Aivan tavallisen homekoulun tarina

Helsingin Sanomat uutisoi 13.3.2017 Ihan tavallisen homekoulun tarinaa.

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005124466.html

Denice Robson suojasi Vartiokylän ala-asteen tiivistettäviä tiloja viime viikolla. Homeista koulua korjaillaan jälleen. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)
Denice Robson suojasi Vartiokylän ala-asteen tiivistettäviä tiloja viime viikolla. Homeista koulua korjaillaan jälleen. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)

Se kertoi Vartiokylän koulusta, mutta valitettavasti se voisi olla niin monesta muustakin koulusta. Karhusuon koulun osalta vuosiluvut olisivat näin:

  • 1961 Karhusuon koulu rakennettiin Suomen ensimmäisenä sarjatuotantoisena kouluna.
  • 1999 sisäilmatutkimuksia, joissa löydöksiä
  • 2002-2003 koulu peruskorjattiin mm. sisäilmaongelman vuoksi, ja laajennettiin.
  • Oireilu jatkui ja tutkimuksia tehtiin useina vuosina.
  • 2015 tammikuussa koululle valmistui siirtotilat tilanpuutteen vuoksi. Esi-2lk siirtokoulun tiloihin.
  • 2015 marraskuussa koulu kiireellisesti kiinni sisäilmaongelman vuoksi.
  • 2016 tammikuussa 3-6 lk väistöön Lagstadiin. Koulu voi käyttää ruokalaa ja salia.
  • 2016 helmikuussa  koulu ei käytä enää ruokalaa ja salia oppilaiden ja henkilökunnan oireilun vuoksi. Kaupunki ei virallisesti sulje näitä tiloja, sillä korvaavia tiloja ei ole. Salin iltakäyttäjiä ei informoida ongelmista. Koulu jatkaa toimintaansa ilman liikuntasalia, ruokalaa, jakotiloja, käsityötiloja, musiikinopetustiloja….
  • 2017 tammikuussa piti tulla toinen siirtokoulu Karhusuolle, mutta yllättäen tarpeen kerrottiin olevan poissa. Oppilaat yhä Lagstadissa.
  • 2017 syksyllä pitäisi tulla tyyppikouluksi nimetty pysyvä viipalekouluratkaisu Karhusuon alakouluun. Liikuntatilat ja yläkoulu uupuvat edelleen, vaikka tarve on jo kriittinen.

Ja näitä on useita. Kuten Vartiokylän koulu, moni koulu Espoossa ei ole “homekoulu” statuksella eli niitä korjataan pienin toimenpitein ilman kunnollista korjausta.

Tällä hetkellä Espoossa on väistössä jopa 3500 oppilasta. Se on hurja määrä eikä sisällä edes kaikkia tarvitsijoita.

Nyt investointeja on pakko keskittää koulujen ja päiväkotien korjauksiin, sillä jokainen viivästetty korjaus maksaa kalliisti menetettynä terveytenä. Tähän meillä ei ole varaa.

Korjaukset tulee rahoittaa joko investointikaton sisällä siirtämällä tiehankerahoja koulukorjauksiin, avaamalla investointikatto tai nostamalla veroäyriä.  Vihreät ovat Espoossa tarjonneet näitä kaikkia menetelmiä, mutta Kokoomus, RKP ja Perussuomalaiset ovat olleet niitä vastaan ja korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta.