Jälleen kerran uutisoitiin hälyttäviä tuloksia nuorten liikkumisesta.
Moni juttu perustuu vuodelta opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2016 julkaisuun Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille.
Viimeistään nyt meidän pitää huolehtia jokaisen lapsen liikkumisesta. Se, mikä on yhteistä jokaiselle, on koulu. Koulussa saamme kontaktin joka ikiseen nuoreen ja koulun liikuntaa tulisi lisätä. Liikkumista pitää saada enemmän integroitua päivään kuten esim. Seinäjoen mallissa, sillä liikunta pitäisi olla osa arkea ja tekemistä. Ei vain liikuntasalissa liikkumista.
Mutta miten liikuntaa voidaan lisätä silloin, kun ei ole mitään isompaa tilaa eikä liikuntasalia liikkumiseen? Karhusuon siirtotiloissa koulua käyvillä eskareilla, 1-3 luokkalaisilla ei ole mitään tilaa liikuntaan. Liikkumiseen on vain pieni puolikas hiekkakenttä, mikä on yleensä veden vallassa, kuten tässä Länsiväylän kuvassa.
Espoon kaupungin mukaan tämä on riittävä tapa tarjota koululaisille liikuntaa. Tällä tavalla ollaan menty nyt jo vuosi ja lisää on tulossa. Syksystä 2017 Karhusuon mäellä käy koulua uudessa tyyppikoulussa lähes 300 lasta ja kaupunki on samanaikaisesti viivästänyt salin rakentamista. Tällä hetkellä koululaiset saavat neljä kertaa käydä liikuntatunnilla 16km päässä Solvallassa. Matkoihin menee yksi oppitunti, joten mistä aineista tämä opetus on pois? Ja riittääkö todella kevätlukukaudella 4 liikuntakertaa? Silloin jokaisella kerralla pitää opettaa iso lista erilaista liikkumista, että opetussuunnitelma tulee täytettyä.
Ja luulisi, että kaupunki priorisoisi tällaisessa tilanteessa olevan koulun kentän jäädyttämisen, että karhusuolaiset koululaiset pääsisivät sitten edes luistelemaan. Mutta ei, vaikka monen muun kentän jäädyttäminen on jo tehty säästä huolimatta jopa lähempänä merta, niin silti Karhusuon kenttää ei ole jäädytetty! On niin epätasa-arvoista, että ne, joilla ei ole salia käytössään, eivät saa edes jäädytettyä kenttää. Toiset saavat kaiken ja vieressä on vaikka mitä urheilumahdollisuuksia. Toisille ei anneta edes kenttää.
Karhusuolta on tänä talvena käyty mm. 12 km päässä Leppävaarassa luistelemassa tekojäällä. Lähempänä olisi Keski-Espoon tekojää, mutta sinne ei julkisilla pääse koulupäivän aikana kunnolla. Jos klo 9:00 on lähtö ja paluu koululle syömään viimeistään klo 12, niin siinä ehtii ehkä juuri ja juuri 45 min luistelemaan, jos porukka saa luistimet jalkaansa nopeasti.
Tälläkö tavalla Espoo tukee lasten hyvinvointia ja tervettä kasvua? Tähän on saatava muutos! Karhusuolle on rakennettava suunnitelmissa oleva liikuntasali kiireellisenä tai kuten se on investointisuunnitelmassa vuodelle 2018. Tämä tullaan tekemään leasing-menetelmällä. En ole pyynnöistä huolimatta saanut leasing vuokran arviota, mutta epäilen, että sen verran menee myös 300 lapsen kuskaaminen tilausbussilla Solvallaan 16 km päähän liikkumaan. Julkiset menee niin huonosti, ettei niiden käyttäminen ole vaihtoehto. Olisi parempi, että liikuntasali on lähellä koululaisia ja samalla myös heidän lähiliikuntapaikkansa koulun jälkeen. Nyt pitää rakentaa tilatarpeiden mukainen kolmeen osaan jaetta liikuntasali Karhusuon yhtenäiskoululle, sillä en viivyttäminen ei tule yhtään halvemmaksi.
Jokainen espoolainen koulu pitää saada mukaan Liikkuva koulu toimintaa ja kaupungin tulee taata tilat sen toiminnan järjestämiseen!
