Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on nyt nähtävillä ja siitä on tullut paljon kysymyksiä erityisesti ruutujen tulkitsemisesta sekä mitä erilaiset tehokkuudet tarkoittavat. Tässä muutamaan kysymykseen vastauksia.
Rakentamisen tehokkuudet
Rakentamisen tehokkuudet on määritelty jatkumona.
A3 on 0,1-0,4.
A2 on 0,4-0,8
A1 on 0,6-1,5.
Vaikka alueen merkintä muuttuu aikaisemmasta yleiskaavasta, se ei tarkoita, että nykyisiä rakennuksia lähdetään purkamaan. Se antaa suuntaa tulevaisuuden suunnittelulle ja uusien hankkeiden suunnitteluun.
Kaupunki harvoin lähtee asemakaavoittamaan alueita uudelleen ilman maanomistajien pyyntöä.
Tehokkuuden lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon hankkeen sopiminen ympäristöön, tontin koko ja hankkeen mahtuminen tontille sekä yhteys joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asemakaavakokonaisuudet hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta, joka katsoo kokonaisuutta.
Hyvänä pientaloalueen tiivistämisesimerkkinä on Mankkaa, joka on vuosien saatossa tiivistynyt luonnollisesti mm. tonttien lohkomista ja rivitalojen lisääntymistä. Kenenkään taloa ei ole vaadittu purettavaksi.
Tässä malliksi muutamien alueiden nykyisiä tehokkuuksia yleiskaavateknikko Anne Pitkäsen kertomana:
- Hallavantorppa A3
- Nupurinkartano A3
- Miilukorpi II A3
- Miilukorpi I A2
- Hirvisuo A2
- Karhuniityntien alku A3
Eli yleiskaavan perusteella kenenkään taloa ei tulla purkamaan.
Rakentamisen tehokkuudet kuvina
Tässä on sinulle esimerkkejä minkälaisia alueita eri tehokkuuksilla voidaan rakentaa.
Yleiskaavan ruudun lukeminen
Yleiskaava on yleispiirteinen kaava, joka muodostuu ruudukosta. Yhden ruudun sivu on 100m. Eli yksi ruutu on 100m x 100m alue ja sen väri ilmaisee kyseisen ruudun päätoimintoa. Eli teknisesti vähintään 51% ruudusta pitää asemakaavoitusvaiheessa olla kyseistä toimintoa ja 49% voi olla jotain muuta.
Jokainen ruutu tulee sisältämään useita toimintoja ja tulevat eri korttelit voivat olla erilaisilla rakennustehokkuuksilla. Ruutu sisältää myös lähivirkistysalueet, kuten lähipuistot ja metsät sekä koulut ja kaupat. Nämä suunnitellaan kaavaan asemakaavavaiheessa, mistä on asukkaille uusi osallistamisprosessi.
Yksi kaavan tavoitteista on se, että jokaisella asukkaalla olisi luontoa lähellä max 300m päässä. Jos vierekkäin on vaikka 4 asumisen ruutua, niin jossain siellä tulee olemaan vihervyöhyke.
