kiitos. Annosteluun ei tarvitse kiinnittää huomiota enää sen jälkeen, kun puhdasvesimenetelmät otetaan käyttöön. No, ehkä pitää seurata, ettei pinnat jää märiksi, mutta muuta vaaraa ei puhdasvesimenetelmillä ole.

Oli hyvä nähdä, että Espoossa on mietitty puhdasvesiratkaisuja ja normaalin muutosvastarinnan jälkeen se varmasti otetaan hyvin vastaan.

Mikki Kausteen puhe valtuustossa valtuustoaloitteeseen liittyen

Arvoisa puheenjohtaja,
Hyvät valtuutetut
Valtuustoaloitteen tekijä on varavaltuutettumme Marjaana Siivola ja koska hän ei päässyt tänään paikalle, käytän puheenvuoron hänen puolestaan ja nostan esiin muutamia havaintoja, joita hän oman aloitteensa aloitevastauksesta poimi esiin.
Ensinnäkin, Marjaana halusi välittää kiitoksensa hyvästä vastauksesta.
Tärkeää on, että tiedon lisääntyessä siivouskemikaalien myrkyllisyydestä, niiden käyttämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Vastauksessa painotettiin, ettei runsaan veden käyttöön haluta palata. Se on hyvä, siihen ei käsittääkseni kukaan halua palata eikä tässä kysymyksessä siihen viitattu.
– Vastauksessa mainittiin pesuaineliuokset, joissa tarvitaan vain vähän pesuainetta.
Tämä on muuten hyvä, mutta tällä hetkellä pesuainetta käytetään usein enemmän kuin on suositus.
– Jos suositus on 1ml / 5l ja liuosta tehdään esim. litran suihkepullollisen verran, pulloon annostellaan todennäköisesti enemmän kuin yksi viidesosa millilitra, sillä tällaisen annoksen mittaaminen on hankalaa.
Marjaana halusi nostaa esiin myös aloitevastauksessa esiin noussen nihkeäpyyhinnän.
Jos nihkeäpyyhintä tehdään puhdistusainekäyttöliuosta käyttäen, pintaan jää siivousaineiden myrkyllisiä kemikaaleja, jotka siirtyvät ilmaan ja siitä iholle, silmiin ja keuhkoihin.
Markkinoilla on tarjolla myös myrkyttömiä keinoja, joiden desinfiointikyky on todistettu laboratoriossa.
Näillä keinoilla voidaan siivota myös WC-tilat ja keittiöt ja näitä keinoja käytetään myös sairaaloissa.
Jos ja kun
myrkytön menetelmä toimii myös sairaalassa, niin sen pitäisi olla kyllä riittävä espoolaisiin kouluihin, päiväkoteihin ja laitosasumiseen.
Iloksemme huomasimme viime viikolla, että Omnia on jo edistänyt asiaa omassa toiminnassaan
kartoittamalla kemikaalittoman siivouksen mahdollisuuksia.
Heidän tarkoituksena on hankkia siivousta palveluna perinteisen siivouksen tapaan, mutta täysin kemikaalittomana. Niin ikään Omnian hankintayksikkö on kiinnostunut kartoittamaan mahdollisuuksia omatoimisen siivouksen järjestämisestä kemikaalittomalla menetelmällä esimerkiksi omissa keittiöissä.
Hienoa. Mikäli Omnia pystyy tähän, pystyy varmasti muutkin Espoon kaupungin toimijat.
Tämän Omnian omatoimisen esimerkin kannustamana, jätän aloitteen tekijän toivomuksesta asiaan liittyvän valtuustotoivomuksen,
joka kuuluu näin:

 

”Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki vähentää myrkylliseksi todettujen siivousaineiden käyttämistä ja lisää desinfiointikykyisten myrkyttömien puhdasvesiratkaisujen käyttöä.”
Kiitos

Valtuustotoivomus

Koska olen varavaltuutettu eikä ollut näköpiirissä, että olisin kokouksessa, valtuutettu Mikki Kauste lupautui pitämään valtuustoaloitteen käsittelyssä puheen ja tekemään toivomukseni. Kiitos Mikille siitä.

Viime hetkillä pääsinkin mukaan valtuustoon sairastapauksen vuosi, mutta etenimme sovitusti. Mikki Kauste piti aiheesta loistavan puheen ja teki valtuustotoivomuksen, jota kannatin.

Tässä Mikin tekemä toivomus:

“Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki selvittää mahdollisuudet vähentää haitalliseksi todettujen siivousaineiden käyttämistä ja lisää desinfiointikykyisten haitettomien puhdasvesirakaisujen käyttöä.”

myrkytön siivous valtuustotoivomus

Valtuusto hyväksyi toivomuksen yksimielisesti.

Kiitos yhteistyöstä valtuutettu Kauste!

Nupurintien turvallisuuden parantaminen

Karhusuon koulu sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Nupurintien varrella. Tie on luokiteltu vaaralliseksi tieksi koululaisille ja siinä on vilkasta raskasliikennettä mm. Ämmässuon vuoksi.

Karhusuon koulua rakennetaan parhaillaan yhteisnäiskouluksi ja heti suunnitelmien alussa koulu ja muut tahot toivat esiin huolensa Karhuniityntien ja Nupurintien vaarallisuudesta. Siinä on jo muutama koululainen jäänyt auton alle.  Suunnitelmien alussa koulussa oli 200 oppilasta ja kaupunki lupasi, että risteys tullaan rakentamaan turvallisemmaksi, kun 700 oppilaan yhteinäiskoulu valmistuu syksyllä 2020.

Teknisen lautakunnan investointiesitys vuosille 2019-2030 näyttää vielä Nupurintien hankkeen investointilistassa ja vielä prioriteettinä välttämätön. Nyt hanke on siirretty yli suunnitelmakauden eli yli 2030.

Nyt elokuussa 2019 risteyksen suunnitelmat ovat valmiit, mutta Espoo on poistanut hankkeen listoilta! Tekniselle lautakunnalle esitetyssä investointisuunnitelmassa hanke on siirretty yli suunnitelmakauden eli yli vuoden 2030.

Kuinka voidaan poistaa prioriteetillä “välttämätön” oleva hanke, joka liittyy turvalliseen koulutiehen? Espoo kertoo priorisoivansa turvalliset koulutiet, mutta kuitenkin toimii päinvastaisella tavalla.

Tämän hankkeen rakentaminen pitää aloittaa tammikuussa 2020.

Tekninen lautakunta 14.8.2019

Teknisen lautakunnan saaman esityksen mukaan Nupurintien risteys oli siirretty suunnitelmakauden yli eli vuoden 2030 jälkeiseen aikaan.

Sain kuitenkin lautakunnan jäsenet ymmärtämään Nupurintien turvattomuuden ja ongelmat erityiskuljetusreittinä, Kehä 3:n rinnakkaisreittinä, koululaisten vaarallisena risteyksenä yms niin hyvin, että saimme yksimielisyyden siitä, että hanke ja sen 3M€ pitää saada investointisuunnitelmaan vuodelle 2020.

Esittelijä hyväksyi hankkeen vuodelle 2020 siirtäen tarvittavat 3M€ sille investointikaton alla. Hankkeen toteutuminen on siis erittäin todennäköistä, mutta vielä pitää olla tarkkana ja seurata, että hanke sisältyy mm. kaupunginjohtajan budjettiesitykseen.

Mutta näillä tiedoilla rakentaminen pääsee vauhtiin heti alkuvuodesta ja risteys saadaan turvallisemmaksi ennen kuin yhtenäiskoulun ensimmäinen talvi Karhusuon mäellä tulee eteen. Tällä on valtava merkitys vahvasti kasvavan koulun koululaisille kuin alueen asukkaille.

Risteys sisältää risteykseen tulevan kiertoympyrän, alikulun ja uudet bussipysäkit Nupurintien suuntaan mäkeen. Vähän olen huolissani kuinka bussit pääsevät mäessä talvisin liikkeelle pysähtymisen jälkeen, mutta suunnittelijoiden mukaan tästä ei tarvitse olla huolissaan.

Tämän jälkeen risteys toimii myös paremmin Hirvisuolta ja Mikkelästä tuleville yläkoululaisille.

Nupurintien suunnitelmat löytyvät täältä.

Tässä on kiertoliittymän havainnointikuvia. Lisää löytyy täältä.

Päivitys 30.1.2020:  Tiesuunnitelma on valmis ja odottaa valtion hyväksyntää. Tätä on kiirehditty. Urakka laitetaan laskentaan heti, kun  tiesuunnitelma saadaan hyväksyttyä.

Päivitys 4.5.2020: Hallinnolliset luvat kaikki ok ja urakka lähdössä laskentaan lähiaikoina (viikon parin sisään). Urakka valmistunee loppuvuodesta 2021 ja työnaikaisiin liikennejärjestelyihin on panostettu.

Viljelypalstojen hallinnointimuutos

karviainen

Syksyllä 2017 kaupunki halusi siirtää viljelypalstat yhdistysten tai yritysten hoidettavaksi, jotta kaupunkitekniikan keskus pystyisi vastaamaan valtuuston asettamaan TATU (Espoon talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman ) tavoitteeseen.

Teknisessä lautakunnassa saimme esityksen miten muualla toiminta on jo järjestetty yhdistysten ja yritysten voimin ja Espossakin on jo yhdistyksille siirrettyjä palsta-alueita.

Kuulosti sinänsä järkevältä ja tämä toisi säästöjä 150 000€.

Mutta.

Muutoshallinta ei mennyt odotetusti. Viljelijät eivät saaneet tukea. Viljelijät eivät saaneet tarvitsemaansa tietoa suunnitelmien tekemiseen. Eikä säästö olekkaan tuota luokkaa.

Syksyllä 2018 pyysin asian uutta käsittelyä teknisessä lautakunnassa ja yksimielisesti siirsimme palstojen hallinnan muutosta vuodella eteenpäin, että saisimme kunnolla suunnitellut mallit toiminnan jatkamiseksi.

Palstaviljelyn hyödyt ovat moninaiset

Itse näen, että palstaviljely on erinomaista liikunta, opettaa lapsille mistä ruoka tulee ja se aktivoi ihmisiä, joita ei kuntosalit kiinnosta. Viljelyllä on laajat monitahoiset hyödyt espoolaisten asukkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Palstoilla on paljon eri ikäisiä ihmisiä eri taustoista. Mikä sen parempaa tutustumista yhteisön muihin jäseniin kuin rakkaan harrastuksen parissa tapaamista, tietojen vaihtoa, toisen auttamista ja yhdessäoloa?

Palstaviljely saa monta maahanmuuttajaäitiä lapsineen ulos muiden joukkoon oppimaan niin Suomea kuin mitä kasveja Suomessa viljellään ja syödään. Ja he puolestaan opettavat suomalaisia käyttämään uusia kasveja. Tämä on loistavaa kotouttamista monelle espoolaiselle ja avartavaa kantasuomalaiselle! Tällä hinnalla ei todennäköisesti saa mitään vastaavaa.

Toukokuu 2018

Palstaviljelyn hallinnointi on nyt tulossa tekniseen lautakuntaan esitettäväksi.

Esityslistalla olevat tiedot löytyvät täältä:
http://espooprodfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2019458846-9

Nyt kaipaan teiltä viljelijöiltä palautetta esityksestä! Sitä voi laittaa Facebookissa tai sähköpostilla marjaanasiivolaespoo@gmail.com. Kiitos!

Asian piti tulla vasta kesäkuussa, mutta pyysin sitä jo aikaisemmaksi. Nyt saamme tiedon esittelyn ja mahdollinen päätös tehdään joko nyt tai sitten kesäkuussa. Riippuen miten asian käsittely etenee ja tarvitsemmeko lisätietoa.

Teknisen lautakunnan jäsenet löytyvät täältä:

Tekninen lautakunta Jäsenet

Myrkytön ts kemikaaliton siivous Espoossa

Valtuustoaloite Siivola

Tein valtuustossa 10.12.2018 valtuustoaloitteen myrkyttömästä siivouksesta.

Valtuusto toivoo Espoon kaupungin laajentavan myrkyttömien (ts.
“kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin hoitamissa kiinteistöissä.

Perustelut

Siivouksessa käytetään paljon myrkyllisiä kemikaaleja. Sen voi todentaa suoraan pesuainepullon kyljestä ja käyttöturvallisuustiedotteesta.
Aikaisemmin pesuaineet huuhdeltiin pois, mutta nyt laajasti käytössä olevalla
leave-on siivousmenetelmällä nämä myrkylliset kemikaalit sirotellaan hengitysilmaan kostutinkemikaaleilla ja pyyhinnän jälkeen ne jäävät pinnoille. Siivouksen jälkeen myrkyt siirtyvät iholle, suuhun ja ilman kautta keuhkoihin altistaen tilojen käyttäjät kyseisille myrkylliseksi luokitelluille aineille.

Suomessakin on herätty tutkimaan siivouskemikaalien aiheuttamia terveyshaittoja. Työsuojelurahasto rahoittaa parhaillaan Helsingin yliopiston “Bioreaktiiviset altisteet – Toksisia solureaktioita aiheuttavat toksiinit ja kemikaalit työtiloissa” tutkimusta, missä tutkitaan mm. siivouksen kemikaaleja ja leave-on menetelmän homemikrobeja lisäävää vaikutusta.

Vaihtoehtoisia siivousmenetelmiä on kuitenkin jo saatavilla ja niitä on kokeiltu
onnistuneesti Espoossa mm. Aalto yliopistossa, Palmiassa, tapiolalaisessa
vanhainkodissa, Karhusuon koulussa sekä maailmanlaajuisesti esimerkiksi
Kanadassa Vancouverin ensihoidon sairaaloissa.

Myrkyttömien siivousmenetelmien käytön aloitus on nopeaa ja siivoustaso on riittävä jopa sairaalaan, joten se on riittävä myös kaupungin tiloihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin ja asumisyksiköihin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme, että Espoon kaupunki lisää erilaisten myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin tiloissa.

Espoossa 10.12.2018
Marjaana Siivola + 37 valtuutettua

Tietoa myrkyttämästä siivouksesta

Aihe on mielenkiintoinen ja pitkä. Laitan tähän linkkejä erilaisiin tietolähteisiin, niin voitte itse selvittää myrkyttömien siivousmenetelmien mahdollisuudet.

Suomalaisia alan tutkijoista kannattaa seurata mm Mirja Salkinoja-Salosen tutkimuksia. Hän on prosessori, joka on tällä hetkellä mukana mm. Työsuojelurahaston hankkeessa. Mirja on kemikaalien asiantuntija.

Näkymättömät vaaratekijät – mikrobien ja ihmisen tuottamat kemialliset yhdisteet

Tuula Putus on Turun professori, joka tutkii sisäilmaan liittyviä aiheita laajalti ja hänkin on parhaillaan erilaisissa sisäilmaan liittyvissä tutkimuksissa mukana.

Yle Uutisoi aiheesta 23.11.2018Kemikaaliton siivous yleistyy hitaasti – “pelkkä vesi” herättää ensin epäluuloja, mutta siivoojat ja sisäilmatutkija kiittävät

Yle 16.2.2018: Leviävätkö siivouskemikaalien haitalliset aineet koulujen sisäilmaan? Tätä tutkitaan pääkaupunkiseudulla

ISS+ÅA: Siivous ilman kemikaaleja Aktiivivedellä vaikuttaa sisäilmaan

Menetelmiä

Tällä hetkellä Suomessa useita myrkytöntä siivousta mahdollistavaa laitetta.

Ultrapuhdasvesi

Perusajatus on se, että vesi puhdistetaan ultrapuhtaaksi, jolloin se pyrkii kohti tasapainoa imien likaa itseensä. Tällaista siivousta kutsutaan ultrapuhtaallavedellä siivoamiseksi ja sitä myy mm. UltraH2O.

Otsonointi

Toisaalta vettä voidaan otsonoida sähkön avulla “salamalla” ja tällainen vesi irrottaa likaa ja siivoaa hyvin tuloksin. Tälläkin hetkellä esim. pääkaupunkiseudun vesi otsonoidaan eli me kaikki juomme tällaista vettä. Myöskin uimahalleissa vettä puhdistetaan otsonoimalla ja tämä on todettu turvalliseksi.

Otsonoitua vettä on tarjolla myös siivouskäyttöön. (Saa vinkata tuotteita tähän linkitettäväksi). 

Ultrapuhtaanveden ja otsonoinnin yhdistelmä

Aktiivivesi yhdistää nämä kaksi menetelmää. Siinä hanavesi puhdistetaan ultrapuhtaaksi suodattamalla ja sen jälkeen se sähkön avulla otsonoidaan. Laitteesta tuleva vesi on täysin turvallinen.

Aktiivivesi on ainut näistä menetelmistä, joista on saatavilla tutkittua tietoa sen tehosta ja se on jo laajalti käytössä pohjois-Amerikassa.

Kanadan valtion hanke Greencare on tutkinut myös siivousta

Tässä muutamia linkkejä liittyen kanadalaisten sairaaloiden siivoukseen ja heidän tuloksiaan Aktiiviveden käytöstä sairaaloissa.

.

Tekninen lautakunta 12.12.2018

Jousensilta
Teknisen lautakunnan kokouksen esityslista keskiviikon kokoukseen.
3 Raportti yhdyskuntateknisistä palveluista ja niiden tuotantokustannuksista 2018 sekä hoidon hankintahintavertailu.
Espoo pärjää vertailussa varsin hyvin. Kaupunkitekniikan keskuksen investointeja ollaan rajattu niin tuottavuuden kuin sisäilmaongelmien vuoksi, joka alkaa pikku hiljaa näkyä ylläpidon palvelutasolla. Toivottavasti tulevina vuosina ei näitä rahoja enää karsita, sillä ylläpidettävä ala kasvaa koko ajan ja samanlaisena pysyvä rahoituskaan ei riitä ylläpitämään samaa palvelutasoa.
4 Teknisen lautakunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2019 käyttötalouden ja investointien osalta.
5 Matinkylän urheilupuiston katu- ja puistosuunnitelmien hyväksyminen
Eniten palautetta tullut Iirislahdenpolun suunnitelmista ja käsittelemme tätä kokouksessa. Toki tontille 1:180 pitää turvata kunnollinne pääsy tontille ainakin Iirislahdentieltä.
Iirislahdenpolku
6 Niittysaarentien ja Vehkasaarentien katusuunnitelmien hyväksyminen
Palautteessa kyseltiin poistetun korokkeen perään ja sellainen on tulossa paremmalle paikalle. Entisen kohdalla maaperä oli liian pehmeää.
7 Nöykkiönlaakso II ja Nöykkiönpuro -kaava-alueiden katujen Kirkkokorpi, Korpikallio, Korpikuja, Haltianpolku ja Haltiantie katu- ja puistosuunnitelmien hyväksyminen.
Palautteen perusteella pieniä muutoksia ja tarkennuksia suunnitelmiin.
8 Jousensilta, sillan yleissuunnitelman hyväksyminen

Jousensilta (Bågbron) sijaitsee Espoon Niittykummussa (kaava-alueet Niittymaa ja Jousenpuisto), Merituulentien ja Koivu-Mankkaan tien risteyksessä. Silta sijoittuu kaavan siltavarauksen alueelle. Suunnitelma oli tarpeen tehdä uuden maankäytön yhteensovittamiseksi.

Sillalla tavoitellaan parannusta kevyen liikenteen yhteyksiin Urheilupuiston eteläosiin mm. Länsiväylän varrelta ja Haukilahdesta. Sillan toteutus turvaa mm. lasten liikkumista mm. urheilupuistoon, metrolle sekä kouluun. Silta sijoittuu pyöräilyn pääreitille ja risteää seutureitin kanssa. Nykyinen valo ohjattu suojatie säilytetään.

Silta on tyypiltään teräsbetoninen jatkuva palkkisilta, jonka kokonaispituus on 150 m ja hyötyleveys 4,5 m. Silta varustetaan teräsrakenteisella erikoiskaiteella, jonka yläjohteeseen integroidaan sillan valaistus.

Suunnitelma ollut nähtävillä eikä palauttessa ollut mitään erityistä.
Kokemukseni mukaan tällaiset korkeat sillat eivät ole kevyenliikenteen käyttäjien mieleen. Toki riippuu aina vaihtoehdoista ja tässäkin onneksi suojatieylitys säilyy. Se on tärkeää esimerkiksi pyörätuolilla kulkeville.
Ja jos suojatien kautta on sujuvaa liikkua, niin uskon sen olevan houkuttelevampi kuin korkea silta. Varsinkin talvella. Ihmiset yleensä menevät siitä mikä on helpoin ja suoraviivaisin, joten tämän sillan käyttöaste mietityttää.
Jousensilta

Valtuusto 10.12.2018 Talouarvio ja koulujen hankkeita

valtuusto

Tänään valtuustossa jatketaan talousarvion käsittelyä. Valtuustolla oli ensimmäinen talousarviokäsittely ylimääräisessä valtuuston istunnossa 5.12. Siellä puhuin pohjois-Espoon huomioimisessa erityisesti joukkoliikenteen kehittämisessä. Tuolloin käsiteltiin talousarvioon tehdyt muutosehdotukset sekä tehtiin kaikki arvioon liittyvät toivomukset, jotka käsitellään 10.12.2018.

10.12.2018 esityslista/pöytäkirja löytyy täältä.

Esimmäisenä käsitellään ja mahdollisesi äänestetään kaikista talousarvioon tehdyistä toivomusesityksistä. Niitä tehtiin runsain mitoin, 29 kappaletta.

Sitten vuorossa on vuoden 2018 kolmas osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet sekä Konsernihallinnon organisaatiouudistus ja siitä aiheutuvat sekä muut tarkistukset hallintosääntöön.

Kaavoista valtuuston käsittelyssä on Finnoon keskuksen hyväksyminen.

Koulut ja päiväkodit

Koulujen ja päiväkotien tilanne on ollut erittäin hankala useiden sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen vuoksi. Investointisuunnitelma on jo mittava eikä kaikki tarpeelliset hankkeet ole siihen mahtuneet.

Nyt tilaongelmaa lähdetään purkamaan kokeilemalla PPP mallia, josta valtuustossa kuulemme lisää. Tässä ensimmäisessä kokeilussa on mukana viisi koulua ja päiväkotia.

– Nauriskasken koulu ja Nöykkiönniityn päiväkoti (uudiskohde)

– Perkkaan koulu ja Perkkaan päiväkoti (uudiskohde)

– Pohjois-Tapiolan uusi yhtenäiskoulu (korvaava uudiskohde)

– Kilon koulu ja Kilon päiväkoti (korvaava uudiskohde)

– Tähtiniityn koulu (Kuitinmäen koulun osa) ja päiväkoti (korvaava uudiskohde)

Valtuustokysymykset ja -aloitteet

Tällä kertaa meillä on käsittelyssä kaksi valtuustokysymystä ja valtuustoaloite.

Valtuustokysymyksissä kysyttiin koulu- ja päiväkotialueiden liikenneturvallisuudesta sekä Espoon kaupungin vammaispalveluiden resurssoinnista sekä erityisesti työntekijätilanteesta

Itse käsittelin valtuustokysymystä liikenneturvallisuuteen liittyen jo teknisen lautakunnan kokouksessa, missä vastaus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoossa turvallisuus on hyvällä mallilla ja nyt juuri odotetaan vastauksia koulumatkojen turvallisuuteen liittyvästä kyselystä, joka tehtiin vanhemmille. Näitä tuloksia hyödynnetään mm. kaupunkitekniikan keskuksen suunnitelmissa katualueiden rakentamis- ja kunnostustöiden priorisoimisessa.

Valtuustoaloite kaupunkimaisten puistojen rakentamisesta Espoon kaikkiin viiteen aluekeskukseen on saanut myös hyvän vastauksen, mitä käsittelimme jo teknisessä lautakunnassa. Puistoalueita löytyy jokaisesta aluekeskuksesta ja niitä edelleen kehitetään.

 

 

Pohjois-Espoon joukkoliikenne

Tässä valtuuston budjettikäittelyssä pitämäni puhe 5.12.2018.
Hyvä puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,
Kiitos neuvottelukunnalle laajasta budjettisovusta. Siellä on saatu hienoja tavoitteita läpi, vaikka toki parannettavaakin jäi.
Espoo haluaa muun muassa lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta.
HSL:n suunnitelmat eivät kuitenkaan tue tätä suuntausta.
Etelä-Espoossa on jo nähty erityisesti suorien linjojen lakkauttamisen ongelmat. Ei tehdä samaa virhettä pohjois-Espoossa.
Budjetin pöytäkirjamerkinnässä kohdassa 32. mainitaan, että kerätään kokemuksia uusien suorien linjojen suosiosta ja varaudutaan vuorovälien tihentämiseen ja vuorojen lisäämiseen, mikäli tarvetta sekä tarpeen mukaan parannetaan Espoon sisäisen liikenteen yhteyksiä. Toivottavasti vastaavat pohjois-Espoossa selvitetään suorien linjojen tarve jo ennen lakkauttamista emmekä joudu tuomaan niitä takaisin.
Tällä hetkellä työmatka Kalajärveltä Helsinkiin kestää bussilla tunnin. Tämä aika alkaa olemaan kipuraja joukkoliikenteen käyttämiselle eikä tätä aikaa tule enää kasvattaa.
Uudessa suunnitelmassa pohjois-Espoon joukkoliikenneyhteyksistä tulee vaihdollisia yhteyksiä. Vaihtopaikoiksi on ehdotettu Myyrmäen lisäksi myös Vihdintietä ja Luhtitietä.
Jos vaihtoaika voi kestää yli puoli tuntia, niin Vihdintiellä seisominen pelkässä katoksessa pimeässä ei ole joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisäävä ominaisuus. Silloin toki huonommin liikkuva ehtii kiertää tien toiselle puolelle pysäkille, mutta suurimmalle osalle viive on arjessa liikaa.
Pohjois-Espoossa on myös vammaisten asumisyksiköitä, joille suora bussilinja on ollut vammaisen henkilön itsenäisyyttä tukeva asia ja ohjaajat ovat huolissaan vaihtojen tulemisesta. Osaavatko ja pystyvätkö niiden asukkaat enää itsenäisesti liikkumaan pohjois-Espoosta muualle? Asumisyksiköt viihtyvät pohjois-Espoossa, joten pidetäänhän niiden toimintaedellytykset siellä kunnossa.
Jos asukkaita halutaan kuunnella, niin pidetään suorat bussilinjat Helsinkiin ja muistetaan, että pohjois-Espoossakin asuu espoolaisia.

Espoon viljelypalstojen hallinnointi

Espoon hallinnoimia viljelypalstoja on yhteensä 1164 kappaletta.

Tällä hetkellä palstojen vuokraushinnat ovat seuraavat:
Espoon kaupungin perimä vuokrahinta
– 48€ / palsta / vuosi

Soukka-seura
– 15€ / palsta / vuosi
– Ehtona seuran jäsenmaksun maksaminen, joka on myöskin 15 €/vuosi, eli yhteensä 30€/ vuosi

Perkkaa-seura
– 30€ / palsta / vuosi
– Hintaan sisältyy 10 € jäsenmaksu

Aalto-yliopiston palstat
– 28€ / palsta / vuosi

Kaupungin organisaation pyörittäminen on sen verran kalliimpaa ja palkattujen työntekijöiden tekemänä siistimiset ja ylläpitotehtävät ovat sen verran arvokkaita, että ne nostavat vuokrauksen kuluja. Tällä hetkellä palstojen pyörittäminen maksaa kaupungille 150 000€/v, missä suurin osa on palkkakuluja ja tuotto puolestaan on noin 50 000€/v. Tappiota tulee 100 000€/v.

Useat urheiluhankkeet ovat myös siirretty yhdistyksille ja palstojen hallinnoinnin siirtäminen yhdistykselle jatkaa tätä muutosta.

Uudistuksen taustalla ei ole vähentää viljelypalsta-alueiden määrää, mistä tekninen lautakunta on yksimielinen. Palstoja tulee olla tarjolla myös tulevaisuudessa.

Mitä kaupunki hoitaa viljelypalstoilla?

Kaupunki edelleen suunnittelee, rakentaa ja perusparantaa viljelypalstoja, sekä ylläpitää alueita viljelypalstojen ympärillä. Kaupunki hoitaa kaikki puut (myös alueen sisällä olevat), kaiken infran alueelle asti ja ojien kunnossapidon alueen ulkopuolella.

Espoon Kaupunkiviljelyohjelma 2018-2027 on juuri tehty ja se sisältää perusparantamiseen suunnitellut toimenpiteet. Olen saanut palautetta, että ohjelmassa esitetyt suunnitelmat eivät vastaa sitä mitä palstaviljelijät alueelleen kaipaavat, joten nostan tämän esiin teknisen lautakunnan virkamisten kanssa. Olisi hyvä, jos tässä voitaisiin käyttää osallistuvaa suunnittelua eli kohdentaa rahat sinne, mihin käyttäjäkin niitä toivoo.

espoon kaupunkiviljelyohjelma

 

Mitä palsta-alueen vuokraaja hoitaa?

Palsta-alueen vuokraaja vuokraa palsta-alueen kaupungilta hintaan 150€/ha. Alueen vuokraaja ei maksa kaupungille mitään muuta.

Pakollisia vastuita palsta-alueen hoitajalle:

  • palstojen vuokraus palstan vuokraajalle ja vuokran periminen
  • Vieraslajien torjunta alueella
  • Ilmoitustaulu pitää olla (kaupunki on näitä juuri uusinut)

Vapaaehtoisia palveluita, joita voi tarjota palsta-alueella ja joita ei tällä hetkelläkään ole kaikilla alueilla, ovat seuraavat:

  • kesävesiliittymä
  • jätehuolto
  • kompostoiva kuivakäymälä
  • alueen aitaus
  • säilytystila yhteisille työkaluille
  • yhteisiä työkaluja
  • leikkipaikka lapsille (kaupungilta saatavissa joskus vaihtohiekkaa, mutta ei joka vuosi).
  • palstojen käätäminen voi olla viljelijän vastuulla, mutta se voidaan myös tehdä keskitetysti.
  • kompostointi

Halutessaan näitä palveluita, palsta-alueen vuokraaja (esim. yhdistys) tekee sopimukset vedestä ja/tai jätehuollosta niitä hoitavan tahon eli HSY: kanssa. Kaupunki ei tarjoa näitä palveluita, joten näistä ei voi tehdä sopimusta kaupungin kanssa.

Palsta-alueen hoitaja saa määrittää itse minkä kokoisia palstoja vuokrataan ja ovatko ne vuodeksi vai esimerkiksi toistaiseksi voimassa oleva.

Infotilaisuudessa kyseltiin kovasti mallilaskelmia kustannuksista. Vien viestiä osaltani eteenpäin ja informoin, kun olen saanut laskelmia.

Yhdistyksen perustaminen

Jos mietitte yhdistyksen perustamista, niin se vaatii teiltä perustamiskokouksen, missä pitää olla vähintään kolme henkilöä. Perustamiskokouksessa hyväksytään yhdistyksen tulevat säännöt.

Perustamiskokouksen jälkeen tiedot ilmoitetaan Patentti- ja Rekisterihallitukseen, joka hyväksyy ne tai pyytää korjauksia. Kun PRH on hyväksynyt säännöt ja nimenkirjoittajat, niin teillä on yhdistys valmiina toimimaan.

Yhdistyksen sääntöjen lisäksi suositelen kirjoittamaan palstan käytön säännöt. Esim. vieraslajeja kuten esim. jättipalsamia, ei palstoilla saa viljellä.

Yhdistys pystyy hakemaan erilaisia avustuksia. Infotilaisuudessa kerrottiin, että joku viljelypalsta-alue oli hakenut EU:n rahaa vesijohtojen tekemiseen ja ne olivat sitä saaneet. Kaupunki, säätiöt ja rahastot jakavat avustuksia ja apurahoja, joita yhdistys voi hakea.

Aikataulu

Kaupunki luopuu viljelypalstojen hallinnasta vuoden loppuun mennessä. Eli yhdistys tai muu taho voi ottaa palstan haltuunsa jo ennen sitä tai heti vuoden vaihteessa. Sen jälkeen se on valmis tekemään palstasopimuksia viljelijöiden kanssa.

Kaupunki velvoittaa asettamaan nykyiset viljelijät etusijalle sekä huolehtimaan nykyisestä jonotuslistasta saman käytännön mukaisesti.

Näiden teknisten/käytönnön syiden vuoksi kuin hallinnollinen muutos, viljely ei tule loppumaan. Sen tulee tekninen lautakunta huolehtimaan.

Tekniselle lautakunnalle esiteltiin asia myös niin, että uudistuksessa turvataan nykyisten palstaviljelijöiden sopimusten säilyminen muutostilanteessa. Tästä tulemme lautakunnassa pitämään kiinni.

Infotilaisuudessa kuulin myös hyviä perusteluita sille, että ensi vuoden viljelystä tulisi olla tietoa huomattavasti aikaisemmin kuin huhtikuussa 2019. Tähän tulemme kiinnittämään erityistä huomiota ja tiedotan aiheesta lisää mahdollisimman nopeasti.

Ideoita?

Tämä on virkamiesten esitys ja malli, mikä on toiminut Espoossa muissa kunnissa. Mikään ei poissulje esittämästä muita malleja, joilla saataisiin kustannukset kuriin.

Esimerkiksi on erittäin kallista, että kaupungin palkkaama henkilö kiertää katsomassa onko kaikki yli 1600 palstaa viljeltynä. Tällä hetkellä kaupungilla on vain 28 vuokraamatonta palstaa eli suurin osa on vuokrattuna. Silti viljelemättömiä palstoja on useita. Se, että kaupungin työntekijä kiertää palstoja, ottaa vuokraajiin yhteyttä yms. on erittäin kallista. Tämän pystyy viljelijät itse hoitamaan huomattavasti helpommin ja halvemmin. Mm. näistä syistä yhdistysten palstat ovat halvempia kuin kaupungin ylläpitämät.

Toinen malli voi olla, että kaupunki jatkaa vuokraamista. Siinä vaiheessa vuokrat tulevat nousemaan ja nykyisellään palstan vuokraamisen kulut ovat kaupungille 150€/palsta. Tämä ei tosiaan olisi kovinkaan edullinen ratkaisu viljelijöille.

Kysymyksiä tai ehdotuksia?

Jos sinulla on lisää kysymyksiä tai ehdotuksia, niin voit lähettää ne suoraan osoitteeseen kaupunkitekniikankeskus@espoo.fi. Sieltä sinun tulisi saada vastaus suoraan asian hoitajilta. Voit myös laittaa viestiä teknisen lautakunnan jäsenille. Minun osoitteeni on marjaanasiivolaespoo@gmail.com.

Tulen päivittämään tätä kirjoitusta sitä mukaan, kun suunnittelut etenevät. Tekninen lautakunta pyysi tiedoksiannon kokoukseensa 13.6.2018 ja pyysimme tarkemman selvityksen elokuun kokoukseen (22.8.2018). Emme odota ensi kesään asti selvityksen saamista vaan tulemme seuraamaan tilanteen kehittymistä pitkin syksyä.

16.10.2018: kaupungin järjestämä tilaisuus palstaviljelijöille

17.10.2018: tekninen lautakunta käsittelee viljelypalsta-asiaa. Lautakunta saa tietoa 16.10 tilaisuudesta.

Edit 30.8.2018: Emme pyynnöistä huolimatta saaneet viljelypalstojen tilanteen katsausta teknisen lautakunnan kokouksen asialistalle. Kaupunki on valmistelemassa tietopakettia aiheesta ja se tullaan julkaisemaan Espoon sivuilla.

Edit 6.8.2018: Kiitos viljelijöiden viesteistä kaupungille ja päättäjille. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja päätti ottaa palstaviljelyn tilanteen käsittelyyn syyskuun kokouksessa. Teidän käyttäjien viestit ovat olleet merkittävässä roolissa. Teillä on ollut hyviä kysymyksiä ja se on näyttänyt, että teillä on halu jatkaa viljelyä. Nyt yritämme saada teille tietoa viljelyn järjestämisestä mahdollisimman pian. Ja lupaan tehdä kaikkeni, ettei palstaviljelytoiminta lopu. Se on erittäin tärkeää virkistystoimintaa ja parantaa kaupunkilaisten hyvinvointia!

Edit 13.9.2018: Pyysin teknisen lautakunnan puheenjohtajalta, että viljelypalstat otetaan käsittelyyn ensi viikon kokouksessa ja siihen tuli myöntävä vastaus. Eli tekninen lautakunta tulee käsittelemään viljelypalstojen tilannetta. Kaupunki myös lupasi julkaista vastauksia viljelypalstojen hallinnan muutoksen kysymyksiin parin päivän sisällä.
Ne tulevat todennäköisesti sivulle: Viljelypalstat

11.10.2018 kaupungilla oli aktiivisten viljelijöiden kanssa esitapaaminen 16.10. tilasuuteen liittyen ja viljelijöille luvattiin puheenvuoro tilaisuuteen.

16.10.2018 kaupunki järjesti yleisötilaisuuden viljelypalstojen tilanteeseen liittyen.

17.10.2018 tekninen lautakunta käsitteli pyynnöstäni Espoon viljelypalstojen hallinnoinnin muutosta. Tein seuraavan päätösehdotuksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti.
“Lautakunta kehoittaa kaupunkitekniikan keskusta valmistelemaan kesään 2019 mennessä päätösehdotuksen, jolla turvataan kaupunkiviljelyn toiminnan jatkuminen ja kehittäminen yhdessä viljelijöiden kanssa. Palstojen irtisanomisia lykätään 2019 loppuun ja palstatoimikuntia kehitetään kesäksi 2019 yhdessä viljelijöiden kanssa.”

Tavoite on, että kaupunki jatkaa keskusteluja yhdessä viljelijöiden kanssa kompromissin löytämiseksi. Siinä kaupunki voisi vastata esimerkiksi laskutuksesta ja vedestä ja osa muista toiminnoista voidaan hoitaa palstalla toimivien kesken. Alustavasti palstojen irtisanominen siirrettiin vuodella ja jos löytyy hyvät työtavat, niin se voidaan sitten perua kokonaan. Lautakunta oli selvästi sitä mieltä, että kaupunkiviljely on tärkeä osa Espoon strategiaa ja sen tulee säilyä.

Huhtikuu 2019

Työ hybridimallin eteen on ollut yksipuoleista viljelijöiden tehdessä paljon ehdotuksia, joita kaupunki ei heidän mielestään kuuntele. Viljelijöillä on huoli, että kaupunki ajaa vain yksipuolisesti palstojen yksityistämistä.

Pyysin asiaa teknisen lautakunnan esityslistalle ja se otettiin tiedoksi annettaviin. Asiasta ei kuitenkaan esitetty mitään vaan kerrottiin asian tulevan toukokuun kokoukseen.

Toukokouu 2019

Viljelypalstojen hallinnoinnin muutos tuli toukokuun esityslistalle, mutta meille jaetuissa tiedoissa ei ole pyytämiämme sisältöjä. Siellä ei ole aikaisemmin meille tiedoksi tuotujen kolmen mallin vertailua (kaupunkivetoinen malli, yhdistys/yritysmalli sekä hybridimalli).

Sen sijaan siellä on keskeneräisiä laskelmia ja Rambollin konsulttien tekemä vaikeasti hahmoteltava kalvosetti. Näillä tiedoilla en ainakaan itse pysty tekemään mitään muuta päätöstä kuin jatkaa aikaisemman kaupunkivetoisen mallin kanssa.