Espoon pääpyöräilyreittien kehittäminen – TELA 20.5.2020

pyöräily

Seuraavassa teknisen lautakunnan kokouksessa käsittelyyn tulee Espoon pääpyöräilyreittienohjelma.

https://espooprodfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2020504984

Espoon pääpyöräilyreittien kehittäminen, erillishankkeiden toteuttamisohjelman hyväksyminen

Monia asukkaita varmasti kiinnostaa eniten Espoon pääpyöräilyreittien kehittäminen. Tästä keskustelimme jo viime kokouksessa ja sovimme alustavasti, että suunnitelma tulisi asukkaiden nähtäville yhdessä Kotiseudun ulkoilupolut ohjelman kanssa.

Nyt tämä kuitenkin tuli lautakunnan käsittelyyn. Pitää tutustua ohjelmaan tarkemmin, mutta haluan laittaa tämän teille tiedoksi mahdollisimman nopeasti, niin ehditte tutustua ja kommentoida sitä meille teknisen lautakunnan jäsenille ennen 20.5. pidettävää kokousta.

Pääpyöräilyreittien ohjelma löytyy täältä: https://espooprodfi.oncloudos.com/kokous/2020504984-7-1.PDF

Lausuntoja tuli monta:

  • Espoon Vammaisneuvoston lausunto
  • Helsingin kaupungin lausunto
  • Vantaan kaupungin lausunto
  • Kauniaisten kaupungin lausunto
  • Kirkkonummen kunnan lausunto
  • Nurmijarven kunnan lausunto
  • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto
  • Helsingin polkupyöräilijät ry:n lausunto

Ulkoilupolkujen kohdalla lausunnot eivät kuitenkaan vaikuttaneet ohjelmaan mitenkään ja laitoin jo kysymyksen onko joku näistä lausunnoista vaikuttanut ohjelmaan.

Tutustukaa, kommentoikaa ja viestikää ajatuksistanne teknisen lautakunnan jäsenille hyvissä ajoin ennen kokousta.

Onko tämä näin hyvä vai kaipaako se nähtävilläoloa? Vai onko parempi laittaa suunnitelmia eteenpäin ja saada rakentaminen ja parantaminen eteenpäin nopeasti?

Osavuosikatsaus

Teknisen lautakunnan käyttötalouden on ennustettu toteutuvan talousarvion mukaisena eikä olennaisia poikkeamia ole tiedossa, jotka vaikuttaisivat tuloihin tai menoihin siten, etteivät sitovat toimintatulot 37,8 milj. euroa toteutuisi ja että sitovat toimintamenot 58 milj. euroa ylittyisivät.

Teknisen lautakunnan ennustettu talousarvion toteuma sekä käyttötalouden että investointien osalta on selostettu liitteessä teknisen lautakunnan huhtikuun 2020 osavuosikatsaus.

Kunnallistekniikan toimintasuunnitelman tarkistus 1/2020

https://espooprodfi.oncloudos.com/kokous/2020504984-4-1.PDF

Kunnallistekniikan toimintasuunnitelman tarkistuksessa ei ollut suuria muutoksia. Raide-Jokerin rakentaminen on aikatauluaan edellä ja Nupurintien kiertoliittymä sekä Niipperin tien parantaminen löytyvät vielä listalta.

Marketanpuiston ystävät ry:n avustus vuonna 2020

Marketanpuiston ystävät ylläpitävät Espoon Högnäsissä Marketanpuistossa ympärivuotista näyttelypuutarhaa, joka on avoin kaikille kiinnostuneille. Puistossa voi vapaasti tutustua piha- ja puistorakentamisen tekniikoihin, rakenteisiin, valaisimiin, kasveihin ja alan palveluihin aidossa ympäristössä. Marketanpuisto on Suomen ensimmäinen ja suurin piha- ja puistorakentamisen näyttelypuisto. Puisto palvelee viheralan ammattilaisia ja kuluttajia esittelemällä uusia ideoita ja ratkaisumalleja pihoille ja puutarhoille.

Espoo on perustajajäsen Marketanpuiston ystävät Ry:ssä. Yhteistyösopimus puiston rakentamiseen on allekirjoitettu 1998. Marketanpuistoon on rakentumassa hulevesitietokeskus, joka jakaa tietoutta pysyvän näyttelyosastojen lisäksi vuosittaisilla koulutuspäivillä. Espoo on tukenut toimintaa perustamisvuodesta alkaen.

Pitkäkallion puistosuunnitelmasta on valitettu

Katsomme onko toimittu hyvän tavan mukaisesti ja onko tilanteessa korjattavaa.

7
8 Kyläsepäntie -asemakaava-alueen eteläosan katujen katusuunnitelmien ja puistosuunnitelman hyväksyminen
9 Vastauksen antaminen oikaisuvaatimukseen, joka koskee kaupunkitekniikan keskuksen lakimiehen päätöstä 9.1.2020, jossa vahingonkorvausvaatimus hylättiin
10 Tiedoksi merkittävää
11 Kuntalain 92 §:n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin

POKE pohjois-Espooseen ja keski-Espooseen tuleva yleiskaava

Pohjois- ja keski-Espoon yleiskaavatyö on ollut työn alla vuosia. Esittelijät ovat nyt esitelleet oman ehdotuksensa ja se siirtyi kaupunkisuunnittelulautakunnan muokattavaksi. Lautakunnan ehdotus siirtyi  kaupunginhallitukselle, jonka hyväksynnän jälkeen kaava tulee asukkaiden nähtäville.
POKE yleiskaavasta kerrotaan näin:
“Strategisessa kaavaehdotuksessa esitetään Espoon pohjois- ja keskiosien kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet ja keskeiset maankäytön ja liikenneverkon suuntaviivat ja painopisteet. Yleiskaavaehdotuksella mahdollistetaan noin 60 000 uuden asukkaan ja noin 11 000 työpaikan sijoittuminen alueelle vuoteen 2050 mennessä.”(Espoon sivuilta)
Nämä tavoitteet eivät todennäköisesti kaavassa toteudu ja nyt yleiskaavaehdotukseen on tehty useita ratkaisevia muutoksia, joiden takana Vihreät eivät pysty olemaan. Keskiviikkona 13.5. Vihreitä pyydettiin poistumaan neuvotteluista.
Kaupunginhallitus päättää yleiskaavasta ja sen nähtävillepanosta kokouksessaan maanantaina 18.5.

Mitä Vihreät haluavat pohjois-Espooseen?

Pohjois-Espooseen tarvitaan lisää kestävää rakentamista tuomaan alueelle asukkaita ja sen mukana asukkaiden tarvitsemat lähipalvelut. Hallittu ja keskitetty lisärakentaminen tukee palveluiden ja joukkoliikenteen kehittymistä.

Rakentamisen väliin tulee jäädä lähiuontoa ja metsää virkistykseen ja lajien monimuotoisuuden tukemiseen. Asumista ei saa päästää leviämään mattona kaikkialle tuhoten yhtenäiset luontoalueet.

Emme myöskään salli vapaita avohakkuita lähimetsissä. Avohakkuuoikeutta ollaan mahdollisesti lisäämässä kaavaan Vihreiden lähettyä neuvotteluista. Vihreät ajavat maisematyöluvan hakemista lähimetsien avohakkuille.

Vihreät suosivat nykyisten asuinalueiden lisärakentamista ja keskustojen vahvistamista. Tähän mahtuu niin pientaloja, rivitaloja kuin kerrostaloja. Monimuotoisella rakentamisella saamme asukkaille asumisvaihtoehtoja ja turvattua palveluiden tuleminen ja pysyminen alueella.

Asukasmäärän kasvattamisella saavutetaan myös parempi joukkoliikennetaso, mikä on hälyttävästi heikentynyt viime vuosien aikana pohjois-Espoossa.

Luonnon monimuotoisuuden ja erilaisten luontoarvojen lisäksi haluamme turvata asukkaiden lähivirkistysalueet. Vaikka pohjois- ja keski-Espoossa luontoa vielä riittää, ne pitää nyt turvata, sillä niiden saaminen kaavoihin myöhemmin on erittäin vaikeaa, jos pientalot halkovat koko alueen.

Keski-Espoo

Espoon keskustaa tulee kehittää isommaksi keskukseksi, että sen palvelut ovat kestävällä pohjalla ja kehittyvät eteenpäin. Vahva kaupunkikeskus tulee sen ympärillä olevien alueiden elinvoimaisuutta.

Koko keski-Espooseen (Espoon keskuksesta Nuuksioon) haluamme hallittua lisärakentamista joukkoliikenteen varrelle.

Emme halua vapaita avohakkuita asutuksen viereen ja lähivirkistysalueille Veikkaustiellä tehtyjen avohakkuiden lailla, vaan avohakkuut tulisi olla maisematyöluvan kautta hallitusti. Tämä ei tarkoita, etteikö avohakkuita tehtäisi, mutta niitä tehdään hallitusti ja voidaan vaatia mm. maisemointia hakkuiden jälkeen.

Ämmässuolle on nyt myös lisätty uusi ampumaratamerkintä. Tämä merkintä tulee ehdottomasti poistaa! Alueella on jo useita asumista haittaavia toimintoja, eikä haittaa saa lisätä ampumaradan melulla.

Mynttilän metsät ovat arvokas luontokokonaisuus ja selvitysten mukaan  tärkeitä säilyttää. Mynttilän aseman rakentamista tulisi arvioida uudelleen.

Gumböle-Nupuri

Tässä kuva yleiskaavan kaupunginhallitukselle menevästä yleiskaavaehdotuksesta, johon voi vielä tulla muutoksia.

poke yleiskaava gumböle

Vihreät tavoitteet Pohjois- ja keski-Espoon yleiskaavaan

  • Monimuotoista rakentamista lisärakentamisella keskustoihin neitseellisen metsän sijasta
  • Mahdollistetaan toimivat lähipalvelut asukasmäärän lisäyksellä
  • Lähivirkistysalueiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen
  • Joukkoliikenteen vahvistaminen
  • Ei avohakkuille
 
Nyt tehdyt muutokset heikentävät yleiskaavaa niin paljon, ettei Vihreät pysty enää olemaan sen takana.
vihreät poke

Kotiseudun ulkoilupolut – ohjelma 2021 – 2030 TELA 22.4.2020

Kotiseudun ulkoilupolut – ohjelmaa vuosille 2021 – 2030

Mielenkiintoisimpana asiana teknisen lautakunnan kokouksessa 22.4. on päivitetty Kotiseudun ulkoilupolut – ohjelma vuosille 2021 – 2030.

KATSO KOKO OHJELMA TÄSTÄ

PÄIVITYS: OHJELMA ASETETAAN ASUKKAIDEN NÄHTÄVILLE.

Eli emme vielä hyväksyneet ohjelmaa vaan se tulee nähtäville todennäköisesti vielä kevään 2020 aikana.

Espoon Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelma tulee nähtäville.

Espoon uusi Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelma herätti niin paljon kiinnostusta asukkaissa ja yhdistyksissä, että päätimme teknisessä lautakunnassa yksimielisesti asettaa sen asukkaiden nähtäville. Nyt kannattaa seurata kaupungin ilmoittelua tästä aktiivisesti."Ohjelmassa jossa luodaan katsaus Espoon ulkoilureitistön nykytilaan ja kartoitetaan uusien ulkoilureittiyhteyksien tarvetta. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelma antaa suuntaviivat ulkoilureittien vuosittaiseen rakentamiseen ja kunnostamiseen seuraavankymmenvuotiskauden 2021–2030 ajalle."

Julkaissut Marjaana Siivola Keskiviikkona 22. huhtikuuta 2020

Täältä pääsette esityslistan materiaaleihin ja siellä on vanhusneuvoston, vammaisneuvoston, sivistystoimen ja ympäristölautakunnan lausunnot.

Tässä poimintoja, mutta kaikki kohteet löytyvät tuolta alkuperäisestä ohjelmasta.

EDIT: kuvia poistettu, koska tämä on kiinnostanut niin paljon, että rajat tulivat täyteen. Katso kuvat alkuperäisestä ohjelmasta.

KAUKLAHTI–VANHA-NUUKSIO PITUUS 8,1 KM, VALMIUSASTE 20 %

KUVAUS: Pitkittäinen yhteys Rantaraitilta ja Kauklahdesta Nuuksioon.
Pääasiassa harvaan asutulla alueella kulkeva yhteys, jonka tarve korostuu Nupurinkallion alueen rakentumisen ja Kauklahden
kehittymisen myötä. Tällä hetkellä Espoon läntisellä reunalla ei kulje yhtään yhtenäistä, toimivaa ulkoilureittiyhteyttä.
Olemassa olevat yhteydet kiertävät Gumbölen kautta ja kulkevat pääosin katuverkossa.

HAASTEET: Yhteys on alkutekijöissä ja kulkee lähes kokonaan yksityisellä, kaavoittamattomalla maa-alueella.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on työssä tunnistettu 8km verran yhteystarpeita, jotka on
sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty viideksi KUP-kohteeksi. Näistä kohteista yksikään ei lukeutunut
priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

KUNNARLA–LUUKKI PITUUS 6,9 KM, VALMIUSASTE 0 % (85 %)

KUVAUS: Pitkittäinen yhteys Pirttimäen ulkoilualueilta Luukkiin Kunnarla–Luukki-väylä on metsäinen, luonnonsuojelualueiden ympäröimä yhteys, joka yhdistää toisiinsa Pirttimäen ja Luukin ulkoilualueet. Väylä on jatkumoa eteläisemmästä Espoosta Bodominjärven länsipuolelle kulkeville ulkoiluväylille ja osa neljän kunnan alueella kulkevaa, 110 km pitkää Reitti 2000 -ulkoilureittiä. Yhteys kulkee pääosin vanhoja metsäautoteitä ja kärrypolkuja pitkin, mutta sen keskivaiheilla on huomattavasti vaikeakulkuisempi polkuosuus. Kunnarla–Luukki-väylä on tällä hetkellä alueen ainoa pitkittäinen reitti, joka ei kulje katuverkossa. Vaihtoehtoiset, ajoradalla kulkevat pohjoiseteläsuuntaiset yhteydet kulkevat lännessä Velskolantietä ja Snettansintietä idässä. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa yhteyden esittämisellä korostetaan sen merkitystä yhtenä pohjoisen Espoon pääulkoiluväylistä ja halutaan huomioida, että Reitti 2000 pysyy jatkossakin yhtenäisenä, toimivana ulkoilureittikokonaisuutena. Nykyisellään väylää ei voida luokitella ulkoilureitiksi, sillä se ei täytä tässä ohjelmassa määritellyn ulkoilureitti-käsitteen kriteereitä. Näin ollen väylän valmiusaste on nolla. Kuitenkin 85 % väylän varrella olevista osuuksista on sellaisia, että niillä pääsee etenemään sujuvasti.

HAASTEET: Väylä kulkee luonnonsuojelualueella

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on tunnistettu 7 km:n verran yhteystarpeita, jotka on sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty viideksi KUP-kohteeksi. Tunnistetut kohteet eivät lukeudu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

KUNNARLA–NUUKSIO PITUUS 6 KM, VALMIUSASTE 100 %

KUVAUS: Poikittainen Solvallan ja Pirttimäen ulkoilualueita yhdistävä väylä
Kunnarla–Nuuksio-väylä kulkee Pirttimäen luonnonsuojelualueilta kohti Nuuksion kansallispuistoa päättyen Solvallassa
luontokeskus Haltian tuntumaan. Yhteys on hyvin mäkinen, mutta nykyisellään toimiva. Se on myös osa neljän kunnan
alueella kulkevaa Reitti 2000 -ulkoilureittiä. Talvisin yhteys tehdään lumitilanteen salliessa laduksi. Kotiseudun ulkoilupolut
-ohjelmassa yhteyden esittämisellä korostetaan sen merkitystä yhtenä pohjoisen Espoon pääulkoiluväylistä ja vahvistetaan
yleiskaavassa esitetyn ulkoilureittiyhteyden tarve myös jatkossa.
TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Ei tunnistettuja uusia yhteystarpeita.

MANKKAA–VANHA-NUUKSIO PITUUS 10,5 KM, VALMIUSASTE 70 %

KUVAUS: Tapiolan ja Espoon keskuspuiston alueilta Nuuksion ulkoilualueille. Nygrannas ja Suurpelto ovat laakeaa, kulttuurimaisemana arvokasta ja hyvin väljästi rakennettua aluetta. Vireillä olevissa asemakaavoissa niitä kehitetään monipuoliseksi ja tiiviiksi kaupunkiympäristöksi. Yleiskaavan pohjalta sekä Nygrannakseen että Suurpeltoon on suunniteltu asuntoja, toimitiloja, julkisia palveluja sekä virkistysaluetta. Tällä hetkellä alueen ulkoilureittiyhteydet tukeutuvat vahvasti Lillhemtin kautta itäiseen Espoon keskuspuistoon kulkeviin reitteihin sekä Mankkaan kautta Laajalahdelle kulkevaan reittiin. Alueen kehittyessä ja ulkoilureittien käyttäjämäärien kasvaessa on välttämätöntä kehittää myös Smedsinmetsän ja Kuurinniityn suunnalle vieviä yhteyksiä. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitetty Mankkaa–Vanha-Nuuksio-yhteys korostaa tämän yleiskaavan mukaisen poikittaisen yhteyden roolia kehittyvän alueen läpi kulkevana, yhtenäisenä ulkoiluväylänä. Väylän varrelta on tunnistettu rinnakkaisen yhteyden tarve, ja pitkän aikavälin tavoite on tutkia rinnakkaisreitin toteuttamisen mahdollisuuksia.

HAASTEET: Väylän suunnittelu ja toteutus on vahvasti sidoksissa Nygrannaksen ja Suurpellon kaavaratkaisuihin ja maankäyttösopimuksiin.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on tunnistettu 6 km:n verran yhteystarpeita, jotka on sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty kahdeksaksi KUP-kohteeksi. Kohteista 1,5 km koskee nykyisen yhteyden laajennusta rinnakkaisreitiksi ja 4,5 km on uutta ulkoilureittiä. Tunnistetuista kohteista yksi lukeutuu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

NIIPPERI–LAHNUS PITUUS 7,5 KM, VALMIUSASTE 5 %

KUVAUS: Pitkittäinen yhteys Niipperistä Luukkiin ja Vantaan ulkoilualueille. Niipperi–Lahnus-väylä alkaa Kehä III:n paikkeilta, josta se jatkuu pohjoiseen Juvanmalmin teollisuusalueen ja Niipperin asutusalueen välistä viheraluetta myötäillen. Pitkäkorven kallioiselta alueelta yhteys kaartaa alavammalle maalle länteen, sivuaa Myllypuron lehtokorpilaakson luonnonsuojelualuetta ja kaartaa Hiirisuon asuinalueen ohi lounaan puolelta. Vihdintien ylityksen jälkeen yhteys päättyy Lahnukseen vesipuisto Serenan tuntumaan, jossa se yhdistyy Vantaan alueelta ja Luukin suunnalta tuleviin ulkoilureittiyhteyksiin. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitetty Pitkäjärvi–Lahnus-väylä muotoilee yleis- ja asemakaavoissa esitettyjä ulkoilureittiyhteyksiä sekä maastossa kulkevaa polkuyhteyttä, mutta linjauksen lopullinen reitti tarkentuu uuden yleiskaavan ja alueella vireillä olevien asemakaavojen vahvistumisen myötä. Vaihtoehtoinen linjaus voi kulkea esimerkiksi Niipperintien länsipuolelta, Perusmäen ja Niipperin asuinalueiden välistä. Niipperi–Lahnus-ulkoiluväylän tarve tulee korostumaan, kun Kalajärven ja Niipperin alueet kehittyvät ja niiden asukasmäärä kasvaa. Alueella ei ole ennestään toteutettu ulkoilureittiyhteyksiä, vaan liikkuminen tapahtuu ajoratojen yhteydessä kulkevia kevyenliikenteenväyliä pitkin.

HAASTEET: Hanke on hyvin mittava ja sen kustannukset nousevat väistämättä korkeiksi. Linjaus tarkentuu vasta pidemmällä aikavälillä.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on tunnistettu 7 km:n verran yhteystarpeita, jotka on sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty viideksi KUP-kohteeksi. Tunnistetut kohteet eivät lukeudu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

PITKÄJÄRVEN RANTAREITTI PITUUS 6 KM, VALMIUSASTE 10 %

KUVAUS: Pitkäjärven pohjoista rantaa myötäilevä ulkoiluväylä Pitkäjärven ulkoiluväylä on Pitkäjärven pohjoisrantaa myötäilevä, poikittainen väylä, joka muodostaa tärkeän ekologisen yhteyden peltojen, teiden ja kaupunkirakenteen keskellä. Pitkäjärven ranta on kulttuurihistorian, luonnonmaiseman ja virkistyksen kannalta sekä paikallisesti että seudullisesti merkittävä, yhtenäinen viheralue. Pitkäjärven väylä kulkee alueella, joka on määritelty sekä maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi että valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Alueella on myös historiallisia kylätontteja, jotka näkyvät nykyisessä maisemassa jäljellä olevina vanhoina rakennuksina sekä maankäyttömuotoina. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitettävä Pitkäjärven ulkoiluväylä vahvistaa yleiskaavan mukaista tavoitetta kehittää ranta-aluetta merkittävänä ulkoiluväylänä. Yhteys on asukkaiden toivoma, ja sillä on suuri kehityspotentiaali rakentua Rantaraitin kaltaiseksi, tunnistetuksi ja yhtenäiseksi ulkoilureitiksi. Reitin toteuttaminen toimivana kokonaisuutena on tärkeää, jotta se palvelee käyttäjiä ja jotta sen arvo ymmärretään. Pitkäjärven väylästä tulee kehittää selvästi jäsentynyt, eri osuuksilla luontaisiin lähtökohtiin ja ominaislaatuun tukeutuva kokonaisuus. Pitkäjärven väylä on jatke Kauklahdesta alkavalle ja Pitkäjärven eteläpäähän päättyvälle Espoonjokilaakson ulkoiluväylälle. Nämä kaksi ulkoiluväylää muodostavat yhtenäisen, läpi Espoon kulkevan poikittaisen ulkoilureittiyhteyden, jollainen nykyhetkellä Espoosta puuttuu. Tämän laajan, luontaisten viherakselien ja jokilaakson jäsentäminen ja ulkoilureittiosuuksien suunnittelu toteutetaan huomioiden alueen kaupunkikuvalliset ja ekologiset olosuhteet ja erityispiirteet. Maisemarakenne ja laaksotilan visuaalinen säilyminen otetaan korostetusti huomioon.

HAASTEET: Kaavoitustilanne aiheuttaa haasteita reittien toteutettavuudelle. Maanomistus saattaa paikon edellyttää ulkoilureittimitoitusta. Väylän suunnittelussa tulee huomioida alueen luontoarvot ja kulttuurihistoriallisesti arvokas jokimaisema.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on tunnistettu 6 km:n verran yhteystarpeita ja lisäksi 2km väylään olennaisesti linkittyviä yhteystarpeita, jotka on sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty kuudeksi KUP-kohteeksi. Tunnistetuista kohteista kolme lukeutuu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

SOLVALLA–VANHA-NUUKSIO PITUUS 16 KM, VALMIUSASTE 55 %

KUVAUS: Nuuksion kansallispuistosta Vanhaan-Nuuksioon kulkeva pitkittäinen yhteys Solvalla–Vanha-Nuuksio-yhteys kulkee Nuuksion kansallispuiston halki Nuuksion Pitkäjärven muotoja myötäillen. Väylä alkaa Solvallasta, sivuaa Pitkäjärveä Nuuksionpäässä, kulkee Siikajärven alueen läpi jatkuen Vanhaan-Nuuksioon Brobackan alueelle. Väylä kulkee lähes täysin asemakaavoittamattomalla ja harvahkoon asutulla metsäalueella, mutta sen varrella on useita pieniä asutuskeskittymiä pääasiassa Siikajärven ja Heinäslammen rannoilla. Väylän pohjoinen, Nuuksion alueella kulkeva yhteys on olemassa ja ulkoilureittinä toimiva, joskin se kulkee pitkiä osuuksia ajoradalla Nuuksiontietä pitkin. Siikajärven alueella ei ole ennestään toteutettu ulkoilureittiyhteyksiä, vaan liikkuminen tapahtuu pääasiassa ajoratoja pitkin. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitetty Solvalla–Vanha-Nuuksio-väylä vahvistaa yleiskaavassa esitettyjä ulkoilureittiyhteyksien tarvetta. Linjauksen lopullinen reitti tarkentuu uuden yleiskaavan vahvistumisen myötä.

HAASTEET: Hanke on hyvin mittava ja sen kustannukset nousevat väistämättä korkeiksi. Väylä kulkee lähes täysin kaavoittamattomalla alueella ja osittain luontoarvoiltaan arvokkaalla alueella. Linjaus tarkentuu vasta pidemmällä aikavälillä.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on tunnistettu 11 km:n verran yhteystarpeita, jotka on sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty suuripiirteisesti viideksi KUP-kohteeksi. Tarkempaa jäsentämistä ei tämän päivityksen yhteydessä tehty. Tunnistetut kohteet eivät lukeudu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

VANHAKARTANO–KUNNARLA PITUUS 6,9 KM, VALMIUSASTE 0 %

KUVAUS: Poikittainen yhteys Pitkäjärveltä Pirttimäen ulkoilualueelle.
Vanhakartano–Kunnarla-väylä kulkee Pitkäjärven pohjoisen rannan tuntumasta Viiskorven ja Bodomin lakeiden
peltoaukeiden halki Kunnarlaan ja Pirttimäen ulkoilualueille. Väylän varrella levittyvät yhtenäiset peltoaukeat ja Bodomin
rantamaat ovat kulttuurihistorian ja luonnonmaiseman kannalta sekä paikallisesti että seudullisesti merkittäviä. Sekä
yksittäiset, merkitykseltään arvokkaiksi luokitellut kulttuurihistorialliset kohteet että alueen maisemakokonaisuudet
huomioidaan väylän linjausten tarkemmassa suunnittelussa. Yhteyden varrella on myös ekologisesti merkittäviä alueita,
kuten Natura 2000 alue ja Smedsvikenin lintulahti.
Vanhakartano–Kunnarla-välillä ei ole ennestään toteutettu ulkoilureittiyhteyksiä, vaan liikkuminen tapahtuu pääasiassa
Röyläntien ja Bodomintien ajoratoja pitkin. Kevyen liikenteen olosuhteet ja liikenneturvallisuus parantuvat kesän 2019
aikana Bodomintien varteen valmistuvan kevyenliikenteenväylän myötä, mutta kyseisen väylän rakentuminen ei korvaa
alueelta uupuvaa, viheralueilla kulkevaa ulkoilureittiyhteyttä. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitetty Vanhakartano–
Kunnarla-yhteys korostaa kyseisen poikittaisen ulkoilureittiyhteyden tarvetta ja vahvistaa yleiskaavassa esitetyn
ulkoilureittilinjauksen. Alueen ulkoilureittien tarve tulee kasvamaan mm. Viisikorven ja Gobbackan alueiden kehittyessä ja
asukasmäärän kasvaessa.

HAASTEET: Hanke on hyvin mittava ja sen kustannukset nousevat väistämättä korkeiksi. Väylä kulkee
kulttuurihistoriallisesti ja luonnonmaisemaltaan arvokkaalla alueella. Linjaus tarkentuu vasta pidemmällä aikavälillä.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylää ei
ole tässä päivityksessä jäsennetty sijainnin ja
ominaisuuksien perusteella useammaksi hankkeeksi, vaan se esitetään yhtenä yhteystarpeena. Yhteystarve ei lukeudu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

Tulevat kohteet

Tässä vähän esimakua, mutta toivottavasti käyt katsomassa alkuperäisen dokumentin ja annat palautetta ennen asian käsittelyä 22.4.2020!

https://espooprodfi.oncloudos.com/kokous/2020499342-3-1.PDF 

 

Tekninen lautakunta 28.1.2020

karviainen

Tammikuun kokouksessa tullaan hyväksymään viljelypalstatoiminnan uudet säännöt.

Viljelypalstatoiminta yritettiin siirtää yhdistys- tai yritysvetoiseksi, mutta 2019 tekninen lautakunta muutti suunnitelmaa niin, että kaupunki jatkaa toiminnan järjestämistä ja kehittää toimintaa yhdessä viljelijöiden kanssa.

Hyvä niin, sillä toiminta on erittäin tärkeää, yhteisöllistä ja liikunnallista toimintaa.

Nyt kokouksessa esitellään kaupungin yhdessä viljelijöiden kanssa tehdyt palstaviljelynäännöt.

Säännöt löytyvät täältä (pdf)

Kokousasia löytyy täältä.

Aikaisemmat käänteet löytyvät 2018 ja 2019.

Fysioterapia-aloitteen käsittely ja valtuustotoivomus

valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden

Alkuvuodesta 2019 jätin Inka Hopsun kanssa aloitteen fysioterapiapalveluiden kehittämisestä odottajille ja synnyttäjille.

Aloite tuli valtuuston esityslistalle 9.9.2019, jolloin se jäi pöydälle.

valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden

Fysioterapia-aloitteeseen liittyvä valtuustotoivomus

Aloite oli uudelleen valtuuston esityslistalla 21.10.2019 mm. kaupungin veroprosentista päättämisen kanssa. Jos aloite ehditään käsittelemään teen seuraavan aloitteen:

“Valtuusto toivoo, että synnyttäneiden fysioterapiapalveluiden saavutettavuutta parannetaan lisäämällä neuvolan terveydenhoitajien tietoa palveluista, helpottamalla tiedon löytymistä Espoon neuvolapalveluiden verkkosivuilla ja edistetään sitä, että asiakas voi halutessaan pyytää päästä lantionpohjan toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin vastaanotolle.”

 

Teknisen lautakunnan kokous 9.10.2019

Teknisen lautakunnan listalla on tällä kertaa seuraavia asioita:

3 Teknisen lautakunnan osavuosikatsaus 3 / 2019
4 Teknisen lautakunnan kunnallistekniikan toimintasuunnitelman tarkistus 2/2019
5 Teknisen lautakunnan vastaus raha-asia-aloitteeseen, joka koskee Espoon niittyjen ja perinnebiotooppien hoitamista
6 Vastauksen antaminen oikaisuvaatimukseen
7 Vastauksen antaminen oikaisuvaatimukseen
8 Yhteenveto kuntalaisaloitteiden ja -palautteiden käsittelystä kaupunkitekniikan keskuksessa alkuvuonna 2019
9 Kivenlahden metrokeskukseen liittyvien katu- ja siltasuunnitelmien hyväksyminen
10 Yläkartanontien, Soukantien ja Soukanpuistonportin suunnitelmien hyväksyminen
11 Tiedoksi merkittävää
12 Kuntalain 92 §:n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin

Esityslista löytyy täältä. 

Osavuosikatsaus

Budjetointia ja toteutuneita hankkeita on tärkeä seurata, sillä muutoksia aina tulee. Osa hankkeista voi viivästyä ja rahaa jaetaan muihin hankkeisiin tai uusiin kiireellisiin. Tällä kertaa selviää miten edellisen hallituksen tekemät uudistukset kuntien verotuloihin ja niiden tulouttamiseen vaikuttaa myös investointeihin. Nyt käyttöön otetun tulorekisterin piti tehdä rahojen liikkeistä ja verokertymästä reaaliaikaisempaa, mutta nyt ainakin alkuun näyttää siltä, että verotuloja siirtyykin saatavaksi vasta ensi vuoden puolella. Tämä aiheuttaa muutoksia tämän vuoden investointeihin.

Valtuusto on päättänyt, että kaupunki säästää 4 miljoonaa euroa kunnallistekniikan rakentamisesta ja kokouksessa kuulemma miten tämä toteutetaan.

Valtuuston on erittäin helppo koko ajan kiristää kaupunkitekniikan kukkaron nyörejä, mutta sitten ihmetellään miksi lumimyrkyjen jälkeen ei kadut puhdistu aikaisempaa vauhtia tai miksi kadut ovat huonossa kunnossa. Kaupunkitekniikan keskuksen huollettava pinta-ala kasvaa koko ajan rakentamisen myötä, mutta ylläpitoon käytettävät eurot vähenevät koko ajan.

Mutta pääosin ollaan pysytty budjetissa ja muutokset suunnitelmaan ovat pienempiä viilauksia ja hankerahan siirtoja hankkeelta toiselle.

Valtuustoaloite niityistä

Risto Nevanlinna raha-asia-aloitteeseen Espoon niittyjen ja perinnebiotooppien hoitamisesta.

Vastauksessa kaupunkitekniikan keskus pitää aloitetta hyvänä ja edistämisen arvoisena. Niittyprojektissa on tällä hetkellä mukana n. 100 ha niittyjä. Niiden määrää tulisi kuitenkin lisätä, sillä avoimia alueita on Espoossa paljon enemmän (arviolta 600 ha). Niittyjen hoito ei onnistu heti joka paikkaan, vaan se vaatii perusparannusta, joka puolestaan vaatii lisärahoitusta. Liitteenä on esitetty kohteita joihin voisi ensimmäisenä aloittaa kunnostamisen tai perustaa aivan uuden hoidettavan niittyalueen. Myös monivuotisten niittykukkien kylväminen monipuolistaisi niittyjä ja toisi vaihtelua maisemaan. Esitämme liitteessä olevia kohteita perusparannettavaksi / kehitettäväksi, mikäli aloite 40 000 euron lisämäärärahasta hyväksytään.

Niityt ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudella. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 selvityksessä korkeimpaan uhanalaisuusluokkaan eli äärimmäisen uhanalaisiksi (CR) arvioitiin 57 luontotyyppiä, joista peräti 40 on perinnebiotooppeja eli ketoja, niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Selvityksen mukaan luontotyyppien suojelua, hoitoa ja ennallistamista on tehostettava, joten niittyjen hoidon kehittämistä ja laajentamista tulisi Espoossakin toteuttaa.

Lisäksi nostan keskusteluun Merva Mikkolan ajaman kantopuistoajatuksen, jonka perustaminen ja ylläpito eivät paljoa euroja vaadi. Tästä on keskusteltu jo suunnittelijoiden kanssa ja toivottavasti aihe saa kannatusta myös lautakunnassa.

Kuntalaisaloitteet

Kuntalaisaloitteiden tilannetta on aina mielenkiintoista seurata. On kiva katsoa mistä asioista asukkaat antavat palautetta ja minkälaisia aloitteita tehdään.

Suuri osa asiakaspalautteista koski katujen ja viheralueiden kunnossapitoa, pysäköinninvalvontaa ja virhemaksuja sekä ajoneuvojen siirtoja. Osa palautteista on toimitettu eteenpäin oikealle taholle mm. HSY:lle, HSL:lle ja SEU:lle.

Alueittain palautetta tuli katuihin ja liikenteeseen eniten Leppävaarasta, Tapiolasta ja Matinkylästä. Puistoihin, luontoon ja ympäristöön taas Espoonlahdesta, Tapiolasta ja Olarista.

Palautteista iso osa tuli helmikuussa liittyen teiden talvikunnossapitoon.

Kuntalaispalautetta voi antaa monilla eri tavoin ja suositeltavin tapa on käyttää mobiilissa Trimble Feedbackiä. Siinä järjestelmä hakee paikan koordinaatit automaattiseseti ja voit liittää siihen myös kuvan, jos annat palautteen heti siinä kyseisessä paikassa.  Trimblellä annettu palaute on helpoin siirtää asiantuntijalle vastattavaksi ja se arkistoituu parhaiten. Tämä nopeuttaa myös vastauksen saamista.

Tiedoksi merkittävää: leikkipuistoja

Tiedoksi merkittävää -kohdassa käsitellään mm. muutaman pienen leikkipuiston purkamista Tapiolan alueella.

Tämä onkin nyt osa isompaa periaatteellisempaa keskustelua. Espoossa on tehty leikkipaikkasuunnitelma, missä tiheimmiltä alueilta vähennetään leikkipuistoja ja niitä rakennetaan uusia sinne, missä tällä hetkellä niitä ei ole ollenkaan.

Tämä on johtanut tilanteeseen, missä monet pienet leikkipuistot ovatkin päiväkotien käytössä ja siten niiden poistaminen poistaa päiväkodin leikkipihan. Nämä ovat pääosin yksityisiä päiväkoteja, joita Espoossa on paljon ja ne ovat tärkeä osa päiväkotiverkostoa. Päiväkodille voi olla iso satsaus vuokrata ja ylläpitää kaupungin leikkipuistoa oman toiminnan ohella. Erityisesti heidän pitää hankkia uutta osaamista tähän.

Osalla yksityisistä päiväkodeista on oma leikkipiha ylläpidettävänä, joka on tietenkin menoerä heille. Jos osalle päiväkodeista tarjotaan ilmaiseksi kaupungin leikkipuisto, niin tämä luo epätasa-arvoa päiväkotien välille.

Toisaalta on ikävää, jos päiväkoteja joudutaan lopettamaan sen vuoksi, että heillä ei ole käytössään enää pihaa.

Olen pyytänyt kokoukseen esityksen siitä, kuinka paljon näitä päiväkotien yhteydessä olevia leikkipuistoja ollaan poistamassa ja kuinka paljon päiväkodeilla on jo omia pihoja tai kaupungilla vuokralla olevia pihoja. Meidän tulee tehdä kaikkia tasapuolisesti kohtelevat pääperiaatteet tasapuolisen kohtelun saamiseksi.

Toisaalta ymmärrän kaupunkitekniikan keskuksen tarvetta vähentää leikkipuistoja sieltä, missä niitä on tiheämmin kuin muualla Espoossa. Leikkipuistoja tarvitaan uusille kehittyville alueille ja toisaalta viraston rahoja vähennetään koko ajan mm. koulujen rakentamisen vuoksi, joten jostain on karsittava. Tämä tulee näkymään osalla alueista siinä, että pienempiä lähileikkipuistoja ei kaupunki enää ylläpidä tai ne jopa puretaan, jos leikkipuistolle ei löydy vuokraajaa.

Leikkipuisto-ohjelma on tehty 2016 ja sitä on pari kertaa päivitetty. Uusin päivitys on tältä vuodelta, mutta päivitystä ei ole tuotu lautakuntaan esille.

Espoon leikkipuisto-ohjelma

Tekninen lautakunta 9.10.2019

Teknisen lautakunnan kokous 11.9.2019 Merituulentien suojatie

merituulentie niittykumpu suojatie

Tekninen lautakunta kokoontuu keskiviikkona 11.9. Tällä kertaa nostan esiin muutaman tärkeän asukkaiden elämään suoraan vaikuttavan tiehankkeen: Merituulentien suojatie ja Mankkaanlaakson tien parannus.

Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä. 

Merituulentien suojatie Niittykummun kohdalla

Asukkaille mielenkiintoisin taitaa ainakin palautteen perusteella olla se, että Merituulentie Niittykummun ostoskeskuksen kohdalla on viimein saamassa suojatien takaisin.

Metron muutosten ja uuden kauppakeskuksen jälkeen Merituulentien kohdalla ei ollut tien tasossa ylityspaikkaa toisen puolen bussipysäkeille vaan Merituulentie piti alittaa sivussa olevan alikulun kautta.

Mikki Kauste jätti suojatiestä valtuustotoivomuksen 2018 ja hienoa, että kohde tulee käsittelyyn jo näin nopeasti.

merituulentie niittykumpu suojatie

Tämän jälkeen Merituulentien pääsee ylittämään sujuvasti kauppakeskuksesta ulos tullessaan ja siitä pääsee nopeasti toisella puollella pysähtyviin busseihin. Suojatie tulee parantamaan vaihtoa metroon tai metrosta bussiin huomattavasti kuin myös alueen koululaisten kulkemista.

Kun alueen rakentaminen metrourakan jälkeen valmistui ihmiset juoksivat monikaistaisen tien yli toiselle puolelle ilman suojatietä ja se oli niin vaarallista, että kaupunki asensi keskikorokkeelle aidan estämään tien yli juoksemista. Hyvä, että suojatielle löytyi paikka ja suunnitelmatkin ovat nyt valmiit.

Mankkaanlaaksontie

Toinen tärkeä tiehanke on Mankkaanlaakson tien nostaminen tulvarajan yli Olarinluoman tien kohdalla. Samalla parannetaan mm. melusuojausta. Tämä reitti on tärkeä erityiskuljetus- ja huoltoreitti, minkä tulee pelata kunnolla myös kriisien aikaan.

 

mankkaanlaaksontie olarinluoma
mankkaanlaaksontie olarinluoma

Valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden hoitoonohjauksen kehittämiseksi neuvolapalveluiden yhteydessä

valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden

Inka Hopsun kanssa tekemäni valtuustoaloite synnyttäneiden fysioterapiapalveluista on tulossa seuraavaan valtuustoon. Tässä aloite ja kaupungin vastaus aloitteeseen.

Aloite

Fysioterapiapalveluiden hoitoonohjauksen kehittäminen neuvolapalveluiden yhteydessä

Espoossa ensisynnyttäjä saa fysioterapeutin ryhmäkäynnin kerran odotusaikana ja kerran synnytyksen jälkeen ja sen jälkeen neuvolan terveydenhoitajan tulisi ohjata synnyttäjät fysioterapeutille tarpeen mukaan. 

Metropolian fysioterapian koulutusohjelman opinnäytetyössä kartoitettiin kyselyn avulla, miten terveydenhoitajien kokemusten mukaan Espoon kaupungin äitiys- ja lastenneuvoloissa huomioidaan äidin fyysistä kuntoutumista synnytyksen jälkeen.

Kyselyn mukaan ¾ äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajista kaipasi fyysiseen palautumiseen liittyviä lisäkoulutuksia ja -työkaluja sekä lisäohjeistusta hoitoon ohjaamisessa. 

Suurin osa naisista hyötyy lantionpohjan lihasten aktivoinnin ohjeistuksesta ammattilaisen ohjauksessa. Hyöty kasvaa, jos taustalla on synnytys. Toiminnan häiriöiden ongelmia ovat mm. selkäkivut, lantion alueen kiputilat, lantionpohjan elinten laskeumat, virtsaamisen, ilman ja ulosteen hallinnan puute, suorien vatsalihasten erkauma ja hengityksen vaikeudet.

Tukilihasten toiminnallisuudella on suora vaikutus myös henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta arjessa jaksamiseen. Synnytyksen jälkeen päähuomio menee usein vauvaan ja oman hyvinvoinnin parantamiseen ei aina riitä voimia tai osaamista ilman riittävää tukea. Fysioterapiaan pääsy tulisi olla mahdollisimman helppoa pikkulapsivaiheen arjessa.

Hoitoon ohjaamisessa on ollut puutteita. Kaikki synnyttäneet eivät ole olleet tietoisia saatavilla olevista palveluista tai ajan varaamisessa on ollut haasteita.

Aloitteen allekirjoittajat esittävät, että selvitetään, miten fysioterapian käynnit saadaan synnyttäneille helpommin saavutettaviksi ja hoitoon ohjaus neuvolasta toimivaksi.

Inka Hopsu
Marjaana Siivola

Aloite verkossa: http://espooprodfi.oncloudos.com/kokous/2019484482-26-1.PDF

valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden

Kaupungin vastaus

Selostus Inka Hopsu, Marjaana Siivola ja 35 muuta valtuutettua ovat 27.2. jättäneessä valtuustoaloitteessa esittäneet kysymyksen, miten fysioterapian käynnit saadaan synnyttäneille helpommin saavutettaviksi ja hoitoon ohjaus neuvolasta toimivaksi.

Nykytilan kuvaus

Espoossa ensisynnyttäjä saa fysioterapian ryhmäkäynnin kerran odotusaikana ja kerran synnytyksen jälkeen.

Espoossa neuvolassa raskauden ensikäynnillä puhutaan liikuntasuosituksista, lantionpohjasta ja ohjataan varaamaan aika fysioterapiaan. Jotta terveydenhoitajalta ei unohtuisi fysioterapiaan ohjaus, on Effica asiakastietojärjestelmään tehty kirjaamiseen fraasi. Kaupungin perhevalmennusosiossa tietoa on niukasti ja se on hajallaan ja vaikeasti löydettävissä. Jos asiakas osaa etsiä, luotettavaa tietoa löytyy mm. HUS:n terveyskylän kuntoutumistalosta ja naistalosta.

Lääkärin tekemässä synnytyksen jälkitarkastuksessa gynekologinen sisätutkimus tehdään kansallisen ohjeen mukaisesti tarveharkintaisesti eli ei kaikille. Lantionpohjan supistusvoiman arviointiin ja tutkimiseen ei ole mitään yksiselitteistä ja täysin luotettavaa menetelmää tai laitetta käytettävissä neuvolassa. Kyse on siis aina tutkijakohtaisesta arviosta. Jos jälkitarkastuksessa keskustelussa tulee ilmi, että on virtsanpidätyskyvyn ongelmaa tai lihasten hahmotusongelmaa, olisi suosituksen mukaista pyrkiä arvioimaan lantionpohjan lihasvoima tarkastuksessa. Osalle riittänee omahoito-ohjaus esim. naistaloon ja osa tarvitsee lähetteen fysioterapiaan. Fysioterapian yksilökäynnille ohjataan, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

Vauvan 2 – 4 viikon käynnillä puhutaan aina myös äidin voinnista ja toipumisesta, ja edelleen muistutetaan mm. lantionpohjasta.

Jälkitarkastuksessa testataan lantionpohjan tilanne ja tarvittaessa ohjataan fysioterapiaan eteenpäin.

Fysioterapiaan voi varata ajan sähköisesti tai soittamalla eikä tarvitse lähetettä. Fysioterapian nettisivuilla on kuvaus miten asiakas hyötyy perhevalmennusryhmään tulosta. Fysioterapian kirjallinen perhevalmennusohje on hiljattain uusittu ja löytyy henkilöstön työtilasta.

Syksyllä 2018 on ollut terveydenhoitajille koulutusta lantionpohjalihas- ja erkauma asioista.

Lopuksi

Yhteenvetona Espoon kaupunki toteaa, että yhteistyötä neuvolan ja fysioterapian kanssa tulee kehittää ja tiivistää. Vuoden 2019 aikana tuodaan Espoon käytännöt ja ohjeet paremmin asiakkaan ja kuntalaisen nähtäväksi nettisivuille. Nettisivuille tuodaan saman aiheen muiden luotettavien toimijoiden nettisivujen linkit asiakkaalle helposti löydettäväksi. Ohjeissa huomioidaan kieliversiot. Lisäksi ajanvaraukseen tehdään selkeä ohjeistus. Terveydenhoitajien tilaisuuksissa tuodaan esille asian tärkeys ja ohjauksen merkitys ja tiedotetaan uusista nettisivuista niiden valmistuttua sekä tarpeen mukaan järjestetään aiheesta lisäkoulutusta.

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.6.2019 § 91

Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Mari Ahlström

Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettujen Inka Hopsun, Marjaana Siivolan ja 35 muun valtuutetun 27.2.2019 jättämään valtuustoaloitteeseen fysioterapiapalveluiden hoitoonohjauksen kehittämiseksi neuvolapalveluiden yhteydessä sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

 

Myrkyttömien siivousmenetelmien käyttö lisääntyy

myrkytön siivous valtuustotoivomus

Myrkytön siivous on siivoamista ilman myrkyllisiä kemikaaleja. Siivousta kutsutaan myös kemikaalittomaksi siivoukseksi, mikä on hiukan harhaanjohtavaa. Eli tässä käsitellään siivousmenetelmiä, kuten puhdasvesisiivousta, missä pinnoille ja ilmaan ei jää ihmisille, eläimille tai luonnolle myrkyllisiä kemikaaleja.

Valtuustoaloite myrkyttömien siivousmenetelmien käytöstä kaupungin tiloissa (Pöydälle 10.6.2019)

Myrkytön siivous aloitteeni käsiteltiin Espoon valtuustossa 19.8.2019. Tässä asiakohta kokonaisuudessaan:

Valtuutetut ovat esittäneet 10.12.2018 päivätyn seuraavan aloitteen myrkyttömien siivousmenetelmien käytöstä kaupungin tiloissa:

”Valtuusto toivoo Espoon kaupungin laajentavan myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin hoitamissa kiinteistöissä.

Siivouksessa käytetään paljon myrkyllisiä kemikaaleja. Sen voi todentaa suoraan pesuainepullon kyljestä ja käyttöturvallisuustiedotteesta.

Aikaisemmin pesuaineet huuhdeltiin pois, mutta nyt laajasti käytössä olevalla leave-on-siivousmenetelmällä nämä myrkylliset kemikaalit sirotellaan hengitysilmaan kostutinkemikaaleilla ja pyyhinnän jälkeen ne jäävät pinnoille. Siivouksen jälkeen myrkyt siirtyvät iholle, suuhun ja ilman kautta keuhkoihin altistaen tilojen käyttäjät kyseisille myrkylliseksi luokitelluille aineille.

Suomessakin on herätty tutkimaan siivouskemikaalien aiheuttamia terveyshaittoja. Työsuojelurahasto rahoittaa parhaillaan Helsingin yliopiston “Bioreaktiiviset altisteet – Toksisia solureaktioita aiheuttavat toksiinit ja kemikaalit työtiloissa” tutkimusta, missä tutkitaan mm. siivouksen kemikaaleja ja leave-on menetelmän homemikrobeja lisäävää vaikutusta.

Vaihtoehtoisia siivousmenetelmiä on kuitenkin jo saatavilla ja niitä on kokeiltu onnistuneesti Espoossa mm. Aalto yliopistossa, Palmiassa, tapiolalaisessa vanhainkodissa, Karhusuon koulussa sekä maailmanlaajuisesti esimerkiksi Kanadassa Vancouverin ensihoidon sairaaloissa.

Myrkyttömien siivousmenetelmien käytön aloitus on nopeaa ja siivoustaso on riittävä jopa sairaalaan, joten se on riittävä myös kaupungin tiloihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin ja asumisyksiköihin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme, että Espoon kaupunki lisää erilaisten myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin tiloissa.

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Kouluissa, päiväkodeissa ja muissa Espoon kaupungin toimitiloissa syntyvä lika on pääasiassa irtolikaa, kuten pölyä, hienojakoista hiekkaa ja erilaista roskaa. Tällaisen lian poistamisessa käytetään lattioiden osalta nihkeytettyjä moppeja ja muiden pintojen osalta nihkeytettyjä mikrokuitupyyhkeitä. Työvälineet nihkeytetään joko ottamalla ne nihkeinä suoraan pyykinpesukoneesta tai niihin imeytetään erikseen puhdistusainekäyttöliuosta, pehmennettyä vettä tai hanavettä. Nihkeäpyyhinnän jälkeen pintaan ei jää kosteutta.

Nihkeäpyyhinnän jälkeen kemikaaleja jää pinnalle ja ne kuivuvat siihen. Kun käyttäjät liikkuvat tilassa, kävelevät pyyhityllä lattialla tai syövät kemikaalikerroksella kyllästyllä pinnalla, kemikaalihiukkaset tarttuvat niin ruokaan kuin nousevat ilmaan. Tästä ne joutuvat iholle, limakalvoille ja keuhkoihin, eikä niiden vaikutuksia ole juurikaan tutkittu. Usein tutkitaan kemikaalin vaikutus ja ärsyttävyys iholla ja silmissä, mutta erityisesti keuhkoihin kohdistuva altistus jää tutkimatta.

Tämä siitäkin huolimatta, että monet sisäilmaoireet tulevat juuri keuhkojen kautta. Hengenahdistus, yskä, liman muodostus keuhkoissa ovat tällaisia oireita.

On hyvä, ettei nihkeäpyyhinnästä jää pinnalle juurikaan kosteutta, mutta aloitteessa kyseessä olevan myrkylliset siivouskemikaalit kuitenkin jäävät pinnoille.

Puhdistusainekäyttöliuoksen tai veden tehtävänä on parantaa mopin tai pyyhkeen liansitomiskykyä. Lian irtoamista puhdistusaine ei juurikaan paranna, joten puhdistusaineiden tehoaineilla ei itse puhdistustapahtumassa ole suurta merkitystä.

Jos puhdistuksen tehoaineilla ei ole merkitystä, niin miksi niitä ei sitten voi jättää pois ja nihkeytyksessä käyttää turvallisempia vaihtoehtoja?

Päivittäisessä ylläpitosiivouksessa käytetään neutraaleja tai heikosti emäksisiä yleispuhdistusaineita, joissa pääasiallinen tehoaine on tensidi. Käyttöliuos tehdään laimentamalla 1-2 ml / 5 l vettä. Puhdistusaineiden kulutus on nykyään hyvin vähäistä. Litra yleispuhdistusainetta saattaa riittää esimerkiksi päiväkodissa vuodeksi.

Eli litran pulloon käyttöön liuosta tehdessä pitää osata  mitata 0,2 ml pesuainetta? Kuinka kukaan ihminen kykenee tähän? Pesuaineiden liika annostelu on ollut aikaisemminkin ongelma ja uskon, että tämä myös jatkuu.

Jos pinnalla on kiinnittynyttä likaa, esimerkiksi tahroja, työvälinettä voidaan kostuttaa lisää kostutuspullossa siivousvaunussa mukana kulkevalla käyttöliuoksella tai vedellä.

Kyllä, tämä on erittäin hyvä keino.

Hanavettä voidaan pehmentää suodattamalla siitä pois veden kovuutta aiheuttavat mineraalit, kalkki, suoloja ja muita epäpuhtauksia. Tällainen vesi ei jätä puhdistettaville pinnoille pisarajälkiä silloin, kun lian irrottamiseksi tarvitaan kosteampaa työmenetelmää.

Kyllä, juuri näin.

Pehmennetyn veden käyttö on saanut alkunsa maista, joissa on kova vesi, ja pisarajälkiä syntyy helposti esimerkiksi lasi- ja metallipinnoille. Täkäläisissä oloissa vesi on huomattavasti pehmeämpää ja siksi myös hanasta suoraan otettua vettä voidaan käyttää siivouskohde huomioiden.

Kyllä. Useissa kohteissa riittää hanavesi ja sitä on silloin hyvä käyttää.

Espoossa pehmennettyä vettä käytetään tällä hetkellä Tekniikantien toimistorakennuksessa, muutamassa päiväkodissa ja koulussa.

Hienoa, että pehmennetty vesi on käytössä Tekniikantiellä ja muutamassa muussa rakennuksessa. Toivottavasti tämä lisääntyy.

Vesi riittää pitkälti päivittäiseen siivoukseen oli se sitten pehmennettyä tai pelkkää hanavettä. Wc- ja muissa kosteissa tiloissa voidaan lisäksi käyttää saniteettipuhdistusainetta saostumien syntymisen estämiseksi. Mikrobien lisääntyminen estetään parhaiten pintojen huolellisella puhdistamisella, jolloin bakteereille ei synny elatusalustaa. Siivouskoneiden säännöllinen käyttäminen estää likaa pinttymästä lattioille.

Puhdistettu otsonoitu vesi on käynyt läpi puhdistusaineille tarkoitetut testit Saksassa ja puhdistusteho on desinfioiva tietyn aikaa veden otsonoinnista. Aika riippuu käytetystä laitteesta. Veden otsonointi on käytössä desinfiointiin myös mm. juomavetemme puhdistamisessa sekä uimahalleissa. Miksi se ei olisi riitävä espoolaisissa kouluissa, päiväkodeissa tai asumisyksiköissä?

Puhdistusaineita käytettäessä on tärkeintä käyttää annostelupumppua tai annostelumittaa, että käyttöliuoksesta ei tule liian vahvaa. Käyttöliuosta tehdään vain kulutusta vastaava määrä puhdistusaineen kulutuksen minimoimiseksi.

Erittäin hyvä, että liosta tehdään vähän. Mutta tässä on anosteluongelma. Jos litran suihkupulloon tarvitaan 0,2ml puhdistusainetta, niin sehän on niin pieni määrä, että se jää mittaan kiinni.

Pinttyneisiin kohtiin tarvitaan kosteampaa työvälinettä. Kostutukseen käytetään kostutuspulloa, ja kosteus lisätään työvälineeseen ei puhdistettavalle pinnalle. Mikäli pinta jää kosteaksi, se kuivataan.

Tulemme jatkossa lisäämään vesisiivousta.

Loistavaa! Tämä on erinomainen uutinen espoolaisille. Vähemmän myrkkyjä sisäilmaan ja ympäristöön.

Pullonkaulana nopealle lisäämiselle on henkilöstön ja palveluntuottajien jatkuva koulutustarve mm. työntekijöiden suuren vaihtuvuuden vuoksi ostopalvelussa.

Ostopalvelulla on kyllä ollut ongelmia. Olen seurannut yhtä kohdetta erityisen tarkasti ja vaihtuvuus on suurta, mikä kyllä haastaa uusien menetelmien käytön. Uskon tämän uuden siivoustavan lisääntyvän erittäin nopeasti, joten koulutusongelma todennäköisesti poistuu suhteellisen nopeasti.

Osittain tilanteeseen vaikuttaa myös toimialojen välinen vastuunjako. Esimerkiksi päiväkodeissa henkilökunta vastaa mm. ruokailujen jälkisiivouksesta.

Puhdasvesi siivous on aikaisempaa helpompaa, kun käytössä on vain yksi suihkepullo. Tämä tulee ajankanssa helpottamaan myös henkilökunnan siivoustyöt.

Vesisiivouksessa käytämme kohdekohtaiset erot huomioiden mahdollisimman paljon ns. hanavettä. Runsaan veden käyttöön emme voi palata. Tilojen rakenteet ja pintamateriaalit estävät sen. Runsaan veden käytöllä olisi nykyisillä rakenteilla kosteusvaurioita lisäävä vaikutus.

Erinomaista, sillä kukaan ei ole palaamassa runsaan veden käyttöön siivouksessa. Pysytään siivouksessa nihkeytetyissä työvälineissä tai yhdistelmäkoneissa, jolloin emme alista rakennuksia ylimääräiselle kosteudelle.

Kiinnitämme erityistä huomiota ja lisäämme mahdollisimman paljon laadunseurantaa, jotta voimme tarttua epäkohtiin sekä virheellisiin toimintatapoihin. Uusimpiin siivoussopimuksiin on kirjattu sanktioperusteeksi myös virheellisen työmenetelmän käyttö.

Erinomaista kuulla, että kaupunki seuraa myös työtapoja, sillä niillä on terveyteen liittyviä vaikutuksia.

Terveysviranomaiset edellyttävät, että mm. eritetahrat pitää poistaa käyttäen desinfioivia puhdistusaineita. Näiden osalta joudumme pitäytymään nykyisissä menetelmissä.

Otsonoitu vesi on tutkitusti desinfioiva ja sitä voidaan käyttää myös eritetahrojen poistamiseen. Tämä ei ole riittävä syy käyttää myrkyllisiä kemikaaleja. Otsonoitu vesi kelpaa jopa sairaalaan, joten kyllä se on riittävä myös päiväkoteihin ja kouluihin.

Yhteenvetona todetaan, että vesisiivouksen käyttöä siivousmenetelmänä lisätään mahdollisuuksien mukaan. Siivousmenetelmien valvontaa lisätään ja tehostetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään puhdistusaineiden oikeaan annosteluun.

Kiitos. Annosteluun ei tarvitse kiinnittää huomiota enää sen jälkeen, kun puhdasvesimenetelmät otetaan käyttöön. No, ehkä pitää seurata, ettei pinnat jää märiksi, mutta muuta vaaraa ei puhdasvesimenetelmillä ole.

Oli hyvä nähdä, että Espoossa on mietitty puhdasvesiratkaisuja ja normaalin muutosvastarinnan jälkeen se varmasti otetaan hyvin vastaan.

Mikki Kausteen puhe valtuustossa valtuustoaloitteeseen liittyen

Arvoisa puheenjohtaja,
Hyvät valtuutetut
Valtuustoaloitteen tekijä on varavaltuutettumme Marjaana Siivola ja koska hän ei päässyt tänään paikalle, käytän puheenvuoron hänen puolestaan ja nostan esiin muutamia havaintoja, joita hän oman aloitteensa aloitevastauksesta poimi esiin.
Ensinnäkin, Marjaana halusi välittää kiitoksensa hyvästä vastauksesta.
Tärkeää on, että tiedon lisääntyessä siivouskemikaalien myrkyllisyydestä, niiden käyttämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Vastauksessa painotettiin, ettei runsaan veden käyttöön haluta palata. Se on hyvä, siihen ei käsittääkseni kukaan halua palata eikä tässä kysymyksessä siihen viitattu.
– Vastauksessa mainittiin pesuaineliuokset, joissa tarvitaan vain vähän pesuainetta.
Tämä on muuten hyvä, mutta tällä hetkellä pesuainetta käytetään usein enemmän kuin on suositus.
– Jos suositus on 1ml / 5l ja liuosta tehdään esim. litran suihkepullollisen verran, pulloon annostellaan todennäköisesti enemmän kuin yksi viidesosa millilitra, sillä tällaisen annoksen mittaaminen on hankalaa.
Marjaana halusi nostaa esiin myös aloitevastauksessa esiin noussen nihkeäpyyhinnän.
Jos nihkeäpyyhintä tehdään puhdistusainekäyttöliuosta käyttäen, pintaan jää siivousaineiden myrkyllisiä kemikaaleja, jotka siirtyvät ilmaan ja siitä iholle, silmiin ja keuhkoihin.
Markkinoilla on tarjolla myös myrkyttömiä keinoja, joiden desinfiointikyky on todistettu laboratoriossa.
Näillä keinoilla voidaan siivota myös WC-tilat ja keittiöt ja näitä keinoja käytetään myös sairaaloissa.
Jos ja kun
myrkytön menetelmä toimii myös sairaalassa, niin sen pitäisi olla kyllä riittävä espoolaisiin kouluihin, päiväkoteihin ja laitosasumiseen.
Iloksemme huomasimme viime viikolla, että Omnia on jo edistänyt asiaa omassa toiminnassaan
kartoittamalla kemikaalittoman siivouksen mahdollisuuksia.
Heidän tarkoituksena on hankkia siivousta palveluna perinteisen siivouksen tapaan, mutta täysin kemikaalittomana. Niin ikään Omnian hankintayksikkö on kiinnostunut kartoittamaan mahdollisuuksia omatoimisen siivouksen järjestämisestä kemikaalittomalla menetelmällä esimerkiksi omissa keittiöissä.
Hienoa. Mikäli Omnia pystyy tähän, pystyy varmasti muutkin Espoon kaupungin toimijat.
Tämän Omnian omatoimisen esimerkin kannustamana, jätän aloitteen tekijän toivomuksesta asiaan liittyvän valtuustotoivomuksen,
joka kuuluu näin:

 

”Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki vähentää myrkylliseksi todettujen siivousaineiden käyttämistä ja lisää desinfiointikykyisten myrkyttömien puhdasvesiratkaisujen käyttöä.”
Kiitos

Valtuustotoivomus

Koska olen varavaltuutettu eikä ollut näköpiirissä, että olisin kokouksessa, valtuutettu Mikki Kauste lupautui pitämään valtuustoaloitteen käsittelyssä puheen ja tekemään toivomukseni. Kiitos Mikille siitä.

Viime hetkillä pääsinkin mukaan valtuustoon sairastapauksen vuosi, mutta etenimme sovitusti. Mikki Kauste piti aiheesta loistavan puheen ja teki valtuustotoivomuksen, jota kannatin.

Tässä Mikin tekemä toivomus:

“Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki selvittää mahdollisuudet vähentää haitalliseksi todettujen siivousaineiden käyttämistä ja lisää desinfiointikykyisten haitettomien puhdasvesirakaisujen käyttöä.”

myrkytön siivous valtuustotoivomus

Valtuusto hyväksyi toivomuksen yksimielisesti.

Kiitos yhteistyöstä valtuutettu Kauste!

Nupurintien turvallisuuden parantaminen

Karhusuon koulu sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Nupurintien varrella. Tie on luokiteltu vaaralliseksi tieksi koululaisille ja siinä on vilkasta raskasliikennettä mm. Ämmässuon vuoksi.

Karhusuon koulua rakennetaan parhaillaan yhteisnäiskouluksi ja heti suunnitelmien alussa koulu ja muut tahot toivat esiin huolensa Karhuniityntien ja Nupurintien vaarallisuudesta. Siinä on jo muutama koululainen jäänyt auton alle.  Suunnitelmien alussa koulussa oli 200 oppilasta ja kaupunki lupasi, että risteys tullaan rakentamaan turvallisemmaksi, kun 700 oppilaan yhteinäiskoulu valmistuu syksyllä 2020.

Teknisen lautakunnan investointiesitys vuosille 2019-2030 näyttää vielä Nupurintien hankkeen investointilistassa ja vielä prioriteettinä välttämätön. Nyt hanke on siirretty yli suunnitelmakauden eli yli 2030.

Nyt elokuussa 2019 risteyksen suunnitelmat ovat valmiit, mutta Espoo on poistanut hankkeen listoilta! Tekniselle lautakunnalle esitetyssä investointisuunnitelmassa hanke on siirretty yli suunnitelmakauden eli yli vuoden 2030.

Kuinka voidaan poistaa prioriteetillä “välttämätön” oleva hanke, joka liittyy turvalliseen koulutiehen? Espoo kertoo priorisoivansa turvalliset koulutiet, mutta kuitenkin toimii päinvastaisella tavalla.

Tämän hankkeen rakentaminen pitää aloittaa tammikuussa 2020.

Tekninen lautakunta 14.8.2019

Teknisen lautakunnan saaman esityksen mukaan Nupurintien risteys oli siirretty suunnitelmakauden yli eli vuoden 2030 jälkeiseen aikaan.

Sain kuitenkin lautakunnan jäsenet ymmärtämään Nupurintien turvattomuuden ja ongelmat erityiskuljetusreittinä, Kehä 3:n rinnakkaisreittinä, koululaisten vaarallisena risteyksenä yms niin hyvin, että saimme yksimielisyyden siitä, että hanke ja sen 3M€ pitää saada investointisuunnitelmaan vuodelle 2020.

Esittelijä hyväksyi hankkeen vuodelle 2020 siirtäen tarvittavat 3M€ sille investointikaton alla. Hankkeen toteutuminen on siis erittäin todennäköistä, mutta vielä pitää olla tarkkana ja seurata, että hanke sisältyy mm. kaupunginjohtajan budjettiesitykseen.

Mutta näillä tiedoilla rakentaminen pääsee vauhtiin heti alkuvuodesta ja risteys saadaan turvallisemmaksi ennen kuin yhtenäiskoulun ensimmäinen talvi Karhusuon mäellä tulee eteen. Tällä on valtava merkitys vahvasti kasvavan koulun koululaisille kuin alueen asukkaille.

Risteys sisältää risteykseen tulevan kiertoympyrän, alikulun ja uudet bussipysäkit Nupurintien suuntaan mäkeen. Vähän olen huolissani kuinka bussit pääsevät mäessä talvisin liikkeelle pysähtymisen jälkeen, mutta suunnittelijoiden mukaan tästä ei tarvitse olla huolissaan.

Tämän jälkeen risteys toimii myös paremmin Hirvisuolta ja Mikkelästä tuleville yläkoululaisille.

Teknisen lautakunnan kokous

Kokousjärjestelmään tekemäni muutosesitys:

  

“Karhusuon koulun risteys Nupurintiellä on vaaralliseksi luokiteltu risteys, jonka rakentamisen prioriteetti on välttämätön. Nyt hanke on kuitenkin karsittu investoinneista pois.

Karhusuon koulua rakennetaan parhaillaan alakoulusta yhtenäiskouluksi ja vuoden päästä syksyllä 2020 oppilasmäärä melkein triplaantuu 700 oppilaaseen. Jo nyt risteyksessä on jäänyt muutama lapsi auton alle eikä enempää saa enää jäädä.

Risteyksen parannustyöt turvallisemmaksi luvattiin olevan valmiina koulun valmistuessa elokuussa 2020. Koulu on tästä uudesta käänteestä erittäin huolissaan.

Kuten kohdasta 3 voimme lukea, tiesuunnitelma Nupurintielle on valmis.

Vuoden 2018 suunnitelmassa (tela 22.8) risteys on vielä mukana vuosille 2019-2020. Nyt käsitellyssä suunnitelmassa se on siirretty yli vuoden 2030.

Tämän hankkeen rakentaminen pitää aloittaa vuoden 2020 alusta.

Esitän aikaisemmin suunnitelmassa olleen 3 miljoonan palauttamista suunnitelmaan tälle hankkeelle.

97328 – Nupurintie
Nupurintie
Prioriteetti: Välttämätön
Kustannusvaikutus: Palvelutasoa parantava
Kuvaus: Nupurintie on valtion maantie, joka toimii alueellisena kokoojaväylänä ja rinnakkaisreittinä Turunväylällä välillä Kehä III –
Kirkkonummen raja.
Sisältö: Karhuniityn koulukeskusta palveleva kiertoliittymä Karhuniityntien / Gumbölentien liittymään sekä Nupurintien alikulku. (3 M€)
Kustannusarvio: 3 M€”

Kokouksen aikana tähän tehtiin yksimielisiä muutoksia, joiden jälkeen varajäsen Salmi teki ehdotuksen uudelleen lautakunnan tukiessa yksimielisesti ja esittelijän hyväksyessä muutoksen.

Nupurintien suunnitelmat löytyvät täältä.

Tässä on kiertoliittymän havainnointikuvia. Lisää löytyy täältä.

Päivitys 30.1.2020:  Tiesuunnitelma on valmis ja odottaa valtion hyväksyntää. Tätä on kiirehditty. Urakka laitetaan laskentaan heti, kun  tiesuunnitelma saadaan hyväksyttyä.

Päivitys 4.5.2020: Hallinnolliset luvat kaikki ok ja urakka lähdössä laskentaan lähiaikoina (viikon parin sisään). Urakka valmistunee loppuvuodesta 2021 ja työnaikaisiin liikennejärjestelyihin on panostettu.