Pohjois-Espoon joukkoliikenne

Tässä valtuuston budjettikäittelyssä pitämäni puhe 5.12.2018.
Hyvä puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,
Kiitos neuvottelukunnalle laajasta budjettisovusta. Siellä on saatu hienoja tavoitteita läpi, vaikka toki parannettavaakin jäi.
Espoo haluaa muun muassa lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta.
HSL:n suunnitelmat eivät kuitenkaan tue tätä suuntausta.
Etelä-Espoossa on jo nähty erityisesti suorien linjojen lakkauttamisen ongelmat. Ei tehdä samaa virhettä pohjois-Espoossa.
Budjetin pöytäkirjamerkinnässä kohdassa 32. mainitaan, että kerätään kokemuksia uusien suorien linjojen suosiosta ja varaudutaan vuorovälien tihentämiseen ja vuorojen lisäämiseen, mikäli tarvetta sekä tarpeen mukaan parannetaan Espoon sisäisen liikenteen yhteyksiä. Toivottavasti vastaavat pohjois-Espoossa selvitetään suorien linjojen tarve jo ennen lakkauttamista emmekä joudu tuomaan niitä takaisin.
Tällä hetkellä työmatka Kalajärveltä Helsinkiin kestää bussilla tunnin. Tämä aika alkaa olemaan kipuraja joukkoliikenteen käyttämiselle eikä tätä aikaa tule enää kasvattaa.
Uudessa suunnitelmassa pohjois-Espoon joukkoliikenneyhteyksistä tulee vaihdollisia yhteyksiä. Vaihtopaikoiksi on ehdotettu Myyrmäen lisäksi myös Vihdintietä ja Luhtitietä.
Jos vaihtoaika voi kestää yli puoli tuntia, niin Vihdintiellä seisominen pelkässä katoksessa pimeässä ei ole joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisäävä ominaisuus. Silloin toki huonommin liikkuva ehtii kiertää tien toiselle puolelle pysäkille, mutta suurimmalle osalle viive on arjessa liikaa.
Pohjois-Espoossa on myös vammaisten asumisyksiköitä, joille suora bussilinja on ollut vammaisen henkilön itsenäisyyttä tukeva asia ja ohjaajat ovat huolissaan vaihtojen tulemisesta. Osaavatko ja pystyvätkö niiden asukkaat enää itsenäisesti liikkumaan pohjois-Espoosta muualle? Asumisyksiköt viihtyvät pohjois-Espoossa, joten pidetäänhän niiden toimintaedellytykset siellä kunnossa.
Jos asukkaita halutaan kuunnella, niin pidetään suorat bussilinjat Helsinkiin ja muistetaan, että pohjois-Espoossakin asuu espoolaisia.

Tekninen lautakunta marraskuu 2018

Teknisessä lautakunnassa oli tällä kertaa esillä seuraavat asiat.
Pöytäkirja tulee tänne: http://espooprodfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2018430756

Teknisen lautakunnan lokakuun osavuosikatsaus 2018 (kv/kh-asia)
Osa maankäyttösopimusmaksuista tulleita rahoja odottaa muita projekteja eivätkä ne ala vielä vuonna 2018. Sen vuoksi siltä puolelta rakentaminen jää ensi vuoteen ja budjettia vähennettiin vastaava määrä tältä vuodelta.

Lausunnon antaminen tiesuunnitelmasta maantien 120 (Vihdintie) parantaminen rakentamalla Kortesmäen alikulkukäytävä
Keskustelimme pitkään siitä, onko tämä kohta alikululle parhain paikka. Kokonaisuutta katsottaessa paikka on hyvä ja muitakin vaihtoehtoja oli tarkasteltu.

Seuraava alikulku tulee Kalajärven keskustan tuntumaan.

Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kantelusta, joka koskee Odilammen meluvallin rakentamista
Väärinkäsityksiin liittyvä aihe, jossa kaupunki on tullut vastaan ja lisää kariketta myös asutuksen puolelle, kun sitä on alunperin ollut vain Vihdintien puolella.

Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Mustanpuron vesihuollon järjestämiseen liittyvässä hallintopakkoasiassa
Aihe, mistä ollaan keskusteltu useasti lautakunnassa nyt ja aikaisemmin. Tammikuussa lautakunta hyväksyi prioriteetti listauksen vesihuollon rakentamiseen. Prioriteeteissa terveysvaikutukset saavat vain 25% painoarvon. Mustapurontien vähäinen asukasmäärä tiputtaa hankkeen aina hamaan tulevaisuuteen. Alueella on kuitenkin useita terveyshaittoja, joten sen perusteella vesihuolto olisi syytä alueelle rakentaa.

Nyt kaksi asukasta on valittanut asiasta Nuuksio-seuran avustuksella ELYyn ja ELY harkitsee hallintopakkoa. ELYn lausuntopyynnössä on kerrottu samat perustelut kuin mitä Birgitta Johansson ja minä tammikuussa esitimme, kun olisimme priorisoineet Mustapurontien prioriteettilistassa ylöspäin. Mustapuro jäi vain 0.01 pistettä edellisistä kohteista. Muutosehdotus ei silloin mennyt läpi.

Koska lautakunnassa asia ei tule edistymään, niin olen iloinen, että ELY:n asiantuntijat katsovat tilanteen läpi ja tekevät ohjaavan päätöksen.

Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee katupäällikön päätöstä 28.8.2018 32 § Soukanlahdenpuiston itäosan ja Miniatonkulman puistosuunnitelman hyväksymisestä
Aiheesta syntyi keskustelua siitä, kuinka lähellä koirapuisto voi olla. Helsingissä koirapuistot ovat huomattavasti lähempänä asutusta, mutta silti Espoossa pyritään 100m etäisyyteen asutuksesta. Tämä ei tässä toteudu.

Hylkäämisestä tehtiin esitys, mutta se ei saanut lautakunnan enemmistöä taakseen.

Valtuustokysymys koulu- ja päiväkotialueiden liikenneturvallisuudesta
Espoossa koulu- ja päiväkotialueiden liikenneturvallisuus on ollut suhteellisen hyvä. Ainahan parannettavaa löytyy. Nyt on tehty vanhemmille Wilmakysely, missä on kartoitettu kouluteiden turvallisuutta. Tämä raportin kirjoittaminen on vielä kesken. Tietoja tullaan käyttämään katuinfranhankkeiden prioriteettien määrittelyssä.
Hyväksyimme vastauksen yksimielisesti.

Eestinkallio -kaava-alueen Puolitaival-nimisen katusuunnitelman hyväksyminen
Hyväksyttiin suunnitelman mukaisesti. Asiasta ei ollut valituksia.

Kiinteistötoimitusmaksutaksan muuttaminen (KH-asia)
Hyväksyttiin esityksen mukaisesti

Kunnallisteknisen esisopimuksen hyväksyminen Espoon kaupungin ja KOY Tapiolan Vesiputoustalon välillä
Hyväksyttiin esityksen mukaisesti

Tiedoksi merkittävää
Tässä oli pitkään puhetta niin sähkökäyttöisten kulkuneuvojen lisäämisen toimenpiteistä kuin talvikunnossapidosta. Tässä muistiinpanoni aiheesta.

Sähköautot:
– tutkittu, että tällä hetkellä sähköautojen lisääntymiseen auttaa latauspisteiden määrän lisääminen ja niiden saavutettavuus
– Uusia latauspisteitä suunnitellaan ja niihin tarvittavaa infraa. Latauspisteitä on tulossa urheilukeskusten parkkipaikoille. Neljästä tehty jo sopimus. Lisäksi kartoitettu lyhytaikaisten pysäköintien yhteyteen latauspaikkoja. Latauspisteiden rakentamiseen tulossa todennäköisesti tukea valtiolta.
– tiesuunnitelmia tullaan tarkastelemaan niin, että vedetäänkö sähkövetoja/putkia valmiiksi teiden alle, että latauspisteiden asentaminen onnistuu helpommin.

Sähköbussi
– Linja 11 on ajettu vuosi täyssähköbussilla ja kokemukset ovat olleet hyviä. Kaupunki on toimittanut latauspisteen ja ylläpitänyt sitä. Tulevaisuudessa latauspisteet otetaan palveluna.
– Tapiolan bussiterminaali suunniteltu niin, että jokaiselle laiturille on valmius laittaa sähköbussin latauspiste.
– Tavoite on, että 2020 Leppävaarassa käytössä 10 täyssähköbussia (203, 214, 215, 218)

Sähköpyörät
Sähköpyörien latausinfran kehitystä seurataan ja katsotaan tuleeko tarjolle järkeviä tapoja. Helsingissä kokeilussa liikuteltava Helenin koelatausteline, mutta näyttää heppoiselta ja se on ollut vielä aika tyhjänä. Pääongelma on varkaudet, sillä kunnon sähköpöpyörä on kallis investointi.
– sähköpyörien latausinfran tarjoamisesta oli valtuustoaloite aikaisemmin ja silloin todettiin, että harva sähköpyöräilijä jättää pyörän
Kaupunkipyörät
– Kausi meni hyvin, mutta kehitettävää riittää. Pyörien laadun kanssa oli alkuun ongelmia. Pyörien saaminen on välillä ollut hankalaa eli järjestelmä ei ole vapauttanut pyörää telineestä. Helsinkiläisillä on ollut ongelmia palauttaa pyörä
– kaupunkipyöräkausi pidentyy ja 2019 alkaa huhtikuun ensimmäisenä arkipäivänä.

Pyöräväylien harjasuolaus
– Halutaan nostaa polkypyöräilyn määrää kulkutavoista. Nyt 8%. Yksi mahdollisuus on talvipyöräilyn lisääminen.
– Talvipyöräilyä tällä hetkellä aika vähän.
– Harjasuolaus menetelmä harjaa ja sitten suolaa. Yhdistelmäkone.
– Liukkaudentorjunta-aineista tutkittu seuraavia: Granlux, Kaliumformaatti-nesta, Kalsiumkloridilios ja normaali suola)
– Keväinen hiekannosto ja pöly jää pois
– Tämä menetelmä säästää pinnoitetta, mutta toisaalta voi rapauttaa pinnoitteen (Tanskassa, ei huomattu Helsingissä ainakaan vielä).
– Puiden kasvu hidastuu, nurmikot eivät pidä tästä, koirien tassuille ei tee hyvää ja pyörälle suola tekee pahaa.
– Kun lunta tulee enemmän, niin tarvitaan ensin auraus, jonka jälkeen tulee harjasuolaus eli voi vaatia kaksinkertaisen kaluston.

Talvikunnossapito
– Osittainen hiekoitus?
– Laki sallii, mutta alue pitää merkitä liikennemerkein. Jos joku tulee reitille muualta kuin virallisesta suunnasta, niin kunnossapitäjä on edelleen vastuussa liukastumisesta.
– Kohtaaminen ja ohittaminen voi olla ongelmallista.
– Nykyinen kalusto ei taivu tähän ja kevyenliikenteenväylät ovat kapeita.
– Liukkaudentorjuntamateriaalit
– Suola
– Hiekka
– Espoon toimintamalli katupölyn ehkäisemiseksi päivitetty 1.2.2013. Sepeli 1/3..5. Sepeli pölyää huomattavasti hiekkaa vähemmän.
– Hiekoitussepelin puhdistaminen ja uudelleenkäyttö, mahdollisesti pyöristynyt rae. Puhdistamista kokeiltu, mutta on ollut kallista. Nyt on säilössä pestyä sepeliä ja tulevana talvena tutkitaan sen uudelleenkäyttöä.
– Tulevaisuudessa voidaan saada käyttöön karttapalvelu, mistä voi tarkistaa reaaliaikaisesti mitkä alueet on jo aurattu.
– Espoo Smart city hankkeessa mukana. Postin autot tarkkailevat teitä ja lähettävät tietoa tien kunnosta.

Espoon viljelypalstojen hallinnointi

Espoon hallinnoimia viljelypalstoja on yhteensä 1164 kappaletta.

Tällä hetkellä palstojen vuokraushinnat ovat seuraavat:
Espoon kaupungin perimä vuokrahinta
– 48€ / palsta / vuosi

Soukka-seura
– 15€ / palsta / vuosi
– Ehtona seuran jäsenmaksun maksaminen, joka on myöskin 15 €/vuosi, eli yhteensä 30€/ vuosi

Perkkaa-seura
– 30€ / palsta / vuosi
– Hintaan sisältyy 10 € jäsenmaksu

Aalto-yliopiston palstat
– 28€ / palsta / vuosi

Kaupungin organisaation pyörittäminen on sen verran kalliimpaa ja palkattujen työntekijöiden tekemänä siistimiset ja ylläpitotehtävät ovat sen verran arvokkaita, että ne nostavat vuokrauksen kuluja. Tällä hetkellä palstojen pyörittäminen maksaa kaupungille 150 000€/v, missä suurin osa on palkkakuluja ja tuotto puolestaan on noin 50 000€/v. Tappiota tulee 100 000€/v.

Useat urheiluhankkeet ovat myös siirretty yhdistyksille ja palstojen hallinnoinnin siirtäminen yhdistykselle jatkaa tätä muutosta.

Uudistuksen taustalla ei ole vähentää viljelypalsta-alueiden määrää, mistä tekninen lautakunta on yksimielinen. Palstoja tulee olla tarjolla myös tulevaisuudessa.

Mitä kaupunki hoitaa viljelypalstoilla?

Kaupunki edelleen suunnittelee, rakentaa ja perusparantaa viljelypalstoja, sekä ylläpitää alueita viljelypalstojen ympärillä. Kaupunki hoitaa kaikki puut (myös alueen sisällä olevat), kaiken infran alueelle asti ja ojien kunnossapidon alueen ulkopuolella.

Espoon Kaupunkiviljelyohjelma 2018-2027 on juuri tehty ja se sisältää perusparantamiseen suunnitellut toimenpiteet. Olen saanut palautetta, että ohjelmassa esitetyt suunnitelmat eivät vastaa sitä mitä palstaviljelijät alueelleen kaipaavat, joten nostan tämän esiin teknisen lautakunnan virkamisten kanssa. Olisi hyvä, jos tässä voitaisiin käyttää osallistuvaa suunnittelua eli kohdentaa rahat sinne, mihin käyttäjäkin niitä toivoo.

espoon kaupunkiviljelyohjelma

 

Mitä palsta-alueen vuokraaja hoitaa?

Palsta-alueen vuokraaja vuokraa palsta-alueen kaupungilta hintaan 150€/ha. Alueen vuokraaja ei maksa kaupungille mitään muuta.

Pakollisia vastuita palsta-alueen hoitajalle:

  • palstojen vuokraus palstan vuokraajalle ja vuokran periminen
  • Vieraslajien torjunta alueella
  • Ilmoitustaulu pitää olla (kaupunki on näitä juuri uusinut)

Vapaaehtoisia palveluita, joita voi tarjota palsta-alueella ja joita ei tällä hetkelläkään ole kaikilla alueilla, ovat seuraavat:

  • kesävesiliittymä
  • jätehuolto
  • kompostoiva kuivakäymälä
  • alueen aitaus
  • säilytystila yhteisille työkaluille
  • yhteisiä työkaluja
  • leikkipaikka lapsille (kaupungilta saatavissa joskus vaihtohiekkaa, mutta ei joka vuosi).
  • palstojen käätäminen voi olla viljelijän vastuulla, mutta se voidaan myös tehdä keskitetysti.
  • kompostointi

Halutessaan näitä palveluita, palsta-alueen vuokraaja (esim. yhdistys) tekee sopimukset vedestä ja/tai jätehuollosta niitä hoitavan tahon eli HSY: kanssa. Kaupunki ei tarjoa näitä palveluita, joten näistä ei voi tehdä sopimusta kaupungin kanssa.

Palsta-alueen hoitaja saa määrittää itse minkä kokoisia palstoja vuokrataan ja ovatko ne vuodeksi vai esimerkiksi toistaiseksi voimassa oleva.

Infotilaisuudessa kyseltiin kovasti mallilaskelmia kustannuksista. Vien viestiä osaltani eteenpäin ja informoin, kun olen saanut laskelmia.

Yhdistyksen perustaminen

Jos mietitte yhdistyksen perustamista, niin se vaatii teiltä perustamiskokouksen, missä pitää olla vähintään kolme henkilöä. Perustamiskokouksessa hyväksytään yhdistyksen tulevat säännöt.

Perustamiskokouksen jälkeen tiedot ilmoitetaan Patentti- ja Rekisterihallitukseen, joka hyväksyy ne tai pyytää korjauksia. Kun PRH on hyväksynyt säännöt ja nimenkirjoittajat, niin teillä on yhdistys valmiina toimimaan.

Yhdistyksen sääntöjen lisäksi suositelen kirjoittamaan palstan käytön säännöt. Esim. vieraslajeja kuten esim. jättipalsamia, ei palstoilla saa viljellä.

Yhdistys pystyy hakemaan erilaisia avustuksia. Infotilaisuudessa kerrottiin, että joku viljelypalsta-alue oli hakenut EU:n rahaa vesijohtojen tekemiseen ja ne olivat sitä saaneet. Kaupunki, säätiöt ja rahastot jakavat avustuksia ja apurahoja, joita yhdistys voi hakea.

Aikataulu

Kaupunki luopuu viljelypalstojen hallinnasta vuoden loppuun mennessä. Eli yhdistys tai muu taho voi ottaa palstan haltuunsa jo ennen sitä tai heti vuoden vaihteessa. Sen jälkeen se on valmis tekemään palstasopimuksia viljelijöiden kanssa.

Kaupunki velvoittaa asettamaan nykyiset viljelijät etusijalle sekä huolehtimaan nykyisestä jonotuslistasta saman käytännön mukaisesti.

Näiden teknisten/käytönnön syiden vuoksi kuin hallinnollinen muutos, viljely ei tule loppumaan. Sen tulee tekninen lautakunta huolehtimaan.

Tekniselle lautakunnalle esiteltiin asia myös niin, että uudistuksessa turvataan nykyisten palstaviljelijöiden sopimusten säilyminen muutostilanteessa. Tästä tulemme lautakunnassa pitämään kiinni.

Infotilaisuudessa kuulin myös hyviä perusteluita sille, että ensi vuoden viljelystä tulisi olla tietoa huomattavasti aikaisemmin kuin huhtikuussa 2019. Tähän tulemme kiinnittämään erityistä huomiota ja tiedotan aiheesta lisää mahdollisimman nopeasti.

Ideoita?

Tämä on virkamiesten esitys ja malli, mikä on toiminut Espoossa muissa kunnissa. Mikään ei poissulje esittämästä muita malleja, joilla saataisiin kustannukset kuriin.

Esimerkiksi on erittäin kallista, että kaupungin palkkaama henkilö kiertää katsomassa onko kaikki yli 1600 palstaa viljeltynä. Tällä hetkellä kaupungilla on vain 28 vuokraamatonta palstaa eli suurin osa on vuokrattuna. Silti viljelemättömiä palstoja on useita. Se, että kaupungin työntekijä kiertää palstoja, ottaa vuokraajiin yhteyttä yms. on erittäin kallista. Tämän pystyy viljelijät itse hoitamaan huomattavasti helpommin ja halvemmin. Mm. näistä syistä yhdistysten palstat ovat halvempia kuin kaupungin ylläpitämät.

Toinen malli voi olla, että kaupunki jatkaa vuokraamista. Siinä vaiheessa vuokrat tulevat nousemaan ja nykyisellään palstan vuokraamisen kulut ovat kaupungille 150€/palsta. Tämä ei tosiaan olisi kovinkaan edullinen ratkaisu viljelijöille.

Kysymyksiä tai ehdotuksia?

Jos sinulla on lisää kysymyksiä tai ehdotuksia, niin voit lähettää ne suoraan osoitteeseen kaupunkitekniikankeskus@espoo.fi. Sieltä sinun tulisi saada vastaus suoraan asian hoitajilta. Voit myös laittaa viestiä teknisen lautakunnan jäsenille. Minun osoitteeni on marjaanasiivolaespoo@gmail.com.

Tulen päivittämään tätä kirjoitusta sitä mukaan, kun suunnittelut etenevät. Tekninen lautakunta pyysi tiedoksiannon kokoukseensa 13.6.2018 ja pyysimme tarkemman selvityksen elokuun kokoukseen (22.8.2018). Emme odota ensi kesään asti selvityksen saamista vaan tulemme seuraamaan tilanteen kehittymistä pitkin syksyä.

16.10.2018: kaupungin järjestämä tilaisuus palstaviljelijöille

17.10.2018: tekninen lautakunta käsittelee viljelypalsta-asiaa. Lautakunta saa tietoa 16.10 tilaisuudesta.

Edit 30.8.2018: Emme pyynnöistä huolimatta saaneet viljelypalstojen tilanteen katsausta teknisen lautakunnan kokouksen asialistalle. Kaupunki on valmistelemassa tietopakettia aiheesta ja se tullaan julkaisemaan Espoon sivuilla.

Edit 6.8.2018: Kiitos viljelijöiden viesteistä kaupungille ja päättäjille. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja päätti ottaa palstaviljelyn tilanteen käsittelyyn syyskuun kokouksessa. Teidän käyttäjien viestit ovat olleet merkittävässä roolissa. Teillä on ollut hyviä kysymyksiä ja se on näyttänyt, että teillä on halu jatkaa viljelyä. Nyt yritämme saada teille tietoa viljelyn järjestämisestä mahdollisimman pian. Ja lupaan tehdä kaikkeni, ettei palstaviljelytoiminta lopu. Se on erittäin tärkeää virkistystoimintaa ja parantaa kaupunkilaisten hyvinvointia!

Edit 13.9.2018: Pyysin teknisen lautakunnan puheenjohtajalta, että viljelypalstat otetaan käsittelyyn ensi viikon kokouksessa ja siihen tuli myöntävä vastaus. Eli tekninen lautakunta tulee käsittelemään viljelypalstojen tilannetta. Kaupunki myös lupasi julkaista vastauksia viljelypalstojen hallinnan muutoksen kysymyksiin parin päivän sisällä.
Ne tulevat todennäköisesti sivulle: Viljelypalstat

11.10.2018 kaupungilla oli aktiivisten viljelijöiden kanssa esitapaaminen 16.10. tilasuuteen liittyen ja viljelijöille luvattiin puheenvuoro tilaisuuteen.

16.10.2018 kaupunki järjesti yleisötilaisuuden viljelypalstojen tilanteeseen liittyen.

17.10.2018 tekninen lautakunta käsitteli pyynnöstäni Espoon viljelypalstojen hallinnoinnin muutosta. Tein seuraavan päätösehdotuksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti.
“Lautakunta kehoittaa kaupunkitekniikan keskusta valmistelemaan kesään 2019 mennessä päätösehdotuksen, jolla turvataan kaupunkiviljelyn toiminnan jatkuminen ja kehittäminen yhdessä viljelijöiden kanssa. Palstojen irtisanomisia lykätään 2019 loppuun ja palstatoimikuntia kehitetään kesäksi 2019 yhdessä viljelijöiden kanssa.”

Tavoite on, että kaupunki jatkaa keskusteluja yhdessä viljelijöiden kanssa kompromissin löytämiseksi. Siinä kaupunki voisi vastata esimerkiksi laskutuksesta ja vedestä ja osa muista toiminnoista voidaan hoitaa palstalla toimivien kesken. Alustavasti palstojen irtisanominen siirrettiin vuodella ja jos löytyy hyvät työtavat, niin se voidaan sitten perua kokonaan. Lautakunta oli selvästi sitä mieltä, että kaupunkiviljely on tärkeä osa Espoon strategiaa ja sen tulee säilyä.

Huhtikuu 2019

Työ hybridimallin eteen on ollut yksipuoleista viljelijöiden tehdessä paljon ehdotuksia, joita kaupunki ei heidän mielestään kuuntele. Viljelijöillä on huoli, että kaupunki ajaa vain yksipuolisesti palstojen yksityistämistä.

Pyysin asiaa teknisen lautakunnan esityslistalle ja se otettiin tiedoksi annettaviin. Asiasta ei kuitenkaan esitetty mitään vaan kerrottiin asian tulevan toukokuun kokoukseen.

Toukokouu 2019

Viljelypalstojen hallinnoinnin muutos tuli toukokuun esityslistalle, mutta meille jaetuissa tiedoissa ei ole pyytämiämme sisältöjä. Siellä ei ole aikaisemmin meille tiedoksi tuotujen kolmen mallin vertailua (kaupunkivetoinen malli, yhdistys/yritysmalli sekä hybridimalli).

Sen sijaan siellä on keskeneräisiä laskelmia ja Rambollin konsulttien tekemä vaikeasti hahmoteltava kalvosetti. Näillä tiedoilla en ainakaan itse pysty tekemään mitään muuta päätöstä kuin jatkaa aikaisemman kaupunkivetoisen mallin kanssa.

Karhusuon tyyppikoulu

Karhusuon yhtenäiskoulun ensimmäisen vaiheen eli alakoulun rakentaminen on aloitettu. Rakentajaksi on kilpailutuksessa valittu Parmaco Oy ja 11.5.2017 hanke sai lopulta myös rakennusluvan.

Karhusuolle on tulossa tyyppikoulu eli siirtokelpoisista osista koottu pysyvä rakennus. Tämä on aiheuttanut keskustelua ja sen vuoksi pyysin vanhempainyhdistyksen nimissä Parmacolta esittelyä. Päivällä Parmaco esitteli hanketta samalla tontilla oleville koululaisille enemmänkin turvallisuusnäkökulmasta, sillä rekkaralli Karhusuonmäellä on jo alkanut.  Illalla oli vuorossa hankkeen esittely kaikille muillekin asiasta kiinnostuneille. Tieto tilaisuudesta oli jaettu Wilman lisäksi myös alueen omakotiyhdistykselle, asukasfoorumissa sekä Karhumammoissa.

Parmaco piti esityksen alustuksen ja sen jälkeen saimme kysellä. Tässä muistiinpanoja hankkeesta:

  • Valmistuminen syyskuun lopussa, koululaiset muuttavat näillä näkymin syysloman jälkeen uuteen kouluun.
  • Koulu rakennetaan isoista elementeistä, jotka tehdään sisätiloissa. Parmacolla on kaksi tehdasta Suomessa ja alihankintaa mm. Latviassa. Koska hanke viivästyi, niin Karhusuon osia ei ehditä tehdä kaikkea Suomessa vaan käytetään myös alihankkijaa.
  • Perustuksien uloin osa tulee betonista, joka valetaan kantavan soran päälle ja siihen tulee tuuletusaukkoja. Rakennus on jaettu kahteen osaan paloturvallisuuden vuoksi ja ne ovat sokkelissakin erotettu harkkoseinällä. Ryömintä tila on noin 1,2m korkea ja kantavat rakenteet tulevat olemaan teräspalkeilla, joten ryömintä tila on avointa. Tuuletus hoituu katolle asti ulottuvilla tuuletuskanavilla, jotka tekevät ryömintätilasta alipaineisen. Näin maaperän epäpuhtaudet eivät ajaudu sisätiloihin.
  • Seinät ovat normaalin rakennustavan mukaiset. Sisällä kipsilevy, jonka alla höyrysulku. Eristeenä käytetään villaa, tuulensuojalevy, ilmarako ja laudoitus.
  • Katon eristeenä puhallusvillaa.
  • Katto huopakattoa. Koulun huonekorkeutta korotettiin normaalista siirtotilasta korkeammaksi, jolloin tehtaan rajat tulivat vastaan. Tämän vuoksi kattokaltevuutta pienennettiin. Tämän vuoksi kattomateriaaliksi valittiin huopakatto. Huopa tulee tuplahuopana ja sen alla on vaneria.
  • Salaojat tulevat sokkelirakenteen alapuolelle.
  • Vanha koulurakennus ei ole vielä saanut purkulupaa. Se sijaitsee korkeammalla, joten nyt joudutaan tekemään suojamuuri väliaikaisesti ennen kolmatta vaihetta.
  • Parkkipaikkoja on hankala saada mäkiseen maastoon. Nyt parkkipaikkoja tulee koulun yläpihalle ja myöhemmin lisää, kun kirjasto siirtyy kolmosvaiheeseen ja nykyinen rakennus puretaan.
  • Koulu on kaksi kerroksinen ja sen välipohja on 50 cm paksu. Yläkertaan tulee mm. kaksinkertainen kipsilevy lattiaan eristämään yläkerran ääniä.
  • Jokaiseen luokkaan tulee avattavia ikkunoita ja järkevät hätäpoistumistiet. Tällä hetkellä parakin hätäpoistumistieikkunan avaamiseen tarvitaan tikkaat.
  • Luokissa kokeillaan erilaisia tilaratkaisuja. Kahden luokan välissä voi olla jakotila, johon on pääsy molemmista luokista tai välissä voi olla kokonaan avattava seinä. Karhusuolla suositaan yhteisluokkia, joita jaetaan sitten pienempiin ryhmiin eri tavoin eri aiheissa ja eri projekteissa. Tähän tuleva rakennus luo paremmat mahdollisuudet kuin mitä vanhassa koulussa on.

Elementit tehdään kuivissa tiloissa tehtaalla ja ne pakataan muoviin siirtämisen ajaksi. Nyt tuleva pysyvä rakennus eroaa siirrettäväksi tehtävistä siinä, että seinän laudoitus on reunoistaan auki ja höyrynsulkua on normaalia enemmän vapaana. Työmaalla höyrynsulut limitetään kunnolla ja laudoitus lyödään kiinni. Eli Karhusuon pysyvässä rakennuksessa elementtisaumat eivät näy ulos päin eikä sisälle päin mitä siirrettävissä elementeissä näkyy listoitettuna.

Eli tyyppikoulumaisessa ratkaisussa hyödynnetään jo vuosikymmeniä tehtyjä työtapoja, joilla saadaan kuivia rakenteita ja rakennus pystytään tekemään kustannustehokkaasti ja nopeasti. Rakenteet ovat normaalin rakennustavan mukaiset, joten ainut suurempi ero aikaisempaan on se, että monitahoiset rakenteet puuttuvat. Toisaalta ne ovat juuri niitä riskialttiimpia rakenteita, joten tämä ratkaisu takaa koululaisille ja henkilökunnalle terveet ja tarkoituksenmukaiset työskentelytilat.

Tässä Karhusuon tämän hetken siirtotilat, jotka ovat olleet toimivat ja puhtaat. Tämä rakennus on E-Elementtien tekemä.

Luottamustoimet tulevalle valtuustokaudelle

Nyt vaalitulos alkaa konkretisoitumaan, kun se jyvitetään erilaisiksi luottamuspaikoiksi. Valtuuston lisäksihän jaetaan kymmeniä eri luottamustoimia, kuten valtuuston puheenjohtajuus, varapuheenjohtajuus, kaupunginhallitus sekä useita lautakuntia, ohjausryhmiä, säätiöiden edustuksia yms.

Kaikista puolueista koostuva paikkajakotoimikunta on saanut työnsä päätökseen ja sen jälkeen oli selvillä mitä paikkoja kukin puolue täyttää. Tämän jälkeen jokainen puolue jakaa paikat henkilöille mm. saatujen äänien ja kiinnostuksen mukaan.

Itselleni tämä tuo näillä näkymin paikan Espoon teknisen lautakunnan jäsenenä sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenenä. Tämän lisäksi toimin Vihreiden valtuustoryhmässä ja olen toinen varajäsen.

Tässä blogissa ja sivuilla tulen julkaisemaan toimintaani Espoon ja espoolaisten hyväksi ja mielelläni kuulen eri tilanteisiin myös asukkaiden ja kohderyhmän kommentteja.

Kiitos äänestäjille

Kiitos äänestäneille! Tervetuloa tänään kiitoskahveille Karhusuon kirjastolle klo 18-19.
Samaan aikaan voit osallistua Unelmien kylä ideointiin ja pääset eroon ongelmajätteestä, kun HSY:n rekat ovat koululla klo 18:20.

kiitoskahvit

Nuorisotoimelle tiloja koululta

Nuorisotoimella on perinteisesti ollut erillisiä tiloja, mutta Espoon kaupunki haluaa tehostaa erilaisten käyttöä ja Karhusuon yhtenäiskoululle suunnitellut nuoristotilat on nyt peruttu. Seinät on peruttu, mutta toiminta ei!

Soitin nuorisotoimelle ja siellä tiedostetaan Espoon keskuksen nuorisotilojen vähyys ja jopa kokonaan puuttuminen Suvelasta länteen ja pohjoiseen päin.

Tarkoitus on silti järjestää meidänkin alueellamme lisää toimintaa nuorille ja nuorisotoimi oli tyytyväinen siihen, että asukas otti heihin tässä asiassa yhteyttä. Nuorisotoimen viesti menee paremmin perille päättäjille, kun asukkaat – ja erityisesti nuoriso – peräänkuuluttaa palveluita.

Tämän hetken tilanne

Tarkoitus on nyt suunnitella uudet Karhusuon yläkoulun tilat niin, että ne olisivat iltaisin ja viikonloppuisin nuorisotoimen ja asukastoiminnan käytössä. Koska koululla ja nuorisotoimella tilojen tarve on juuri toisiaan täydentävää ajallisesti, niin tämä on erittäin hyvä idea.

Karhusuon yhtenäiskoulun kolmannen vaiheen eli yläkoulun ja kirjaston suunnittelemista ollaan juuri käynnistämässä. Siinä tullaan ottamaan huomioon tilojen laajempi käyttö niin asukastoimintatiloina sekä nuorisotiloina. Tilapalveluiden suunnittelija pyysi olemaan yhteydessä Sivistystoimeen, joka tiloja määrittää. Sinne on hyvä saada myös käyttäjiltä  eli asukkailta ja nuorilta ideoita.

Tiloja ja tiloissa kulkemista tulee suunnitella siten, että eri tarkoituksiin suunniteltuihin tiloihin on mahdollista päästä myös omavalvontaa käyttäen, kuten nyt on monissa liikuntasaleissa on käytössä. Eri tiloista tulee olla toimivat reitit ulos ja mm. vessat käytössä. Tai sitten käytävätilat ovat vapaammin käytössä ja toimijat pääsevät eri luokkahuoneisiin sähköisesti ohjatuilla lukoilla.

Karhusuolla on toiminnassa omatoimintakirjasto, joka on toiminut hyvin ja olemme asukkaina järjestäneet siellä monia tilaisuuksia omatoimisesti eli ilman kirjaston työntekijöitä. Tämä on toiminut hyvin jopa samalle päivälle sovituissa tapahtumissa ja yhteistyö kirjaston kanssa on ollut toimivaa kuten myös Karhusuon koulun kanssa. Uusien tilojen myötä pääsemme virittämään aikaisempaa toimintaa uudelleen liikkeelle, mutta toivottavasti pystymme myös lisäämään toimintaa helposti käyttöön saatavien tilojen avulla.

Unelmien kylä

Pari viikkoa sitten Gumbölen omakotiyhdistyksen porukkaa istui kirjastossa alas ideoimaan Unelmien kylää. Mitä unelmien kylässämme olisi? Mitä haluaisimme siellä tehdä? Ideoita heitettiin niin koirapuistosta, eri liikuntalajeista ja ulkokuntoiluvälineistä sisätiloihin, missä haluattaisiin järjestää monia tilaisuuksia ja erilaisia kerhoja. Puutyö- ja käsityöluokkiin sekä opetuskeittiöön olisi kiinnostusta päästä ja samalla olisi kiva keittää kahvit kirjastolla. Kahvikupin ääressä voisi houkuttaa naapureita porisemaan hetkeksi kirjastolla käydessään ja ehkä joku olisi leiponutkin jotain tarjolle. Tällaista toimintaa varten toivomme kirjastolle pientä keittonurkkaa tarjoilutiskillä – kuin pientä kioskia, joka aukeaa ylä- ja alakoulun yhdistävän käytävän suuntaan, missä olisi istumapaikkoja ja pöytiä.

Smartpost laajentaa myös toimintaansa ja laatikosto on nyt vuokrattavissa myös kerrostalojen rappuihin. Meillä ei rappuja ole, joten voisiko omatoimikirjastossa olla Smartpost? Pian sinne voi tilata myös ruokaa kylmäsäilytykseen ja ruuat voisi napata kotimatkalla mukaansa.

Onko sinulla nuorisoa kotona? Mitä he haluaisivat tehdä? Tällä hetkellä kaipaamme juuri nuorison ideoita ja ääntä suunnittelussa enemmän. Nuorisotoimi ja Nuorisovaltuusto auttavat saavuttamaan nuoria, mutta mielellämme kuulemme ideoista suoraan heiltä jo tässä vaiheessa.

Juuri nyt suunnitellaan Osallistuvan Espoon monitoimijayhteistyöhankkeita tulevalle valtuustokaudelle ja haluamme meidän Unelmien Kylän siihen mukaan. Juuri valittavana oleva uusi valtuusto tulee päättämään mukaan pääsevistä hankkeista alku syksystä – käytäthän ääntäsi paikkalisen toiminnan puolesta, että saataisiin hankkeita myös Keski-Espooseen? Muista 278, kun sunnuntaina käyt äänestämässä.

Tule ideoimaan!

Nyt sinulla on mahdollisuus tulla ideoimaan Unelmien Kylää Karhusuon koululle tiistaina 18.4. samaan aikaan, kun HSY:n kierrätysautot kurvaavat  koulun mäelle. Tule ideoimaan villeimmätkin kyläunelmat! Lisätietoa tapahtumasta, jossa voi jo aloittaa ideointia löytyy täältä:

https://www.facebook.com/events/171745513345771/

25.4. jatkamme ideoiden työstämistä kirjastolla, jonka jälkeen ajatukset lähetetään tiedoksi Osallistuva Espoo hankkeen vetäjille, jotka odottavat lisätietoa meidän ajatuksistamme. Sen tapahtumakutsu löytyy täältä:

https://www.facebook.com/events/297659637333847/

Lähimetsät arvossaan erityisesti koulujen ja päiväkotien vieressä

Hienoa löytää tietoa, että Espoossa on kartoitettu koulujen ja päiväkotien lähellä olevia metsiä ja että niitä käytetään opetustarkoituksessa.

Espoossa opitaan lahimetsassa.

Espoossa opitaan lähimetsässä.
Espoossa opitaan lähimetsässä.

Espoossa on meneillään iso yleiskaavatyö, kun keski- ja pohjoisosien yleiskaavaa suunnitellaan. Tällaiset tutkimukset ovat tärkeä pohjatyö kokonaisvaltaisen ympäristön kehittämiselle niin, että Espoossa säilyy asumismukavuus.

Syksyllä on tulossa ensimmäinen tarkempi yleiskaavaehdotus nähtäville ja itse tulen kiinnittämään huomiota lähimetsien saatavuuteen.

Espoon hiljaiset alueet ja ympäristömelu

Suurempi määrä ihmisiä ja lisääntyvä liikenne aiheuttaa melua. Sitä voidaan kuitenkin hallita ja se pitää ottaa suunnitteluissa huomioon. Onneksi emme kuitenkaan ole maailman ensimmäinen iso kaupunki vaan voimme myös ottaa mallia maailmalta meluhaittojen ehkäisyssä.
Espoon ympäristökeskus selvitti Espoon hiljaisia alueita vuonna 2016 mittaamalla maastossa hiljaisuutta desibelimittarin avulla, havainnoimalla maastossa äänimaisemia sekä pyytämällä espoolaisia kertomaan ja tunnistamaan hiljaisiksi kokemiaan paikkoja asukaskyselyn avulla.
Espoon hiljaiset alueet kartalla.
Espoon hiljaiset alueet kartalla.

Melun terveyshaitoittoja tutkitaan parhaillaan paljon ja toivottavasti sen tuoma lisätietoa auttaa päätöksentekijöitä valitsemaan erilaisia kaupunkitilaa hiljentäviä ratkaisuja.

Osallistuin tuohon kartoitukseen merkitsemällä minulle tärkeitä hiljaisia paikkoja. Nyt jälkikäteen mietin, että laitoinko oikeasti hiljaisia paikkoja vai rauhallisia paikkoja, joissa pystyn rentoutumaan?

Talomme takana kulkeva metsäkaistale kallioineen on aivan ihana paikka ja monen kävelijän ja koiranulkoiluttajan suosikkipaikka. Se on kuitenkin kallioisen mäen päällä Kehä 3:n ja Turun moottorientien risteyksessä. Tämän kartan mukaan siis aika meluisassa paikassa. Koen sen silti rauhallisena ja rentouttavana paikkana. Pitääpä itse käydä paikan päällä kännykkään asennetun desibelimittarin kanssa katsomassa mikä siellä on taustamelun määrä. Itse kuitenkin koen paikan rauhoittavaksi oli melu mitä tahansa.

Tätä tukee myös YLEn uutisoima “Metsä on mahtava stressilääke”.

“Jos lähimaastossasi on metsää, sinne kannattaa suunnata. Tutkimusten mukaan metsässä oleskelu laskee sydämen sykettä ja verenpainetta nopeasti. Myös lihasjännitys vähenee. Kaikkein selkeimmin metsässä samoilu vaikuttaa mielialaan, sillä metsä rauhoittaa ja nopeuttaa stressistä palautumista.”

Eli mennään metsään joka tapauksessa!

Tila- ja Asuntojaos 3.4.2017

Tila- ja Asuntojaoksen tämän päivän kokouksessa saimme vahvistuksen, että koulun valmistuminen tulee viivästymään heinäkuusta syyskuun alkuun. Koululaisille pitää siis löytää vielä syksyksi väistötilat. Tämän hetken tiedon mukaan esi-2lk aloittavat syksyllä Karhusuon parakissa ja 3-6 luokat Lagstadissa. Lokakuussa he kaikki toivottavasti pääsevät saman katon alle ja alakoulun osalta säätö loppuu. Liikuntatilat ja yläkoulu ovat sitten vielä omat juttunsa.

Karhusuon parakki
Karhusuon parakki

Tässä kaupungin tiedote asiasta: 

Uutta tietoa Karhusuon koulun tilanteesta

3.4.2017 klo 12.30
Karhusuon tyyppikouluratkaisun ensimmäisen vaiheen rakennuslupa on haussa ja käsitellään 20.4 rakennuslautakunnassa. Karhusuon vanhan koulurakennuksen purkulupahakemus on myös vireillä ja purku tapahtuu kesällä 2018 jos purkulupa saadaan.

Parmaco Oy:ltä saamamme tiedon mukaan vaiheen 1 valmistumisaikataulu on 30.9.2017.

Karhusuon koulun oppilaat jatkavat Lagstadin koulussa väistössä siihen asti, kunnes uusi Karhusuon koulu valmistuu.

Karhusuon koulun 2 ja 3 vaiheen esisuunnittelu ja hankkeen valmistelu on TIapalveluissa aloitettu.
Vaiheen 2 (liikuntahalli, uusi kenttä ja pydsäköintialue) suunniteltu valmistumisaikataulu on loppuvuosi 2018 ja vaiheen 3 kesä 2020.

Tiedottaminen jatkosta

Tulemme julkaisemaan kuukausitiedotteet jatkossa Espoon kaupungin Karhusuon väistökoulut ja opetusjärjestelyt -verkkosivuille. Julkaisemme tiedotteet myös Tilapalveluiden Twitter-tilillä.