Karhusuon yhtenäiskoulun viivästäminen rikkoo lakia

Tässä on 7.12.2016 valtuutetuille lähettämäni kirje:

Hyvät Espoon valtuuston jäsenet ja varajäsenet,

Karhusuon yhtenäiskoulun hanke ei ollut kokonaisuudessaan kaupunginjohtajan 3.11.2016 julkistamalla investointilistalla. Sen mukaan Karhusuon koulun hanke on jaettu kolmeen vaiheeseen ja vain alakoulun rakentaminen lähtee liikkeelle.

Jos Espoo viivästyttää Karhusuon koulun hanketta, kaupunki tekee tietoisen päätöksen olla täyttämättä perusopetuslain mukaisesti valtakunnallista opetussuunnitelmaa sekä opetussuunnitelman Espoon omaa tarkennusosaa.

Tilapäinen väistö ymmärrettävästi aiheuttaa sen, ettei perusopetuslakia voida täysimääräisesti toteuttaa. Nyt Espoolla on kuitenkin mahdollisuus käynnistää jo valtuustossakin 25.4.2016 hyväksytty Karhusuon koulun hankesuunnitelma kokonaisuudessaan.

Tilapalvelut ovat ilmoittaneet, että alakoulun lisäksi myös liikuntatilat voidaan rakentaa vuodeksi 2017 ja yläkoulupaikat vuodeksi 2019.

Nyt Espoo ei aio käynnistää liikuntatilojen eikä yläkoulun vaiheita, vaikka koululaiset eivät saa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Tällöin Espoo tietoisesti valitsee perusopetuslain noudattamatta jättämisen Karhusuon koulun oppilaiden kohdalla, vaikka pystyisi korjaamaan tilanteen niin halutessaan.

Koululaisemme ansaitsevat oikeudenmukaista, tasa-arvoista, yhdenvertaista, inhimillistä ja erityisesti perusopetuslain mukaista koulutusta aivan kuten muutkin espoolaiset koululaiset. Haluamme taata heille perusopetuslain vaatimukset täyttävän koulutuksen, mikä ei tällä hetkellä toteudu, eikä nykyisessä päätöksenteossa näytä tulevina vuosinakaan toteutumaan.

Karhusuon koulun vanhempainyhdistys odottaa Espoolta päätöstä käynnistää liikuntatilojen ja yläkoulun hankkeet välittömästi.

Nyt Karhusuon koulun epäasianmukainen tilanne on teidän tiedossanne päättäessänne investointisuunnitelmasta ja budjetista. Seuraamme tulevien investointi- ja budjettineuvottelujen tuloksia sekä koulun hankeen eri vaiheiden edistymistä tarkkaan ja viemme tietoa eteenpän.

Mielelläni jaan lisätietoa koulun tilanteesta, jota voi seurata myös Karhusuon koulun vanhempainyhdistyksen sivulta: http://www.kkvy.fi/
Tarjoan mielelläni lisätietoa perusopetuslain, opetussuunnitelman sekä Espoon oman opetussuunnitelman niistä kohdista, mitkä jäävät tällä hetkellä toteutumatta. Lista on niin pitkä, etten laita sitä kokonaisuudessaan tähän.

Terveisin,
Marjaana Siivola
Karhusuon koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja

 

Koulujen rakentamiseen järkeä

Kirkkojärven koulu on vuonna 2010 rakennettu yhtenäiskoulu Espoossa. Rakennus on palkittu ja ylistetty monissa paikoissa.

Keskustelin syksyllä 2016 rehtori Kari Louhivuoren kanssa ja hän sanoi, että palkinnoista huolimatta kaikki ei ole mennyt ihan putkeen.

Yhtenäiskoulun liikuntatilat ovat auttamatta liian pienet. Sali on kyllä hieno ja valoisa yhden seinän kattavilla ikkunoilla, mutta se ei täytä koulun tarpeita. Salin koossa säästettiin rakentamisvaiheessa ja siitä tehtiin auttamatta liian pieni – edes liikuntatuntien järjestämiseen.

Liikuntasalin saa jaettua kahteen pieneen tilaan, mutta tämä ei riitä edes yhtenäiskoulun oppilaiden liikunnanopetukseen! Eivätkä he pysty jaetussa salissa pelaamaan mm. koripalloa.

Eli alusta lähtien liikuntasali tehtiin liian pieneksi eikä koulun kaikkien oppilaiden liikuntatunteja voida siellä järjestää.

Tällä hetkellä Kirkkojärven oppilaat käyvät liikuntatunneilla Kannusillassa ja kaupunki joutuu ostamaan kalliita vuoroja yksityisistä saleista. Onneksi Kirkkojärven koulun läheisyydessä on paikkoja, mistä vuokrata lisätilaa. Kaikkien koulujen läheisyydessä ei  näin ole.

Liikuntatuntien määrä ei ole vähenemässä nyt eikä tulevaisuudessa, joten miten voi olla kokonaistaloudellisesti edullisempaa tehdä liian pieni liikuntatila ja sitten jatkuvasti vuokrata tilaa muualta?

Espoo haluaa tehdä kaikista kouluista Liikkuva koulu-konseptin mukaisia. Tämä sisältää liikkumista myös liikuntatuntien ulkopuolella tai esim. Seinäjoen mallin mukaista matematiikan opiskelua liikuntasalissa. Miten tämä on mahdollista toteuttaa, jos säästetään liikuntasalin koossa? Ja kuinka nopeasti ne rakentamisen säästöt ovat syöty, kun koululaisille ostetaan saliaikaa muualta? Se, mitä Tilapalvelut säästivät on aika nopeasti käytetty Sivistystoimen budjetista, kun nämä maksut jatkuvat vuosi vuodelta.

Niin kuin asukastoimintatilaisuuksissa tulee jatkuvasti esille, Espoossa ei ole riittävästi toimintatiloja erilaisille harrastuksille niin kilpa- kuin myös harrastemielessä. Moni liikuntaharrastus jää siihen, ettei heille ole mahdollisia tiloja toimia. Salitilan tarjoaminen toimijoille on tärkeä ennaltaehkäisyn muoto. Lähiliikuntaa ei haeta 5-10 km päästä vaan sen tulisi olla lähellä ja se tulisi liikuttamaan juuri niitä, jotka eivät ole kilpatasoisessa toiminnassa mukana. Kun kilpatoiminta vie salivuorot, niin harrastetoiminnalle on hankala löytää järkeviä saliaikoja.

Toivottavasti Espoo ymmärtää, että tulevien koulujen liikuntatilojen mitoitus pitää olla edes kyseisen koulun oppilaiden liikuntatuntien määrän kattavaa. Se ei tuo säästöjä kunnalle, että tehdään liian pieni sali ja sitten ostetaan tilaa kalliilla muualta vuodesta toiseen.