Teknisen lautakunnan kokous 9.10.2019

Teknisen lautakunnan listalla on tällä kertaa seuraavia asioita:

3 Teknisen lautakunnan osavuosikatsaus 3 / 2019
4 Teknisen lautakunnan kunnallistekniikan toimintasuunnitelman tarkistus 2/2019
5 Teknisen lautakunnan vastaus raha-asia-aloitteeseen, joka koskee Espoon niittyjen ja perinnebiotooppien hoitamista
6 Vastauksen antaminen oikaisuvaatimukseen
7 Vastauksen antaminen oikaisuvaatimukseen
8 Yhteenveto kuntalaisaloitteiden ja -palautteiden käsittelystä kaupunkitekniikan keskuksessa alkuvuonna 2019
9 Kivenlahden metrokeskukseen liittyvien katu- ja siltasuunnitelmien hyväksyminen
10 Yläkartanontien, Soukantien ja Soukanpuistonportin suunnitelmien hyväksyminen
11 Tiedoksi merkittävää
12 Kuntalain 92 §:n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin

Esityslista löytyy täältä. 

Osavuosikatsaus

Budjetointia ja toteutuneita hankkeita on tärkeä seurata, sillä muutoksia aina tulee. Osa hankkeista voi viivästyä ja rahaa jaetaan muihin hankkeisiin tai uusiin kiireellisiin. Tällä kertaa selviää miten edellisen hallituksen tekemät uudistukset kuntien verotuloihin ja niiden tulouttamiseen vaikuttaa myös investointeihin. Nyt käyttöön otetun tulorekisterin piti tehdä rahojen liikkeistä ja verokertymästä reaaliaikaisempaa, mutta nyt ainakin alkuun näyttää siltä, että verotuloja siirtyykin saatavaksi vasta ensi vuoden puolella. Tämä aiheuttaa muutoksia tämän vuoden investointeihin.

Valtuusto on päättänyt, että kaupunki säästää 4 miljoonaa euroa kunnallistekniikan rakentamisesta ja kokouksessa kuulemma miten tämä toteutetaan.

Valtuuston on erittäin helppo koko ajan kiristää kaupunkitekniikan kukkaron nyörejä, mutta sitten ihmetellään miksi lumimyrkyjen jälkeen ei kadut puhdistu aikaisempaa vauhtia tai miksi kadut ovat huonossa kunnossa. Kaupunkitekniikan keskuksen huollettava pinta-ala kasvaa koko ajan rakentamisen myötä, mutta ylläpitoon käytettävät eurot vähenevät koko ajan.

Mutta pääosin ollaan pysytty budjetissa ja muutokset suunnitelmaan ovat pienempiä viilauksia ja hankerahan siirtoja hankkeelta toiselle.

Valtuustoaloite niityistä

Risto Nevanlinna raha-asia-aloitteeseen Espoon niittyjen ja perinnebiotooppien hoitamisesta.

Vastauksessa kaupunkitekniikan keskus pitää aloitetta hyvänä ja edistämisen arvoisena. Niittyprojektissa on tällä hetkellä mukana n. 100 ha niittyjä. Niiden määrää tulisi kuitenkin lisätä, sillä avoimia alueita on Espoossa paljon enemmän (arviolta 600 ha). Niittyjen hoito ei onnistu heti joka paikkaan, vaan se vaatii perusparannusta, joka puolestaan vaatii lisärahoitusta. Liitteenä on esitetty kohteita joihin voisi ensimmäisenä aloittaa kunnostamisen tai perustaa aivan uuden hoidettavan niittyalueen. Myös monivuotisten niittykukkien kylväminen monipuolistaisi niittyjä ja toisi vaihtelua maisemaan. Esitämme liitteessä olevia kohteita perusparannettavaksi / kehitettäväksi, mikäli aloite 40 000 euron lisämäärärahasta hyväksytään.

Niityt ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudella. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 selvityksessä korkeimpaan uhanalaisuusluokkaan eli äärimmäisen uhanalaisiksi (CR) arvioitiin 57 luontotyyppiä, joista peräti 40 on perinnebiotooppeja eli ketoja, niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Selvityksen mukaan luontotyyppien suojelua, hoitoa ja ennallistamista on tehostettava, joten niittyjen hoidon kehittämistä ja laajentamista tulisi Espoossakin toteuttaa.

Lisäksi nostan keskusteluun Merva Mikkolan ajaman kantopuistoajatuksen, jonka perustaminen ja ylläpito eivät paljoa euroja vaadi. Tästä on keskusteltu jo suunnittelijoiden kanssa ja toivottavasti aihe saa kannatusta myös lautakunnassa.

Kuntalaisaloitteet

Kuntalaisaloitteiden tilannetta on aina mielenkiintoista seurata. On kiva katsoa mistä asioista asukkaat antavat palautetta ja minkälaisia aloitteita tehdään.

Suuri osa asiakaspalautteista koski katujen ja viheralueiden kunnossapitoa, pysäköinninvalvontaa ja virhemaksuja sekä ajoneuvojen siirtoja. Osa palautteista on toimitettu eteenpäin oikealle taholle mm. HSY:lle, HSL:lle ja SEU:lle.

Alueittain palautetta tuli katuihin ja liikenteeseen eniten Leppävaarasta, Tapiolasta ja Matinkylästä. Puistoihin, luontoon ja ympäristöön taas Espoonlahdesta, Tapiolasta ja Olarista.

Palautteista iso osa tuli helmikuussa liittyen teiden talvikunnossapitoon.

Kuntalaispalautetta voi antaa monilla eri tavoin ja suositeltavin tapa on käyttää mobiilissa Trimble Feedbackiä. Siinä järjestelmä hakee paikan koordinaatit automaattiseseti ja voit liittää siihen myös kuvan, jos annat palautteen heti siinä kyseisessä paikassa.  Trimblellä annettu palaute on helpoin siirtää asiantuntijalle vastattavaksi ja se arkistoituu parhaiten. Tämä nopeuttaa myös vastauksen saamista.

Tiedoksi merkittävää: leikkipuistoja

Tiedoksi merkittävää -kohdassa käsitellään mm. muutaman pienen leikkipuiston purkamista Tapiolan alueella.

Tämä onkin nyt osa isompaa periaatteellisempaa keskustelua. Espoossa on tehty leikkipaikkasuunnitelma, missä tiheimmiltä alueilta vähennetään leikkipuistoja ja niitä rakennetaan uusia sinne, missä tällä hetkellä niitä ei ole ollenkaan.

Tämä on johtanut tilanteeseen, missä monet pienet leikkipuistot ovatkin päiväkotien käytössä ja siten niiden poistaminen poistaa päiväkodin leikkipihan. Nämä ovat pääosin yksityisiä päiväkoteja, joita Espoossa on paljon ja ne ovat tärkeä osa päiväkotiverkostoa. Päiväkodille voi olla iso satsaus vuokrata ja ylläpitää kaupungin leikkipuistoa oman toiminnan ohella. Erityisesti heidän pitää hankkia uutta osaamista tähän.

Osalla yksityisistä päiväkodeista on oma leikkipiha ylläpidettävänä, joka on tietenkin menoerä heille. Jos osalle päiväkodeista tarjotaan ilmaiseksi kaupungin leikkipuisto, niin tämä luo epätasa-arvoa päiväkotien välille.

Toisaalta on ikävää, jos päiväkoteja joudutaan lopettamaan sen vuoksi, että heillä ei ole käytössään enää pihaa.

Olen pyytänyt kokoukseen esityksen siitä, kuinka paljon näitä päiväkotien yhteydessä olevia leikkipuistoja ollaan poistamassa ja kuinka paljon päiväkodeilla on jo omia pihoja tai kaupungilla vuokralla olevia pihoja. Meidän tulee tehdä kaikkia tasapuolisesti kohtelevat pääperiaatteet tasapuolisen kohtelun saamiseksi.

Toisaalta ymmärrän kaupunkitekniikan keskuksen tarvetta vähentää leikkipuistoja sieltä, missä niitä on tiheämmin kuin muualla Espoossa. Leikkipuistoja tarvitaan uusille kehittyville alueille ja toisaalta viraston rahoja vähennetään koko ajan mm. koulujen rakentamisen vuoksi, joten jostain on karsittava. Tämä tulee näkymään osalla alueista siinä, että pienempiä lähileikkipuistoja ei kaupunki enää ylläpidä tai ne jopa puretaan, jos leikkipuistolle ei löydy vuokraajaa.

Leikkipuisto-ohjelma on tehty 2016 ja sitä on pari kertaa päivitetty. Uusin päivitys on tältä vuodelta, mutta päivitystä ei ole tuotu lautakuntaan esille.

Espoon leikkipuisto-ohjelma

Tekninen lautakunta 9.10.2019

Teknisen lautakunnan kokous 11.9.2019 Merituulentien suojatie

merituulentie niittykumpu suojatie

Tekninen lautakunta kokoontuu keskiviikkona 11.9. Tällä kertaa nostan esiin muutaman tärkeän asukkaiden elämään suoraan vaikuttavan tiehankkeen: Merituulentien suojatie ja Mankkaanlaakson tien parannus.

Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä. 

Merituulentien suojatie Niittykummun kohdalla

Asukkaille mielenkiintoisin taitaa ainakin palautteen perusteella olla se, että Merituulentie Niittykummun ostoskeskuksen kohdalla on viimein saamassa suojatien takaisin.

Metron muutosten ja uuden kauppakeskuksen jälkeen Merituulentien kohdalla ei ollut tien tasossa ylityspaikkaa toisen puolen bussipysäkeille vaan Merituulentie piti alittaa sivussa olevan alikulun kautta.

Mikki Kauste jätti suojatiestä valtuustotoivomuksen 2018 ja hienoa, että kohde tulee käsittelyyn jo näin nopeasti.

merituulentie niittykumpu suojatie

Tämän jälkeen Merituulentien pääsee ylittämään sujuvasti kauppakeskuksesta ulos tullessaan ja siitä pääsee nopeasti toisella puollella pysähtyviin busseihin. Suojatie tulee parantamaan vaihtoa metroon tai metrosta bussiin huomattavasti kuin myös alueen koululaisten kulkemista.

Kun alueen rakentaminen metrourakan jälkeen valmistui ihmiset juoksivat monikaistaisen tien yli toiselle puolelle ilman suojatietä ja se oli niin vaarallista, että kaupunki asensi keskikorokkeelle aidan estämään tien yli juoksemista. Hyvä, että suojatielle löytyi paikka ja suunnitelmatkin ovat nyt valmiit.

Mankkaanlaaksontie

Toinen tärkeä tiehanke on Mankkaanlaakson tien nostaminen tulvarajan yli Olarinluoman tien kohdalla. Samalla parannetaan mm. melusuojausta. Tämä reitti on tärkeä erityiskuljetus- ja huoltoreitti, minkä tulee pelata kunnolla myös kriisien aikaan.

 

mankkaanlaaksontie olarinluoma
mankkaanlaaksontie olarinluoma

Valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden hoitoonohjauksen kehittämiseksi neuvolapalveluiden yhteydessä

valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden

Inka Hopsun kanssa tekemäni valtuustoaloite synnyttäneiden fysioterapiapalveluista on tulossa seuraavaan valtuustoon. Tässä aloite ja kaupungin vastaus aloitteeseen.

Aloite

Fysioterapiapalveluiden hoitoonohjauksen kehittäminen neuvolapalveluiden yhteydessä

Espoossa ensisynnyttäjä saa fysioterapeutin ryhmäkäynnin kerran odotusaikana ja kerran synnytyksen jälkeen ja sen jälkeen neuvolan terveydenhoitajan tulisi ohjata synnyttäjät fysioterapeutille tarpeen mukaan. 

Metropolian fysioterapian koulutusohjelman opinnäytetyössä kartoitettiin kyselyn avulla, miten terveydenhoitajien kokemusten mukaan Espoon kaupungin äitiys- ja lastenneuvoloissa huomioidaan äidin fyysistä kuntoutumista synnytyksen jälkeen.

Kyselyn mukaan ¾ äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajista kaipasi fyysiseen palautumiseen liittyviä lisäkoulutuksia ja -työkaluja sekä lisäohjeistusta hoitoon ohjaamisessa. 

Suurin osa naisista hyötyy lantionpohjan lihasten aktivoinnin ohjeistuksesta ammattilaisen ohjauksessa. Hyöty kasvaa, jos taustalla on synnytys. Toiminnan häiriöiden ongelmia ovat mm. selkäkivut, lantion alueen kiputilat, lantionpohjan elinten laskeumat, virtsaamisen, ilman ja ulosteen hallinnan puute, suorien vatsalihasten erkauma ja hengityksen vaikeudet.

Tukilihasten toiminnallisuudella on suora vaikutus myös henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta arjessa jaksamiseen. Synnytyksen jälkeen päähuomio menee usein vauvaan ja oman hyvinvoinnin parantamiseen ei aina riitä voimia tai osaamista ilman riittävää tukea. Fysioterapiaan pääsy tulisi olla mahdollisimman helppoa pikkulapsivaiheen arjessa.

Hoitoon ohjaamisessa on ollut puutteita. Kaikki synnyttäneet eivät ole olleet tietoisia saatavilla olevista palveluista tai ajan varaamisessa on ollut haasteita.

Aloitteen allekirjoittajat esittävät, että selvitetään, miten fysioterapian käynnit saadaan synnyttäneille helpommin saavutettaviksi ja hoitoon ohjaus neuvolasta toimivaksi.

Inka Hopsu
Marjaana Siivola

Aloite verkossa: http://espooprodfi.oncloudos.com/kokous/2019484482-26-1.PDF

valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden

Kaupungin vastaus

Selostus Inka Hopsu, Marjaana Siivola ja 35 muuta valtuutettua ovat 27.2. jättäneessä valtuustoaloitteessa esittäneet kysymyksen, miten fysioterapian käynnit saadaan synnyttäneille helpommin saavutettaviksi ja hoitoon ohjaus neuvolasta toimivaksi.

Nykytilan kuvaus

Espoossa ensisynnyttäjä saa fysioterapian ryhmäkäynnin kerran odotusaikana ja kerran synnytyksen jälkeen.

Espoossa neuvolassa raskauden ensikäynnillä puhutaan liikuntasuosituksista, lantionpohjasta ja ohjataan varaamaan aika fysioterapiaan. Jotta terveydenhoitajalta ei unohtuisi fysioterapiaan ohjaus, on Effica asiakastietojärjestelmään tehty kirjaamiseen fraasi. Kaupungin perhevalmennusosiossa tietoa on niukasti ja se on hajallaan ja vaikeasti löydettävissä. Jos asiakas osaa etsiä, luotettavaa tietoa löytyy mm. HUS:n terveyskylän kuntoutumistalosta ja naistalosta.

Lääkärin tekemässä synnytyksen jälkitarkastuksessa gynekologinen sisätutkimus tehdään kansallisen ohjeen mukaisesti tarveharkintaisesti eli ei kaikille. Lantionpohjan supistusvoiman arviointiin ja tutkimiseen ei ole mitään yksiselitteistä ja täysin luotettavaa menetelmää tai laitetta käytettävissä neuvolassa. Kyse on siis aina tutkijakohtaisesta arviosta. Jos jälkitarkastuksessa keskustelussa tulee ilmi, että on virtsanpidätyskyvyn ongelmaa tai lihasten hahmotusongelmaa, olisi suosituksen mukaista pyrkiä arvioimaan lantionpohjan lihasvoima tarkastuksessa. Osalle riittänee omahoito-ohjaus esim. naistaloon ja osa tarvitsee lähetteen fysioterapiaan. Fysioterapian yksilökäynnille ohjataan, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

Vauvan 2 – 4 viikon käynnillä puhutaan aina myös äidin voinnista ja toipumisesta, ja edelleen muistutetaan mm. lantionpohjasta.

Jälkitarkastuksessa testataan lantionpohjan tilanne ja tarvittaessa ohjataan fysioterapiaan eteenpäin.

Fysioterapiaan voi varata ajan sähköisesti tai soittamalla eikä tarvitse lähetettä. Fysioterapian nettisivuilla on kuvaus miten asiakas hyötyy perhevalmennusryhmään tulosta. Fysioterapian kirjallinen perhevalmennusohje on hiljattain uusittu ja löytyy henkilöstön työtilasta.

Syksyllä 2018 on ollut terveydenhoitajille koulutusta lantionpohjalihas- ja erkauma asioista.

Lopuksi

Yhteenvetona Espoon kaupunki toteaa, että yhteistyötä neuvolan ja fysioterapian kanssa tulee kehittää ja tiivistää. Vuoden 2019 aikana tuodaan Espoon käytännöt ja ohjeet paremmin asiakkaan ja kuntalaisen nähtäväksi nettisivuille. Nettisivuille tuodaan saman aiheen muiden luotettavien toimijoiden nettisivujen linkit asiakkaalle helposti löydettäväksi. Ohjeissa huomioidaan kieliversiot. Lisäksi ajanvaraukseen tehdään selkeä ohjeistus. Terveydenhoitajien tilaisuuksissa tuodaan esille asian tärkeys ja ohjauksen merkitys ja tiedotetaan uusista nettisivuista niiden valmistuttua sekä tarpeen mukaan järjestetään aiheesta lisäkoulutusta.

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.6.2019 § 91

Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Mari Ahlström

Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettujen Inka Hopsun, Marjaana Siivolan ja 35 muun valtuutetun 27.2.2019 jättämään valtuustoaloitteeseen fysioterapiapalveluiden hoitoonohjauksen kehittämiseksi neuvolapalveluiden yhteydessä sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Fysioterapiapalveluiden aloite on valtuuston esityslistalla 9.9.2019.

Myrkyttömien siivousmenetelmien käyttö lisääntyy

myrkytön siivous valtuustotoivomus

Myrkytön siivous on siivoamista ilman myrkyllisiä kemikaaleja. Siivousta kutsutaan myös kemikaalittomaksi siivoukseksi, mikä on hiukan harhaanjohtavaa. Eli tässä käsitellään siivousmenetelmiä, kuten puhdasvesisiivousta, missä pinnoille ja ilmaan ei jää ihmisille, eläimille tai luonnolle myrkyllisiä kemikaaleja.

Valtuustoaloite myrkyttömien siivousmenetelmien käytöstä kaupungin tiloissa (Pöydälle 10.6.2019)

Myrkytön siivous aloitteeni käsiteltiin Espoon valtuustossa 19.8.2019. Tässä asiakohta kokonaisuudessaan:

Valtuutetut ovat esittäneet 10.12.2018 päivätyn seuraavan aloitteen myrkyttömien siivousmenetelmien käytöstä kaupungin tiloissa:

”Valtuusto toivoo Espoon kaupungin laajentavan myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin hoitamissa kiinteistöissä.

Siivouksessa käytetään paljon myrkyllisiä kemikaaleja. Sen voi todentaa suoraan pesuainepullon kyljestä ja käyttöturvallisuustiedotteesta.

Aikaisemmin pesuaineet huuhdeltiin pois, mutta nyt laajasti käytössä olevalla leave-on-siivousmenetelmällä nämä myrkylliset kemikaalit sirotellaan hengitysilmaan kostutinkemikaaleilla ja pyyhinnän jälkeen ne jäävät pinnoille. Siivouksen jälkeen myrkyt siirtyvät iholle, suuhun ja ilman kautta keuhkoihin altistaen tilojen käyttäjät kyseisille myrkylliseksi luokitelluille aineille.

Suomessakin on herätty tutkimaan siivouskemikaalien aiheuttamia terveyshaittoja. Työsuojelurahasto rahoittaa parhaillaan Helsingin yliopiston “Bioreaktiiviset altisteet – Toksisia solureaktioita aiheuttavat toksiinit ja kemikaalit työtiloissa” tutkimusta, missä tutkitaan mm. siivouksen kemikaaleja ja leave-on menetelmän homemikrobeja lisäävää vaikutusta.

Vaihtoehtoisia siivousmenetelmiä on kuitenkin jo saatavilla ja niitä on kokeiltu onnistuneesti Espoossa mm. Aalto yliopistossa, Palmiassa, tapiolalaisessa vanhainkodissa, Karhusuon koulussa sekä maailmanlaajuisesti esimerkiksi Kanadassa Vancouverin ensihoidon sairaaloissa.

Myrkyttömien siivousmenetelmien käytön aloitus on nopeaa ja siivoustaso on riittävä jopa sairaalaan, joten se on riittävä myös kaupungin tiloihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin ja asumisyksiköihin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme, että Espoon kaupunki lisää erilaisten myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin tiloissa.

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Kouluissa, päiväkodeissa ja muissa Espoon kaupungin toimitiloissa syntyvä lika on pääasiassa irtolikaa, kuten pölyä, hienojakoista hiekkaa ja erilaista roskaa. Tällaisen lian poistamisessa käytetään lattioiden osalta nihkeytettyjä moppeja ja muiden pintojen osalta nihkeytettyjä mikrokuitupyyhkeitä. Työvälineet nihkeytetään joko ottamalla ne nihkeinä suoraan pyykinpesukoneesta tai niihin imeytetään erikseen puhdistusainekäyttöliuosta, pehmennettyä vettä tai hanavettä. Nihkeäpyyhinnän jälkeen pintaan ei jää kosteutta.

Nihkeäpyyhinnän jälkeen kemikaaleja jää pinnalle ja ne kuivuvat siihen. Kun käyttäjät liikkuvat tilassa, kävelevät pyyhityllä lattialla tai syövät kemikaalikerroksella kyllästyllä pinnalla, kemikaalihiukkaset tarttuvat niin ruokaan kuin nousevat ilmaan. Tästä ne joutuvat iholle, limakalvoille ja keuhkoihin, eikä niiden vaikutuksia ole juurikaan tutkittu. Usein tutkitaan kemikaalin vaikutus ja ärsyttävyys iholla ja silmissä, mutta erityisesti keuhkoihin kohdistuva altistus jää tutkimatta.

Tämä siitäkin huolimatta, että monet sisäilmaoireet tulevat juuri keuhkojen kautta. Hengenahdistus, yskä, liman muodostus keuhkoissa ovat tällaisia oireita.

On hyvä, ettei nihkeäpyyhinnästä jää pinnalle juurikaan kosteutta, mutta aloitteessa kyseessä olevan myrkylliset siivouskemikaalit kuitenkin jäävät pinnoille.

Puhdistusainekäyttöliuoksen tai veden tehtävänä on parantaa mopin tai pyyhkeen liansitomiskykyä. Lian irtoamista puhdistusaine ei juurikaan paranna, joten puhdistusaineiden tehoaineilla ei itse puhdistustapahtumassa ole suurta merkitystä.

Jos puhdistuksen tehoaineilla ei ole merkitystä, niin miksi niitä ei sitten voi jättää pois ja nihkeytyksessä käyttää turvallisempia vaihtoehtoja?

Päivittäisessä ylläpitosiivouksessa käytetään neutraaleja tai heikosti emäksisiä yleispuhdistusaineita, joissa pääasiallinen tehoaine on tensidi. Käyttöliuos tehdään laimentamalla 1-2 ml / 5 l vettä. Puhdistusaineiden kulutus on nykyään hyvin vähäistä. Litra yleispuhdistusainetta saattaa riittää esimerkiksi päiväkodissa vuodeksi.

Eli litran pulloon käyttöön liuosta tehdessä pitää osata  mitata 0,2 ml pesuainetta? Kuinka kukaan ihminen kykenee tähän? Pesuaineiden liika annostelu on ollut aikaisemminkin ongelma ja uskon, että tämä myös jatkuu.

Jos pinnalla on kiinnittynyttä likaa, esimerkiksi tahroja, työvälinettä voidaan kostuttaa lisää kostutuspullossa siivousvaunussa mukana kulkevalla käyttöliuoksella tai vedellä.

Kyllä, tämä on erittäin hyvä keino.

Hanavettä voidaan pehmentää suodattamalla siitä pois veden kovuutta aiheuttavat mineraalit, kalkki, suoloja ja muita epäpuhtauksia. Tällainen vesi ei jätä puhdistettaville pinnoille pisarajälkiä silloin, kun lian irrottamiseksi tarvitaan kosteampaa työmenetelmää.

Kyllä, juuri näin.

Pehmennetyn veden käyttö on saanut alkunsa maista, joissa on kova vesi, ja pisarajälkiä syntyy helposti esimerkiksi lasi- ja metallipinnoille. Täkäläisissä oloissa vesi on huomattavasti pehmeämpää ja siksi myös hanasta suoraan otettua vettä voidaan käyttää siivouskohde huomioiden.

Kyllä. Useissa kohteissa riittää hanavesi ja sitä on silloin hyvä käyttää.

Espoossa pehmennettyä vettä käytetään tällä hetkellä Tekniikantien toimistorakennuksessa, muutamassa päiväkodissa ja koulussa.

Hienoa, että pehmennetty vesi on käytössä Tekniikantiellä ja muutamassa muussa rakennuksessa. Toivottavasti tämä lisääntyy.

Vesi riittää pitkälti päivittäiseen siivoukseen oli se sitten pehmennettyä tai pelkkää hanavettä. Wc- ja muissa kosteissa tiloissa voidaan lisäksi käyttää saniteettipuhdistusainetta saostumien syntymisen estämiseksi. Mikrobien lisääntyminen estetään parhaiten pintojen huolellisella puhdistamisella, jolloin bakteereille ei synny elatusalustaa. Siivouskoneiden säännöllinen käyttäminen estää likaa pinttymästä lattioille.

Puhdistettu otsonoitu vesi on käynyt läpi puhdistusaineille tarkoitetut testit Saksassa ja puhdistusteho on desinfioiva tietyn aikaa veden otsonoinnista. Aika riippuu käytetystä laitteesta. Veden otsonointi on käytössä desinfiointiin myös mm. juomavetemme puhdistamisessa sekä uimahalleissa. Miksi se ei olisi riitävä espoolaisissa kouluissa, päiväkodeissa tai asumisyksiköissä?

Puhdistusaineita käytettäessä on tärkeintä käyttää annostelupumppua tai annostelumittaa, että käyttöliuoksesta ei tule liian vahvaa. Käyttöliuosta tehdään vain kulutusta vastaava määrä puhdistusaineen kulutuksen minimoimiseksi.

Erittäin hyvä, että liosta tehdään vähän. Mutta tässä on anosteluongelma. Jos litran suihkupulloon tarvitaan 0,2ml puhdistusainetta, niin sehän on niin pieni määrä, että se jää mittaan kiinni.

Pinttyneisiin kohtiin tarvitaan kosteampaa työvälinettä. Kostutukseen käytetään kostutuspulloa, ja kosteus lisätään työvälineeseen ei puhdistettavalle pinnalle. Mikäli pinta jää kosteaksi, se kuivataan.

Tulemme jatkossa lisäämään vesisiivousta.

Loistavaa! Tämä on erinomainen uutinen espoolaisille. Vähemmän myrkkyjä sisäilmaan ja ympäristöön.

Pullonkaulana nopealle lisäämiselle on henkilöstön ja palveluntuottajien jatkuva koulutustarve mm. työntekijöiden suuren vaihtuvuuden vuoksi ostopalvelussa.

Ostopalvelulla on kyllä ollut ongelmia. Olen seurannut yhtä kohdetta erityisen tarkasti ja vaihtuvuus on suurta, mikä kyllä haastaa uusien menetelmien käytön. Uskon tämän uuden siivoustavan lisääntyvän erittäin nopeasti, joten koulutusongelma todennäköisesti poistuu suhteellisen nopeasti.

Osittain tilanteeseen vaikuttaa myös toimialojen välinen vastuunjako. Esimerkiksi päiväkodeissa henkilökunta vastaa mm. ruokailujen jälkisiivouksesta.

Puhdasvesi siivous on aikaisempaa helpompaa, kun käytössä on vain yksi suihkepullo. Tämä tulee ajankanssa helpottamaan myös henkilökunnan siivoustyöt.

Vesisiivouksessa käytämme kohdekohtaiset erot huomioiden mahdollisimman paljon ns. hanavettä. Runsaan veden käyttöön emme voi palata. Tilojen rakenteet ja pintamateriaalit estävät sen. Runsaan veden käytöllä olisi nykyisillä rakenteilla kosteusvaurioita lisäävä vaikutus.

Erinomaista, sillä kukaan ei ole palaamassa runsaan veden käyttöön siivouksessa. Pysytään siivouksessa nihkeytetyissä työvälineissä tai yhdistelmäkoneissa, jolloin emme alista rakennuksia ylimääräiselle kosteudelle.

Kiinnitämme erityistä huomiota ja lisäämme mahdollisimman paljon laadunseurantaa, jotta voimme tarttua epäkohtiin sekä virheellisiin toimintatapoihin. Uusimpiin siivoussopimuksiin on kirjattu sanktioperusteeksi myös virheellisen työmenetelmän käyttö.

Erinomaista kuulla, että kaupunki seuraa myös työtapoja, sillä niillä on terveyteen liittyviä vaikutuksia.

Terveysviranomaiset edellyttävät, että mm. eritetahrat pitää poistaa käyttäen desinfioivia puhdistusaineita. Näiden osalta joudumme pitäytymään nykyisissä menetelmissä.

Otsonoitu vesi on tutkitusti desinfioiva ja sitä voidaan käyttää myös eritetahrojen poistamiseen. Tämä ei ole riittävä syy käyttää myrkyllisiä kemikaaleja. Otsonoitu vesi kelpaa jopa sairaalaan, joten kyllä se on riittävä myös päiväkoteihin ja kouluihin.

Yhteenvetona todetaan, että vesisiivouksen käyttöä siivousmenetelmänä lisätään mahdollisuuksien mukaan. Siivousmenetelmien valvontaa lisätään ja tehostetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään puhdistusaineiden oikeaan annosteluun.

Kiitos. Annosteluun ei tarvitse kiinnittää huomiota enää sen jälkeen, kun puhdasvesimenetelmät otetaan käyttöön. No, ehkä pitää seurata, ettei pinnat jää märiksi, mutta muuta vaaraa ei puhdasvesimenetelmillä ole.

Oli hyvä nähdä, että Espoossa on mietitty puhdasvesiratkaisuja ja normaalin muutosvastarinnan jälkeen se varmasti otetaan hyvin vastaan.

Mikki Kausteen puhe valtuustossa valtuustoaloitteeseen liittyen

Arvoisa puheenjohtaja,
Hyvät valtuutetut
Valtuustoaloitteen tekijä on varavaltuutettumme Marjaana Siivola ja koska hän ei päässyt tänään paikalle, käytän puheenvuoron hänen puolestaan ja nostan esiin muutamia havaintoja, joita hän oman aloitteensa aloitevastauksesta poimi esiin.
Ensinnäkin, Marjaana halusi välittää kiitoksensa hyvästä vastauksesta.
Tärkeää on, että tiedon lisääntyessä siivouskemikaalien myrkyllisyydestä, niiden käyttämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Vastauksessa painotettiin, ettei runsaan veden käyttöön haluta palata. Se on hyvä, siihen ei käsittääkseni kukaan halua palata eikä tässä kysymyksessä siihen viitattu.
– Vastauksessa mainittiin pesuaineliuokset, joissa tarvitaan vain vähän pesuainetta.
Tämä on muuten hyvä, mutta tällä hetkellä pesuainetta käytetään usein enemmän kuin on suositus.
– Jos suositus on 1ml / 5l ja liuosta tehdään esim. litran suihkepullollisen verran, pulloon annostellaan todennäköisesti enemmän kuin yksi viidesosa millilitra, sillä tällaisen annoksen mittaaminen on hankalaa.
Marjaana halusi nostaa esiin myös aloitevastauksessa esiin noussen nihkeäpyyhinnän.
Jos nihkeäpyyhintä tehdään puhdistusainekäyttöliuosta käyttäen, pintaan jää siivousaineiden myrkyllisiä kemikaaleja, jotka siirtyvät ilmaan ja siitä iholle, silmiin ja keuhkoihin.
Markkinoilla on tarjolla myös myrkyttömiä keinoja, joiden desinfiointikyky on todistettu laboratoriossa.
Näillä keinoilla voidaan siivota myös WC-tilat ja keittiöt ja näitä keinoja käytetään myös sairaaloissa.
Jos ja kun
myrkytön menetelmä toimii myös sairaalassa, niin sen pitäisi olla kyllä riittävä espoolaisiin kouluihin, päiväkoteihin ja laitosasumiseen.
Iloksemme huomasimme viime viikolla, että Omnia on jo edistänyt asiaa omassa toiminnassaan
kartoittamalla kemikaalittoman siivouksen mahdollisuuksia.
Heidän tarkoituksena on hankkia siivousta palveluna perinteisen siivouksen tapaan, mutta täysin kemikaalittomana. Niin ikään Omnian hankintayksikkö on kiinnostunut kartoittamaan mahdollisuuksia omatoimisen siivouksen järjestämisestä kemikaalittomalla menetelmällä esimerkiksi omissa keittiöissä.
Hienoa. Mikäli Omnia pystyy tähän, pystyy varmasti muutkin Espoon kaupungin toimijat.
Tämän Omnian omatoimisen esimerkin kannustamana, jätän aloitteen tekijän toivomuksesta asiaan liittyvän valtuustotoivomuksen,
joka kuuluu näin:

 

”Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki vähentää myrkylliseksi todettujen siivousaineiden käyttämistä ja lisää desinfiointikykyisten myrkyttömien puhdasvesiratkaisujen käyttöä.”
Kiitos

Valtuustotoivomus

Koska olen varavaltuutettu eikä ollut näköpiirissä, että olisin kokouksessa, valtuutettu Mikki Kauste lupautui pitämään valtuustoaloitteen käsittelyssä puheen ja tekemään toivomukseni. Kiitos Mikille siitä.

Viime hetkillä pääsinkin mukaan valtuustoon sairastapauksen vuosi, mutta etenimme sovitusti. Mikki Kauste piti aiheesta loistavan puheen ja teki valtuustotoivomuksen, jota kannatin.

Tässä Mikin tekemä toivomus:

“Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki selvittää mahdollisuudet vähentää haitalliseksi todettujen siivousaineiden käyttämistä ja lisää desinfiointikykyisten haitettomien puhdasvesirakaisujen käyttöä.”

myrkytön siivous valtuustotoivomus

Valtuusto hyväksyi toivomuksen yksimielisesti.

Kiitos yhteistyöstä valtuutettu Kauste!

Nupurintien turvallisuuden parantaminen

Karhusuon koulu sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Nupurintien varrella. Tie on luokiteltu vaaralliseksi tieksi koululaisille ja siinä on vilkasta raskasliikennettä mm. Ämmässuon vuoksi.

Karhusuon koulua rakennetaan parhaillaan yhteisnäiskouluksi ja heti suunnitelmien alussa koulu ja muut tahot toivat esiin huolensa Karhuniityntien ja Nupurintien vaarallisuudesta. Siinä on jo muutama koululainen jäänyt auton alle.  Suunnitelmien alussa koulussa oli 200 oppilasta ja kaupunki lupasi, että risteys tullaan rakentamaan turvallisemmaksi, kun 700 oppilaan yhteinäiskoulu valmistuu syksyllä 2020.

Teknisen lautakunnan investointiesitys vuosille 2019-2030 näyttää vielä Nupurintien hankkeen investointilistassa ja vielä prioriteettinä välttämätön. Nyt hanke on siirretty yli suunnitelmakauden eli yli 2030.

Nyt elokuussa 2019 risteyksen suunnitelmat ovat valmiit, mutta Espoo on poistanut hankkeen listoilta! Tekniselle lautakunnalle esitetyssä investointisuunnitelmassa hanke on siirretty yli suunnitelmakauden eli yli vuoden 2030.

Kuinka voidaan poistaa prioriteetillä “välttämätön” oleva hanke, joka liittyy turvalliseen koulutiehen? Espoo kertoo priorisoivansa turvalliset koulutiet, mutta kuitenkin toimii päinvastaisella tavalla.

Tämän hankkeen rakentaminen pitää aloittaa tammikuussa 2020.

Tekninen lautakunta 14.8.2019

Teknisen lautakunnan saaman esityksen mukaan Nupurintien risteys oli siirretty suunnitelmakauden yli eli vuoden 2030 jälkeiseen aikaan.

Sain kuitenkin lautakunnan jäsenet ymmärtämään Nupurintien turvattomuuden ja ongelmat erityiskuljetusreittinä, Kehä 3:n rinnakkaisreittinä, koululaisten vaarallisena risteyksenä yms niin hyvin, että saimme yksimielisyyden siitä, että hanke ja sen 3M€ pitää saada investointisuunnitelmaan vuodelle 2020.

Esittelijä hyväksyi hankkeen vuodelle 2020 siirtäen tarvittavat 3M€ sille investointikaton alla. Hankkeen toteutuminen on siis erittäin todennäköistä, mutta vielä pitää olla tarkkana ja seurata, että hanke sisältyy mm. kaupunginjohtajan budjettiesitykseen.

Mutta näillä tiedoilla rakentaminen pääsee vauhtiin heti alkuvuodesta ja risteys saadaan turvallisemmaksi ennen kuin yhtenäiskoulun ensimmäinen talvi Karhusuon mäellä tulee eteen. Tällä on valtava merkitys vahvasti kasvavan koulun koululaisille kuin alueen asukkaille.

Risteys sisältää risteykseen tulevan kiertoympyrän, alikulun ja uudet bussipysäkit Nupurintien suuntaan mäkeen. Vähän olen huolissani kuinka bussit pääsevät mäessä talvisin liikkeelle pysähtymisen jälkeen, mutta suunnittelijoiden mukaan tästä ei tarvitse olla huolissaan.

Tämän jälkeen risteys toimii myös paremmin Hirvisuolta ja Mikkelästä tuleville yläkoululaisille.

Nupurintien suunnitelmat löytyvät täältä.

Tässä on kiertoliittymän havainnointikuvia. Lisää löytyy täältä.

 

 

 

Viljelypalstojen hallinnointimuutos

karviainen

Syksyllä 2017 kaupunki halusi siirtää viljelypalstat yhdistysten tai yritysten hoidettavaksi, jotta kaupunkitekniikan keskus pystyisi vastaamaan valtuuston asettamaan TATU (Espoon talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman ) tavoitteeseen.

Teknisessä lautakunnassa saimme esityksen miten muualla toiminta on jo järjestetty yhdistysten ja yritysten voimin ja Espossakin on jo yhdistyksille siirrettyjä palsta-alueita.

Kuulosti sinänsä järkevältä ja tämä toisi säästöjä 150 000€.

Mutta.

Muutoshallinta ei mennyt odotetusti. Viljelijät eivät saaneet tukea. Viljelijät eivät saaneet tarvitsemaansa tietoa suunnitelmien tekemiseen. Eikä säästö olekkaan tuota luokkaa.

Syksyllä 2018 pyysin asian uutta käsittelyä teknisessä lautakunnassa ja yksimielisesti siirsimme palstojen hallinnan muutosta vuodella eteenpäin, että saisimme kunnolla suunnitellut mallit toiminnan jatkamiseksi.

Palstaviljelyn hyödyt ovat moninaiset

Itse näen, että palstaviljely on erinomaista liikunta, opettaa lapsille mistä ruoka tulee ja se aktivoi ihmisiä, joita ei kuntosalit kiinnosta. Viljelyllä on laajat monitahoiset hyödyt espoolaisten asukkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Palstoilla on paljon eri ikäisiä ihmisiä eri taustoista. Mikä sen parempaa tutustumista yhteisön muihin jäseniin kuin rakkaan harrastuksen parissa tapaamista, tietojen vaihtoa, toisen auttamista ja yhdessäoloa?

Palstaviljely saa monta maahanmuuttajaäitiä lapsineen ulos muiden joukkoon oppimaan niin Suomea kuin mitä kasveja Suomessa viljellään ja syödään. Ja he puolestaan opettavat suomalaisia käyttämään uusia kasveja. Tämä on loistavaa kotouttamista monelle espoolaiselle ja avartavaa kantasuomalaiselle! Tällä hinnalla ei todennäköisesti saa mitään vastaavaa.

Toukokuu 2018

Palstaviljelyn hallinnointi on nyt tulossa tekniseen lautakuntaan esitettäväksi.

Esityslistalla olevat tiedot löytyvät täältä:
http://espooprodfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2019458846-9

Nyt kaipaan teiltä viljelijöiltä palautetta esityksestä! Sitä voi laittaa Facebookissa tai sähköpostilla marjaanasiivolaespoo@gmail.com. Kiitos!

Asian piti tulla vasta kesäkuussa, mutta pyysin sitä jo aikaisemmaksi. Nyt saamme tiedon esittelyn ja mahdollinen päätös tehdään joko nyt tai sitten kesäkuussa. Riippuen miten asian käsittely etenee ja tarvitsemmeko lisätietoa.

Teknisen lautakunnan jäsenet löytyvät täältä:

Tekninen lautakunta Jäsenet

Valtuusto 21.1.2019. Kevyenliikenteenväylät kuntoon

Röyläntie Lahnuksentie Brobacka kevyenliikenteenväylä

Valtuustossa 21.1.2019 käsiteltiin seuraavia aiheita:

Kirkkojärvenpuiston asemakaava

Kirjkojärvenpuiston asemakaava tulee ennallistamaan Kirkkojärvelle pysyvän vesiaiheen Turun moottoritien eteläpuolelle. Lisäksi huolehditaan paremmin tulva-alueen riittävyydestä ja ohjauksesta. Kevyenliikenteenväylää korotetaan suojaamaan mm Kaivomestarin lukion ja uimahallin sekä Kirkkojärven koulua.

Asemakaava hyväksyttiin yksimielisesti.

Valtuustokysymys koulu- ja päiväkotialueiden liikenneturvallisuudesta. 

Valtuustokysymykseen on saatu varsin kattava ja hyvä vastaus. Silti se sai aikaan pitkän keskustelun valtuuston kokouksessa.
Kouluteiden turvallisuudesta tehtiin laaja kysely syksyllä 2018. Kysely oli onnistunut ja sen perusteella saatiin kattavasti tietoa kouluteiden turvallisuudesta.
Tämän kyselyn tuloksia on hyödynnetty jo kaupungin tiesuunnitelmissa. Kaupungin Kotikadut kuntoon -ohjelman suunnitelmiin nostettiin yhdeksi prioriteettikriteeriksi kouluteiden vaarallisuus. Vaaralliset tiet koulujen läheisyydessä nousee toteutukseen näin nopeammin. Ainut ongelma on se, ettei kyseiseen kokonaisuuteen ole budjetoitu kunnolla rahaa ja teiden kunnostamiset ovat ajautuneet näillä rahoilla vuosikymmenien päähän.
Pyörätiet tosiaan pitää saada koulujen lähistöllä kuntoon. Tein valtuutettu Kivekkään kanssa toiveen Röyläntien ja Lahnuksentien kevyenliikenteenväylästä ja valtuutettu Ruoho teki toiveen Brobacka-Kolmperän kevyenliikenteenväylästä. Näillä kevyenliikenteenväylillä on suuri merkitys koululaisten lisäksi kaikille muillekin näiden alueiden asukkaille ja heidän terveydelleen. Toivottavasti niiden toteutus alkaa mahdollisimman pian.
Kokouksen aiheet ja mageriaalit löytyvät Espoon palvelusta:
Röyläntie Lahnuksentie Brobacka kevyenliikenteenväylä

Myrkytön ts kemikaaliton siivous Espoossa

Tein valtuustossa 10.12.2018 valtuustoaloitteen myrkyttömästä siivouksesta.

Valtuusto toivoo Espoon kaupungin laajentavan myrkyttömien (ts.
“kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin hoitamissa kiinteistöissä.

Perustelut

Siivouksessa käytetään paljon myrkyllisiä kemikaaleja. Sen voi todentaa suoraan pesuainepullon kyljestä ja käyttöturvallisuustiedotteesta.
Aikaisemmin pesuaineet huuhdeltiin pois, mutta nyt laajasti käytössä olevalla
leave-on siivousmenetelmällä nämä myrkylliset kemikaalit sirotellaan hengitysilmaan kostutinkemikaaleilla ja pyyhinnän jälkeen ne jäävät pinnoille. Siivouksen jälkeen myrkyt siirtyvät iholle, suuhun ja ilman kautta keuhkoihin altistaen tilojen käyttäjät kyseisille myrkylliseksi luokitelluille aineille.

Suomessakin on herätty tutkimaan siivouskemikaalien aiheuttamia terveyshaittoja. Työsuojelurahasto rahoittaa parhaillaan Helsingin yliopiston “Bioreaktiiviset altisteet – Toksisia solureaktioita aiheuttavat toksiinit ja kemikaalit työtiloissa” tutkimusta, missä tutkitaan mm. siivouksen kemikaaleja ja leave-on menetelmän homemikrobeja lisäävää vaikutusta.

Vaihtoehtoisia siivousmenetelmiä on kuitenkin jo saatavilla ja niitä on kokeiltu
onnistuneesti Espoossa mm. Aalto yliopistossa, Palmiassa, tapiolalaisessa
vanhainkodissa, Karhusuon koulussa sekä maailmanlaajuisesti esimerkiksi
Kanadassa Vancouverin ensihoidon sairaaloissa.

Myrkyttömien siivousmenetelmien käytön aloitus on nopeaa ja siivoustaso on riittävä jopa sairaalaan, joten se on riittävä myös kaupungin tiloihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin ja asumisyksiköihin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme, että Espoon kaupunki lisää erilaisten myrkyttömien (ts. “kemikaalittomien”) siivousmenetelmien käyttöä kaupungin tiloissa.

Espoossa 10.12.2018
Marjaana Siivola + 37 valtuutettua

Tietoa myrkyttämästä siivouksesta

Aihe on mielenkiintoinen ja pitkä. Laitan tähän linkkejä erilaisiin tietolähteisiin, niin voitte itse selvittää myrkyttömien siivousmenetelmien mahdollisuudet.

Suomalaisia alan tutkijoista kannattaa seurata mm Mirja Salkinoja-Salosen tutkimuksia. Hän on prosessori, joka on tällä hetkellä mukana mm. Työsuojelurahaston hankkeessa. Mirja on kemikaalien asiantuntija.

Näkymättömät vaaratekijät – mikrobien ja ihmisen tuottamat kemialliset yhdisteet

Tuula Putus on Turun professori, joka tutkii sisäilmaan liittyviä aiheita laajalti ja hänkin on parhaillaan erilaisissa sisäilmaan liittyvissä tutkimuksissa mukana.

Yle Uutisoi aiheesta 23.11.2018Kemikaaliton siivous yleistyy hitaasti – “pelkkä vesi” herättää ensin epäluuloja, mutta siivoojat ja sisäilmatutkija kiittävät

Yle 16.2.2018: Leviävätkö siivouskemikaalien haitalliset aineet koulujen sisäilmaan? Tätä tutkitaan pääkaupunkiseudulla

ISS+ÅA: Siivous ilman kemikaaleja Aktiivivedellä vaikuttaa sisäilmaan

Menetelmiä

Tällä hetkellä Suomessa useita myrkytöntä siivousta mahdollistavaa laitetta.

Ultrapuhdasvesi

Perusajatus on se, että vesi puhdistetaan ultrapuhtaaksi, jolloin se pyrkii kohti tasapainoa imien likaa itseensä. Tällaista siivousta kutsutaan ultrapuhtaallavedellä siivoamiseksi ja sitä myy mm. UltraH2O.

Otsonointi

Toisaalta vettä voidaan otsonoida sähkön avulla “salamalla” ja tällainen vesi irrottaa likaa ja siivoaa hyvin tuloksin. Tälläkin hetkellä esim. pääkaupunkiseudun vesi otsonoidaan eli me kaikki juomme tällaista vettä. Myöskin uimahalleissa vettä puhdistetaan otsonoimalla ja tämä on todettu turvalliseksi.

Otsonoitua vettä on tarjolla myös siivouskäyttöön. (Saa vinkata tuotteita tähän linkitettäväksi). 

Ultrapuhtaanveden ja otsonoinnin yhdistelmä

Aktiivivesi yhdistää nämä kaksi menetelmää. Siinä hanavesi puhdistetaan ultrapuhtaaksi suodattamalla ja sen jälkeen se sähkön avulla otsonoidaan. Laitteesta tuleva vesi on täysin turvallinen.

Aktiivivesi on ainut näistä menetelmistä, joista on saatavilla tutkittua tietoa sen tehosta ja se on jo laajalti käytössä pohjois-Amerikassa.

Kanadan valtion hanke Greencare on tutkinut myös siivousta

Tässä muutamia linkkejä liittyen kanadalaisten sairaaloiden siivoukseen ja heidän tuloksiaan Aktiiviveden käytöstä sairaaloissa.

.

Tekninen lautakunta 12.12.2018

Jousensilta
Teknisen lautakunnan kokouksen esityslista keskiviikon kokoukseen.
3 Raportti yhdyskuntateknisistä palveluista ja niiden tuotantokustannuksista 2018 sekä hoidon hankintahintavertailu.
Espoo pärjää vertailussa varsin hyvin. Kaupunkitekniikan keskuksen investointeja ollaan rajattu niin tuottavuuden kuin sisäilmaongelmien vuoksi, joka alkaa pikku hiljaa näkyä ylläpidon palvelutasolla. Toivottavasti tulevina vuosina ei näitä rahoja enää karsita, sillä ylläpidettävä ala kasvaa koko ajan ja samanlaisena pysyvä rahoituskaan ei riitä ylläpitämään samaa palvelutasoa.
4 Teknisen lautakunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2019 käyttötalouden ja investointien osalta.
5 Matinkylän urheilupuiston katu- ja puistosuunnitelmien hyväksyminen
Eniten palautetta tullut Iirislahdenpolun suunnitelmista ja käsittelemme tätä kokouksessa. Toki tontille 1:180 pitää turvata kunnollinne pääsy tontille ainakin Iirislahdentieltä.
Iirislahdenpolku
6 Niittysaarentien ja Vehkasaarentien katusuunnitelmien hyväksyminen
Palautteessa kyseltiin poistetun korokkeen perään ja sellainen on tulossa paremmalle paikalle. Entisen kohdalla maaperä oli liian pehmeää.
7 Nöykkiönlaakso II ja Nöykkiönpuro -kaava-alueiden katujen Kirkkokorpi, Korpikallio, Korpikuja, Haltianpolku ja Haltiantie katu- ja puistosuunnitelmien hyväksyminen.
Palautteen perusteella pieniä muutoksia ja tarkennuksia suunnitelmiin.
8 Jousensilta, sillan yleissuunnitelman hyväksyminen

Jousensilta (Bågbron) sijaitsee Espoon Niittykummussa (kaava-alueet Niittymaa ja Jousenpuisto), Merituulentien ja Koivu-Mankkaan tien risteyksessä. Silta sijoittuu kaavan siltavarauksen alueelle. Suunnitelma oli tarpeen tehdä uuden maankäytön yhteensovittamiseksi.

Sillalla tavoitellaan parannusta kevyen liikenteen yhteyksiin Urheilupuiston eteläosiin mm. Länsiväylän varrelta ja Haukilahdesta. Sillan toteutus turvaa mm. lasten liikkumista mm. urheilupuistoon, metrolle sekä kouluun. Silta sijoittuu pyöräilyn pääreitille ja risteää seutureitin kanssa. Nykyinen valo ohjattu suojatie säilytetään.

Silta on tyypiltään teräsbetoninen jatkuva palkkisilta, jonka kokonaispituus on 150 m ja hyötyleveys 4,5 m. Silta varustetaan teräsrakenteisella erikoiskaiteella, jonka yläjohteeseen integroidaan sillan valaistus.

Suunnitelma ollut nähtävillä eikä palauttessa ollut mitään erityistä.
Kokemukseni mukaan tällaiset korkeat sillat eivät ole kevyenliikenteen käyttäjien mieleen. Toki riippuu aina vaihtoehdoista ja tässäkin onneksi suojatieylitys säilyy. Se on tärkeää esimerkiksi pyörätuolilla kulkeville.
Ja jos suojatien kautta on sujuvaa liikkua, niin uskon sen olevan houkuttelevampi kuin korkea silta. Varsinkin talvella. Ihmiset yleensä menevät siitä mikä on helpoin ja suoraviivaisin, joten tämän sillan käyttöaste mietityttää.
Jousensilta

Valtuusto 10.12.2018 Talouarvio ja koulujen hankkeita

valtuusto

Tänään valtuustossa jatketaan talousarvion käsittelyä. Valtuustolla oli ensimmäinen talousarviokäsittely ylimääräisessä valtuuston istunnossa 5.12. Siellä puhuin pohjois-Espoon huomioimisessa erityisesti joukkoliikenteen kehittämisessä. Tuolloin käsiteltiin talousarvioon tehdyt muutosehdotukset sekä tehtiin kaikki arvioon liittyvät toivomukset, jotka käsitellään 10.12.2018.

10.12.2018 esityslista/pöytäkirja löytyy täältä.

Esimmäisenä käsitellään ja mahdollisesi äänestetään kaikista talousarvioon tehdyistä toivomusesityksistä. Niitä tehtiin runsain mitoin, 29 kappaletta.

Sitten vuorossa on vuoden 2018 kolmas osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet sekä Konsernihallinnon organisaatiouudistus ja siitä aiheutuvat sekä muut tarkistukset hallintosääntöön.

Kaavoista valtuuston käsittelyssä on Finnoon keskuksen hyväksyminen.

Koulut ja päiväkodit

Koulujen ja päiväkotien tilanne on ollut erittäin hankala useiden sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen vuoksi. Investointisuunnitelma on jo mittava eikä kaikki tarpeelliset hankkeet ole siihen mahtuneet.

Nyt tilaongelmaa lähdetään purkamaan kokeilemalla PPP mallia, josta valtuustossa kuulemme lisää. Tässä ensimmäisessä kokeilussa on mukana viisi koulua ja päiväkotia.

– Nauriskasken koulu ja Nöykkiönniityn päiväkoti (uudiskohde)

– Perkkaan koulu ja Perkkaan päiväkoti (uudiskohde)

– Pohjois-Tapiolan uusi yhtenäiskoulu (korvaava uudiskohde)

– Kilon koulu ja Kilon päiväkoti (korvaava uudiskohde)

– Tähtiniityn koulu (Kuitinmäen koulun osa) ja päiväkoti (korvaava uudiskohde)

Valtuustokysymykset ja -aloitteet

Tällä kertaa meillä on käsittelyssä kaksi valtuustokysymystä ja valtuustoaloite.

Valtuustokysymyksissä kysyttiin koulu- ja päiväkotialueiden liikenneturvallisuudesta sekä Espoon kaupungin vammaispalveluiden resurssoinnista sekä erityisesti työntekijätilanteesta

Itse käsittelin valtuustokysymystä liikenneturvallisuuteen liittyen jo teknisen lautakunnan kokouksessa, missä vastaus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoossa turvallisuus on hyvällä mallilla ja nyt juuri odotetaan vastauksia koulumatkojen turvallisuuteen liittyvästä kyselystä, joka tehtiin vanhemmille. Näitä tuloksia hyödynnetään mm. kaupunkitekniikan keskuksen suunnitelmissa katualueiden rakentamis- ja kunnostustöiden priorisoimisessa.

Valtuustoaloite kaupunkimaisten puistojen rakentamisesta Espoon kaikkiin viiteen aluekeskukseen on saanut myös hyvän vastauksen, mitä käsittelimme jo teknisessä lautakunnassa. Puistoalueita löytyy jokaisesta aluekeskuksesta ja niitä edelleen kehitetään.