Myrkytön siivous on siivoamista ilman myrkyllisiä kemikaaleja. Siivousta kutsutaan myös kemikaalittomaksi siivoukseksi, mikä on hiukan harhaanjohtavaa. Eli tässä käsitellään siivousmenetelmiä, kuten puhdasvesisiivousta, missä pinnoille ja ilmaan ei jää ihmisille, eläimille tai luonnolle myrkyllisiä kemikaaleja.
Valtuustoaloite myrkyttömien siivousmenetelmien käytöstä kaupungin tiloissa (Pöydälle 10.6.2019)
Myrkytön siivous aloitteeni käsiteltiin Espoon valtuustossa 19.8.2019. Tässä asiakohta kokonaisuudessaan:
Valtuutetut ovat esittäneet 10.12.2018 päivätyn seuraavan aloitteen myrkyttömien siivousmenetelmien käytöstä kaupungin tiloissa:
”Valtuusto toivoo Espoon kaupungin laajentavan myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin hoitamissa kiinteistöissä.
Siivouksessa käytetään paljon myrkyllisiä kemikaaleja. Sen voi todentaa suoraan pesuainepullon kyljestä ja käyttöturvallisuustiedotteesta.
Aikaisemmin pesuaineet huuhdeltiin pois, mutta nyt laajasti käytössä olevalla leave-on-siivousmenetelmällä nämä myrkylliset kemikaalit sirotellaan hengitysilmaan kostutinkemikaaleilla ja pyyhinnän jälkeen ne jäävät pinnoille. Siivouksen jälkeen myrkyt siirtyvät iholle, suuhun ja ilman kautta keuhkoihin altistaen tilojen käyttäjät kyseisille myrkylliseksi luokitelluille aineille.
Suomessakin on herätty tutkimaan siivouskemikaalien aiheuttamia terveyshaittoja. Työsuojelurahasto rahoittaa parhaillaan Helsingin yliopiston “Bioreaktiiviset altisteet – Toksisia solureaktioita aiheuttavat toksiinit ja kemikaalit työtiloissa” tutkimusta, missä tutkitaan mm. siivouksen kemikaaleja ja leave-on menetelmän homemikrobeja lisäävää vaikutusta.
Vaihtoehtoisia siivousmenetelmiä on kuitenkin jo saatavilla ja niitä on kokeiltu onnistuneesti Espoossa mm. Aalto yliopistossa, Palmiassa, tapiolalaisessa vanhainkodissa, Karhusuon koulussa sekä maailmanlaajuisesti esimerkiksi Kanadassa Vancouverin ensihoidon sairaaloissa.
Myrkyttömien siivousmenetelmien käytön aloitus on nopeaa ja siivoustaso on riittävä jopa sairaalaan, joten se on riittävä myös kaupungin tiloihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin ja asumisyksiköihin.
Me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme, että Espoon kaupunki lisää erilaisten myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin tiloissa.
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Kouluissa, päiväkodeissa ja muissa Espoon kaupungin toimitiloissa syntyvä lika on pääasiassa irtolikaa, kuten pölyä, hienojakoista hiekkaa ja erilaista roskaa. Tällaisen lian poistamisessa käytetään lattioiden osalta nihkeytettyjä moppeja ja muiden pintojen osalta nihkeytettyjä mikrokuitupyyhkeitä. Työvälineet nihkeytetään joko ottamalla ne nihkeinä suoraan pyykinpesukoneesta tai niihin imeytetään erikseen puhdistusainekäyttöliuosta, pehmennettyä vettä tai hanavettä. Nihkeäpyyhinnän jälkeen pintaan ei jää kosteutta.
Nihkeäpyyhinnän jälkeen kemikaaleja jää pinnalle ja ne kuivuvat siihen. Kun käyttäjät liikkuvat tilassa, kävelevät pyyhityllä lattialla tai syövät kemikaalikerroksella kyllästyllä pinnalla, kemikaalihiukkaset tarttuvat niin ruokaan kuin nousevat ilmaan. Tästä ne joutuvat iholle, limakalvoille ja keuhkoihin, eikä niiden vaikutuksia ole juurikaan tutkittu. Usein tutkitaan kemikaalin vaikutus ja ärsyttävyys iholla ja silmissä, mutta erityisesti keuhkoihin kohdistuva altistus jää tutkimatta.
Tämä siitäkin huolimatta, että monet sisäilmaoireet tulevat juuri keuhkojen kautta. Hengenahdistus, yskä, liman muodostus keuhkoissa ovat tällaisia oireita.
On hyvä, ettei nihkeäpyyhinnästä jää pinnalle juurikaan kosteutta, mutta aloitteessa kyseessä olevan myrkylliset siivouskemikaalit kuitenkin jäävät pinnoille.
Puhdistusainekäyttöliuoksen tai veden tehtävänä on parantaa mopin tai pyyhkeen liansitomiskykyä. Lian irtoamista puhdistusaine ei juurikaan paranna, joten puhdistusaineiden tehoaineilla ei itse puhdistustapahtumassa ole suurta merkitystä.
Jos puhdistuksen tehoaineilla ei ole merkitystä, niin miksi niitä ei sitten voi jättää pois ja nihkeytyksessä käyttää turvallisempia vaihtoehtoja?
Päivittäisessä ylläpitosiivouksessa käytetään neutraaleja tai heikosti emäksisiä yleispuhdistusaineita, joissa pääasiallinen tehoaine on tensidi. Käyttöliuos tehdään laimentamalla 1-2 ml / 5 l vettä. Puhdistusaineiden kulutus on nykyään hyvin vähäistä. Litra yleispuhdistusainetta saattaa riittää esimerkiksi päiväkodissa vuodeksi.
Eli litran pulloon käyttöön liuosta tehdessä pitää osata mitata 0,2 ml pesuainetta? Kuinka kukaan ihminen kykenee tähän? Pesuaineiden liika annostelu on ollut aikaisemminkin ongelma ja uskon, että tämä myös jatkuu.
Jos pinnalla on kiinnittynyttä likaa, esimerkiksi tahroja, työvälinettä voidaan kostuttaa lisää kostutuspullossa siivousvaunussa mukana kulkevalla käyttöliuoksella tai vedellä.
Kyllä, tämä on erittäin hyvä keino.
Hanavettä voidaan pehmentää suodattamalla siitä pois veden kovuutta aiheuttavat mineraalit, kalkki, suoloja ja muita epäpuhtauksia. Tällainen vesi ei jätä puhdistettaville pinnoille pisarajälkiä silloin, kun lian irrottamiseksi tarvitaan kosteampaa työmenetelmää.
Kyllä, juuri näin.
Pehmennetyn veden käyttö on saanut alkunsa maista, joissa on kova vesi, ja pisarajälkiä syntyy helposti esimerkiksi lasi- ja metallipinnoille. Täkäläisissä oloissa vesi on huomattavasti pehmeämpää ja siksi myös hanasta suoraan otettua vettä voidaan käyttää siivouskohde huomioiden.
Kyllä. Useissa kohteissa riittää hanavesi ja sitä on silloin hyvä käyttää.
Espoossa pehmennettyä vettä käytetään tällä hetkellä Tekniikantien toimistorakennuksessa, muutamassa päiväkodissa ja koulussa.
Hienoa, että pehmennetty vesi on käytössä Tekniikantiellä ja muutamassa muussa rakennuksessa. Toivottavasti tämä lisääntyy.
Vesi riittää pitkälti päivittäiseen siivoukseen oli se sitten pehmennettyä tai pelkkää hanavettä. Wc- ja muissa kosteissa tiloissa voidaan lisäksi käyttää saniteettipuhdistusainetta saostumien syntymisen estämiseksi. Mikrobien lisääntyminen estetään parhaiten pintojen huolellisella puhdistamisella, jolloin bakteereille ei synny elatusalustaa. Siivouskoneiden säännöllinen käyttäminen estää likaa pinttymästä lattioille.
Puhdistettu otsonoitu vesi on käynyt läpi puhdistusaineille tarkoitetut testit Saksassa ja puhdistusteho on desinfioiva tietyn aikaa veden otsonoinnista. Aika riippuu käytetystä laitteesta. Veden otsonointi on käytössä desinfiointiin myös mm. juomavetemme puhdistamisessa sekä uimahalleissa. Miksi se ei olisi riitävä espoolaisissa kouluissa, päiväkodeissa tai asumisyksiköissä?
Puhdistusaineita käytettäessä on tärkeintä käyttää annostelupumppua tai annostelumittaa, että käyttöliuoksesta ei tule liian vahvaa. Käyttöliuosta tehdään vain kulutusta vastaava määrä puhdistusaineen kulutuksen minimoimiseksi.
Erittäin hyvä, että liosta tehdään vähän. Mutta tässä on anosteluongelma. Jos litran suihkupulloon tarvitaan 0,2ml puhdistusainetta, niin sehän on niin pieni määrä, että se jää mittaan kiinni.
Pinttyneisiin kohtiin tarvitaan kosteampaa työvälinettä. Kostutukseen käytetään kostutuspulloa, ja kosteus lisätään työvälineeseen ei puhdistettavalle pinnalle. Mikäli pinta jää kosteaksi, se kuivataan.
Tulemme jatkossa lisäämään vesisiivousta.
Loistavaa! Tämä on erinomainen uutinen espoolaisille. Vähemmän myrkkyjä sisäilmaan ja ympäristöön.
Pullonkaulana nopealle lisäämiselle on henkilöstön ja palveluntuottajien jatkuva koulutustarve mm. työntekijöiden suuren vaihtuvuuden vuoksi ostopalvelussa.
Ostopalvelulla on kyllä ollut ongelmia. Olen seurannut yhtä kohdetta erityisen tarkasti ja vaihtuvuus on suurta, mikä kyllä haastaa uusien menetelmien käytön. Uskon tämän uuden siivoustavan lisääntyvän erittäin nopeasti, joten koulutusongelma todennäköisesti poistuu suhteellisen nopeasti.
Osittain tilanteeseen vaikuttaa myös toimialojen välinen vastuunjako. Esimerkiksi päiväkodeissa henkilökunta vastaa mm. ruokailujen jälkisiivouksesta.
Puhdasvesi siivous on aikaisempaa helpompaa, kun käytössä on vain yksi suihkepullo. Tämä tulee ajankanssa helpottamaan myös henkilökunnan siivoustyöt.
Vesisiivouksessa käytämme kohdekohtaiset erot huomioiden mahdollisimman paljon ns. hanavettä. Runsaan veden käyttöön emme voi palata. Tilojen rakenteet ja pintamateriaalit estävät sen. Runsaan veden käytöllä olisi nykyisillä rakenteilla kosteusvaurioita lisäävä vaikutus.
Erinomaista, sillä kukaan ei ole palaamassa runsaan veden käyttöön siivouksessa. Pysytään siivouksessa nihkeytetyissä työvälineissä tai yhdistelmäkoneissa, jolloin emme alista rakennuksia ylimääräiselle kosteudelle.
Kiinnitämme erityistä huomiota ja lisäämme mahdollisimman paljon laadunseurantaa, jotta voimme tarttua epäkohtiin sekä virheellisiin toimintatapoihin. Uusimpiin siivoussopimuksiin on kirjattu sanktioperusteeksi myös virheellisen työmenetelmän käyttö.
Erinomaista kuulla, että kaupunki seuraa myös työtapoja, sillä niillä on terveyteen liittyviä vaikutuksia.
Terveysviranomaiset edellyttävät, että mm. eritetahrat pitää poistaa käyttäen desinfioivia puhdistusaineita. Näiden osalta joudumme pitäytymään nykyisissä menetelmissä.
Otsonoitu vesi on tutkitusti desinfioiva ja sitä voidaan käyttää myös eritetahrojen poistamiseen. Tämä ei ole riittävä syy käyttää myrkyllisiä kemikaaleja. Otsonoitu vesi kelpaa jopa sairaalaan, joten kyllä se on riittävä myös päiväkoteihin ja kouluihin.
Yhteenvetona todetaan, että vesisiivouksen käyttöä siivousmenetelmänä lisätään mahdollisuuksien mukaan. Siivousmenetelmien valvontaa lisätään ja tehostetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään puhdistusaineiden oikeaan annosteluun.
Kiitos. Annosteluun ei tarvitse kiinnittää huomiota enää sen jälkeen, kun puhdasvesimenetelmät otetaan käyttöön. No, ehkä pitää seurata, ettei pinnat jää märiksi, mutta muuta vaaraa ei puhdasvesimenetelmillä ole.
Oli hyvä nähdä, että Espoossa on mietitty puhdasvesiratkaisuja ja normaalin muutosvastarinnan jälkeen se varmasti otetaan hyvin vastaan.
Mikki Kausteen puhe valtuustossa valtuustoaloitteeseen liittyen
Valtuustotoivomus
Koska olen varavaltuutettu eikä ollut näköpiirissä, että olisin kokouksessa, valtuutettu Mikki Kauste lupautui pitämään valtuustoaloitteen käsittelyssä puheen ja tekemään toivomukseni. Kiitos Mikille siitä.
Viime hetkillä pääsinkin mukaan valtuustoon sairastapauksen vuosi, mutta etenimme sovitusti. Mikki Kauste piti aiheesta loistavan puheen ja teki valtuustotoivomuksen, jota kannatin.
Tässä Mikin tekemä toivomus:
“Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki selvittää mahdollisuudet vähentää haitalliseksi todettujen siivousaineiden käyttämistä ja lisää desinfiointikykyisten haitettomien puhdasvesirakaisujen käyttöä.”
Valtuusto hyväksyi toivomuksen yksimielisesti.
Kiitos yhteistyöstä valtuutettu Kauste!
