Juttuni koulujen johtokuntien lakkauttamissuunnitelmasta ilman vaihtoehtoista valmista suunnitelmaa niiden korvaamiseksi julkaistiin Länsiväylässä 10.12.2020.
Koulujen kohtokuntien lakkauttaminen tuntuu lyhytnäköiseltä säästötoimelta. Varsinkin, kun naapurissa Vantaalla tämä on jo tehty ja kokemukset ovat koululaisten, nuorten ja vanhempien kannalta huonoja.
Eri käyttäjäryhmien osallistamista tulisi ensisijaisesti lisätä. Koulujen johtokunnat ovat olleet nuorille ainoa mahdollisuus vaikuttaa heidän koulunsa toimintaan virallisesti. Espoossa nuorison vaikutusmahdollisuudet ovat olleet tosi vähäisiä ja nuorisovaltuuston mahdollisuuksia on yritetty kovasti vahvistaa. Koulujen johtokuntien työskentely vie nuorten osallisuus mahdollisuuksia taas askeleen taaksen päin.
Koulujen johtokuntien lakkauttaminen vie vanhemmilta vaikutusmahdollisuudet
Kirjoitus Länsiväylässä
Espoo on kehittänyt uutta organisaatiomallia ilman eri toimijoiden osallistamista. Nyt päätöksentekoon tulevassa uudessa mallissa ehdotetaan koulujen johtokuntien lakkauttamista. Sinänsä johtokuntien toimintaa tulisikin kehittää, mutta yllätti miten tämä tehtäisiin: ”Koulujen yhteistyöstä vanhempainyhdistysten kanssa tehdään velvoittavaa toimintaohjein.”
Vanhempainyhdistykset ovat itsenäisiä yhdistyksiä, joilla on Patentti ja rekisterihallituksen (PRH) hyväksymät säännöt, missä määritellään yhdistyksen tavoitteet. Kaupungilla ei ole valtaa näihin yhdistyksiin eikä kaupunki voi velvoittaa yhdistyksiä tekemään yhtään mitään. Eikä koulu voi vaatia vanhempia perustamaan yhdistystä toimintaohjeiden takia.
Vanhempainyhdistyksiin (VY) on vaikeaa saada toimijoita ja sanoisin, että toisin kuin kaupunginhallituksen esityslistassa esitetään, johtokuntiin on helpompi saada tekijöitä kerran neljässä vuodessa kuin vanhempainyhdistyksiin joka vuosi.
Johtokuntatyöskentelyn tärkeä tehtävä on yhteistyö eri käyttäjäryhmien kanssa. Siellä on samassa pöydässä vanhemmat, koululaiset, opettajat ja rehtori. Kaikki toimijat saavat ajankohtaista tietoa ja voivat yhdessä edistää koulun toimintaa. Ja mikä tärkeintä, ajaa yhdessä asioita kaupungin suuntaan. Johtokunnilla on virallinen asema, toisin kuin vanhempainyhdistyksillä.
Lisäksi VY:n jäsenyys on tässä ongelmallinen. Ketään ei voida liittää yhdistykseen ilman hänen suostumusta. VY ei voi liittää koulun oppilaiden vanhempia automaattisesti VY:n jäseneksi. Se olisi lainvastaista. Osa kerää rahoitusta myös jäsenmaksuilla, mikä tarkoittaa, että ollakseen mukana kehittämässä toimintaa, tulee siitä maksaa. Tämä ei ole demokratian mukaista.
Johtokuntatyö on ollut ainut elin, missä oppilailla on ollut virallinen asema vaikuttaa koulun toimintaan. Nuorison osallisuutta päätöksenteossa tulisi lisätä eikä tällä tavoin heikentää.
Tämä organisaatiomuutos tulee palauttaa käsittelyyn ja siinä pitää osallistaa toimintaan osallistuvat ryhmät: vanhemmat, koulun henkilökunta ja erityisesti nuorisovaltuusto.
Marjaana Siivola
