Marjaana Siivola Vihreiden kunnallisvaaliehdokas Espoossa

Tässä on nyt riittävästi vaikutettu Espoon asioihin asukkaana, niin Gumbölen omakotiyhdistyksen, Asukasfoorumien, POKE-yleiskaavatyön kuin Karhusuon koulun vanhempainyhdistyksen kautta, joten on aika siirtyä vaikuttamaan sisältäpäin ja lähteä ehdolle kunnallisvaaleihin 2017.

Vihreät valikoituivat puolueeksi päätöksenteon seuraamisen kautta. Vihreät ovat oikeasti myös päätöksissään ajaneet mm. koulujen ja varhaiskasvatuksen asiaa. Koulutus ei ole ollut vain vaaliteema, vaan juuri käydyissä budjettineuvotteluissa Vihreät ajoivat sinnikkäästi koulujen tuntikehysten ja koulukorjausten asiaa. Osalle muista puolueista koulutus on ollut vain teema, mikä on sitten jäänyt metron ja tunneleiden alle.

Monessa kaupungin tilaisuudessa on ollut paikalla juuri Vihreiden edustaja, joten he todella kuuntelevat mitä asukkailla on sanottavaa. Tässä on vielä parantamisen varaa, mutta Vihreät ovat juuri oikealla asialla asioissa, missä minä haluan vaikuttaa.

 

Juuri nimetyt kuntavaaliehdokkat Marjaana Siivola ja Mikko Välisalo
Juuri nimetyt kuntavaaliehdokkat Marjaana Siivola ja Mikko Välisalo. Kuva Helkku Otsolampi.

Valitut ehdokkaat Vihreiden kokouksessa 26.11.2016

Karhusuon koulun tilanne 2016

Karhusuon koulun tilanne piti olla jo hyvällä mallilla, kun sekä tilanpuutteesta, että sisäilmaongelmasta vuosia kärsineen koulun uusi yhtenäiskouluhankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa 25.4.2016 vuosille 2017-2010.

Ei mennyt kuitenkaan kuin reilu kuukausi, niin Tilapalveluiden esittämässä uudessa investointisuunnitelmassa kesäkuussa 2016 esitettiin Karhusuon koulun hankkeen viivästämistä jälleen kerran. Tällä kertaa kolme vuotta myöhemmäksi vuosille 2020-2023.

Tässä on kyseessä koulu, joka sai parakit tammikuussa 2015 tilanpuutteen vuoksi ja tammikuussa 2016 joutui väistöön Lagstadin koululle sisäilmaongelman vuoksi. Puolet on siitä lähtien ollut parakissa koulun kentällä ja puolet on Lagstadissa. Parakissa ei ole ruokalaa eikä alueella ole missään sisäliikuntatilaa. Parakki on vie hiekkakentästä yli puolet. Välitunneille ei ole mitään muuta kuin puolet hiekkakentästä, yksi koripalloteline ja jalkapallomaalit 150 lapsen käyttöön.

2013 Karhusuon hanke viivästettiin vastoin opetuslautakunnan päätöstä, sillä rahat haluttiinkin investoida Tapiolan lukioon. Tämän jo kolmannen viivästämisen vuoksi Karhusuolle jouduttiin hoitamaan kalliit tilapäisjärjestelyt. Tämä ei ollut veronmaksajien kannalta halvempi ratkaisu ja koulun puolesta päätös oli katastrofaalinen.

Nyt taas olisi edessä kalliita väistöjä ja tilapäisratkaisuja, että Karhusuon hanketta viivästettäisin. Lagstadin väitössä olevien tiloihin on jo suunniteltu seuraavat tulijat ja Karhusuon oppilasmäärä kasvaa jatkuvasti, joten lisää opetustiloja pitää saada.

Syksyllä 2016 tietodimme tilanteen vakavuudesta ja tällä toiminnalla saimme luotua päättäjiin tahtoa kumota viivästäminen. Kaupunginjohtaja Mäkelän investointisuunnitelma ei sisältänyt Karhusuon koulun hanketta kuin alakoulun osalta ja sekin viipale-elementeistä tehtynä leasing-vaihtoehtona.  Liikuntasalia ja yläkoulua ei Kokoomusjohtoisessa investointisuunnitelmassa näkynyt.

Vihreät ja SDP ajoivat Karhusuon koulun hanketta eteenpäin ja vahvalla läpi puoluerajojen menneellä tiedottamisella saimme taisteltua koulun takaisin valtuuston päätöksenmukaiselle paikalle investointisuunnitelmaan eli vuosille 2017-2020. Tosin tästä vain alakoulun osalta suunnitelmat ovat selvät. Liikuntatilojen ja yläkoulun osalta taistelu jatkuu edelleen.

Vaikka muissa hankkeissa ollaan huomattu (kuten esim. Tapiolan tunneli, joka sai satoja miljoonia), ettei hankkeiden pilkkominen osiin kannata taloudellisesti, niin sillä tavalla Espoo taas toimii toisaalla.

Tässä on nyt pelkona se, että vaikka liikuntatilojen puuttuminen estää opetussuunnitelman toteutumisen ja koko keski-Espoon alueen yläkoulupaikoista on huutava pula jo nyt, niin kaupunki voi silti viivästyttää tai olla rakentamatta vaiheita 2 ja 3 (liikuntatilat ja yläkoulu).

Näiden vaiheiden taistelu jatkuu vahvana vuonna 2017.

Karhusuon yhtenäiskoulun viivästäminen rikkoo lakia

Tässä on 7.12.2016 valtuutetuille lähettämäni kirje:

Hyvät Espoon valtuuston jäsenet ja varajäsenet,

Karhusuon yhtenäiskoulun hanke ei ollut kokonaisuudessaan kaupunginjohtajan 3.11.2016 julkistamalla investointilistalla. Sen mukaan Karhusuon koulun hanke on jaettu kolmeen vaiheeseen ja vain alakoulun rakentaminen lähtee liikkeelle.

Jos Espoo viivästyttää Karhusuon koulun hanketta, kaupunki tekee tietoisen päätöksen olla täyttämättä perusopetuslain mukaisesti valtakunnallista opetussuunnitelmaa sekä opetussuunnitelman Espoon omaa tarkennusosaa.

Tilapäinen väistö ymmärrettävästi aiheuttaa sen, ettei perusopetuslakia voida täysimääräisesti toteuttaa. Nyt Espoolla on kuitenkin mahdollisuus käynnistää jo valtuustossakin 25.4.2016 hyväksytty Karhusuon koulun hankesuunnitelma kokonaisuudessaan.

Tilapalvelut ovat ilmoittaneet, että alakoulun lisäksi myös liikuntatilat voidaan rakentaa vuodeksi 2017 ja yläkoulupaikat vuodeksi 2019.

Nyt Espoo ei aio käynnistää liikuntatilojen eikä yläkoulun vaiheita, vaikka koululaiset eivät saa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Tällöin Espoo tietoisesti valitsee perusopetuslain noudattamatta jättämisen Karhusuon koulun oppilaiden kohdalla, vaikka pystyisi korjaamaan tilanteen niin halutessaan.

Koululaisemme ansaitsevat oikeudenmukaista, tasa-arvoista, yhdenvertaista, inhimillistä ja erityisesti perusopetuslain mukaista koulutusta aivan kuten muutkin espoolaiset koululaiset. Haluamme taata heille perusopetuslain vaatimukset täyttävän koulutuksen, mikä ei tällä hetkellä toteudu, eikä nykyisessä päätöksenteossa näytä tulevina vuosinakaan toteutumaan.

Karhusuon koulun vanhempainyhdistys odottaa Espoolta päätöstä käynnistää liikuntatilojen ja yläkoulun hankkeet välittömästi.

Nyt Karhusuon koulun epäasianmukainen tilanne on teidän tiedossanne päättäessänne investointisuunnitelmasta ja budjetista. Seuraamme tulevien investointi- ja budjettineuvottelujen tuloksia sekä koulun hankeen eri vaiheiden edistymistä tarkkaan ja viemme tietoa eteenpän.

Mielelläni jaan lisätietoa koulun tilanteesta, jota voi seurata myös Karhusuon koulun vanhempainyhdistyksen sivulta: http://www.kkvy.fi/
Tarjoan mielelläni lisätietoa perusopetuslain, opetussuunnitelman sekä Espoon oman opetussuunnitelman niistä kohdista, mitkä jäävät tällä hetkellä toteutumatta. Lista on niin pitkä, etten laita sitä kokonaisuudessaan tähän.

Terveisin,
Marjaana Siivola
Karhusuon koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja

 

Koulujen rakentamiseen järkeä

Kirkkojärven koulu on vuonna 2010 rakennettu yhtenäiskoulu Espoossa. Rakennus on palkittu ja ylistetty monissa paikoissa.

Keskustelin syksyllä 2016 rehtori Kari Louhivuoren kanssa ja hän sanoi, että palkinnoista huolimatta kaikki ei ole mennyt ihan putkeen.

Yhtenäiskoulun liikuntatilat ovat auttamatta liian pienet. Sali on kyllä hieno ja valoisa yhden seinän kattavilla ikkunoilla, mutta se ei täytä koulun tarpeita. Salin koossa säästettiin rakentamisvaiheessa ja siitä tehtiin auttamatta liian pieni – edes liikuntatuntien järjestämiseen.

Liikuntasalin saa jaettua kahteen pieneen tilaan, mutta tämä ei riitä edes yhtenäiskoulun oppilaiden liikunnanopetukseen! Eivätkä he pysty jaetussa salissa pelaamaan mm. koripalloa.

Eli alusta lähtien liikuntasali tehtiin liian pieneksi eikä koulun kaikkien oppilaiden liikuntatunteja voida siellä järjestää.

Tällä hetkellä Kirkkojärven oppilaat käyvät liikuntatunneilla Kannusillassa ja kaupunki joutuu ostamaan kalliita vuoroja yksityisistä saleista. Onneksi Kirkkojärven koulun läheisyydessä on paikkoja, mistä vuokrata lisätilaa. Kaikkien koulujen läheisyydessä ei  näin ole.

Liikuntatuntien määrä ei ole vähenemässä nyt eikä tulevaisuudessa, joten miten voi olla kokonaistaloudellisesti edullisempaa tehdä liian pieni liikuntatila ja sitten jatkuvasti vuokrata tilaa muualta?

Espoo haluaa tehdä kaikista kouluista Liikkuva koulu-konseptin mukaisia. Tämä sisältää liikkumista myös liikuntatuntien ulkopuolella tai esim. Seinäjoen mallin mukaista matematiikan opiskelua liikuntasalissa. Miten tämä on mahdollista toteuttaa, jos säästetään liikuntasalin koossa? Ja kuinka nopeasti ne rakentamisen säästöt ovat syöty, kun koululaisille ostetaan saliaikaa muualta? Se, mitä Tilapalvelut säästivät on aika nopeasti käytetty Sivistystoimen budjetista, kun nämä maksut jatkuvat vuosi vuodelta.

Niin kuin asukastoimintatilaisuuksissa tulee jatkuvasti esille, Espoossa ei ole riittävästi toimintatiloja erilaisille harrastuksille niin kilpa- kuin myös harrastemielessä. Moni liikuntaharrastus jää siihen, ettei heille ole mahdollisia tiloja toimia. Salitilan tarjoaminen toimijoille on tärkeä ennaltaehkäisyn muoto. Lähiliikuntaa ei haeta 5-10 km päästä vaan sen tulisi olla lähellä ja se tulisi liikuttamaan juuri niitä, jotka eivät ole kilpatasoisessa toiminnassa mukana. Kun kilpatoiminta vie salivuorot, niin harrastetoiminnalle on hankala löytää järkeviä saliaikoja.

Toivottavasti Espoo ymmärtää, että tulevien koulujen liikuntatilojen mitoitus pitää olla edes kyseisen koulun oppilaiden liikuntatuntien määrän kattavaa. Se ei tuo säästöjä kunnalle, että tehdään liian pieni sali ja sitten ostetaan tilaa kalliilla muualta vuodesta toiseen.