Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan asukastilaisuus

Espoon keskus

Tänään oli Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan asukastilaisuus etänä kaupungin sivuilla. POKEn sivustolle tulee myös tallenne.

https://www.espoo.fi/yleiskaavapoke 

Tässä on tilaisuuden aikataulu ja se löytyy tallenteen alusta, jos tästä on vaikea lukea.

https://www.espoo.fi/yleiskaavapoke

Tässä kuvakaappauksessa on esitetty muutosten sijainnit, mitä on tehty edellisen nähtävilläolon jälkeen. Nyt olisi tärkeää antaa palautetta myös niistä kohdista, mitkä ovat hyvin. Jos jostain tulee vain muutosesityksiä, niin ne voidaan viedä läpi, jos kyseisestä kohdasta ei ole yhtään ennallapitämisen puoltavaa palautetta. Toki kokonaisuus ratkaisee, mutta positiivistakin palautetta kannattaa antaa.

Tässä tilaisuudessa käsiteltiin tarkemmin Espoon keskuksen aluetta. Tässä esitellään muutoksia, mitä alueelle on tehty.  Jos tämä kiinnostaa tarkemmin, niin suosittelen katsomaan tilaisuuden tallenteen Espoon sivuilta.

POKEsta on vielä kaksi asukastilaisuutta seuraavasti:

Asukastilaisuus 21.9. klo 18−19.30

Liity asukastilaisuuteen linkin kautta:
Osallistu etätilaisuuteen
Tarvitsetko apua? Tutustu osallistujan ohjeeseen (pdf, 287 Kt)

Tilaisuudessa käsitellään asukkaiden kysymyksiä ja kommentteja Kalajärven, Viiskorven ja Pohjois-Espoon alueella.
Voit avata lähetyksen 15 minuuttia ennen ohjelman alkua.

Asukastilaisuus 24.9. klo 18−19.30

Liity asukastilaisuuteen linkin kautta:
Osallistu etätilaisuuteen
Tarvitsetko apua? Tutustu osallistujan ohjeeseen (pdf, 287 Kt)

Tilaisuudessa käsitellään asukkaiden kysymyksiä ja kommentteja Nupurin, Histan, Myntinmäen ja Vanhan Espoon alueella.
Voit avata lähetyksen 15 minuuttia ennen ohjelman alkua.

Voit tutustua myös aikaisempiin POKEA koskeviin kirjoituksiin:

Pohjois- ja keski-Espoon yleiskaava POKE nyt nähtävillä!

POKE pohjois-Espooseen ja keski-Espooseen tuleva yleiskaava

Pohjois- ja keskiosien yleiskaava POKE 30.3.2017

Pohjois- ja keski-Espoon yleiskaava POKE nyt nähtävillä!

poke yleiskaava gumböle
Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotus on nyt nähtävillä 7.9. – 20.10.2020 välisen ajan. Kaikki nähtävillä oleva materiaali on esitetty Espoon sivuilla: https://www.espoo.fi/yleiskaavapoke
Sivustoon kannattaa ehdottomasti tutustua!
Asukastilaisuudet toteutetaan etätilaisuuksina.
Koronapandemian vuoksi yleiskaavan asukastilaisuudet toteutetaan etälähetyksinä, joita voi seurata verkossa.
Verkkolähetykset tallennetaan ja julkaistaan tilaisuuden jälkeen hankkeen verkkosivuilla.
Päätilaisuus 17.9. klo 17-21  Espoon keskuksen alue
Liity asukastilaisuuteen linkin kautta:
Ohjelmassa esitellään yleiskaava kokonaisuutena sekä eri teemojen näkökulmasta sekä käsitellään Espoon keskuksen kysymyksiä.
Tilaisuudessa käsitellään asukkaiden kysymyksiä ja kommentteja Kalajärven, Viiskorven ja Pohjois-Espoon alueella.
Voit avata lähetyksen 15 minuuttia ennen ohjelman alkua.
Tilaisuudessa käsitellään asukkaiden kysymyksiä ja kommentteja Nupurin, Histan, Myntinmäen ja Vanhan Espoon alueella.
Voit avata lähetyksen 15 minuuttia ennen ohjelman alkua.
Tervetuloa!
Kaavan materiaalit ja selvitykset löytyvät kaavan verkkosivuilta www.espoo.fi/yleiskaavapoke
pohjois- ja keski-espoon yleiskaava
Tässä alkuperäinen alueen hahmotelma vuosien varrelta, kun kaavavisio oli nähtävillä.
Aikaisempia postauksia POKEsta nähtävillä:

Teknisen lautakunnan kokous 12.8.2020

Iirislahdenpolku
Teknisen lautakunnan elokuun kokouksen esityslistalla on mm. investointisuunnitelma seuraavalle vuodelle sekä osavuosikatsaus tämän vuoden sujumisesta.
Täältä löytyy kokouksen pöytäkirja: Pöytäkirja

Teknisen lautakunnan vuoden 2020 osavuosikatsaus 2

Tekninen lautakunta on pysynyt hyvin suunnitelmissa niin ajallisesti kuin rahallisesti. Osa hankkeista on saatu (ennen koronaa) edullisemmin kuin mitä hankesuunnitelmassa arvioitiin, mutta tämän trendin arvellaan kääntyvän pian toisin päin.
Saimme myös katsauksen Valtuuston valtuustokauden tavoitteiden toteutumisesta. Sielä voisin nostaa esiin esimerkiksi mitä Espoossa tehdään hiilineutraaliustavoitteen eteen.
Keskustelimme myös mm. kaupungin autokannasta. Kaupunki uudistaa normaalin rytmin mukaisesti autokantaansa ja korvaavat henkilöautot ovat täyssähköautoja. Pakettiautojen suhteen vielä ei ole tähän mahdollisuutta, mutta niitäkin on tulossa täyssähköisinä ja lataushybrideinä. Dieselautojen tankkaaminen hoidetaan mahdollisuuksien mukaan uusiutuvalla MY dieselillä.

Teknisen lautakunnan esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2021 – 2030 investointien osalta (kh-asia)

Tähän talousarvioon oli sisällytetty kaupunkiradan rakentaminen, joka vihdoin nytkähtää eteenpäin. Tämä tulee lisäämään paikallisjunien määrää ja mahdollistaa nopeammatkin yhteydet. Niitä on pitkään kaivattu.
Pyöräilyn osuutta oltiin lisätty Espoo-tarinan tavoitteiden mukaisesti ja karsimista puolestaan oli tehty isoista tieliikennehankkeista.
Tämä suunnitelma matkaa seuraavaksi kaupunginhallitukseen ja sieltä sitten kaupunginjohtajalle ensi vuoden budjettisuunnitelman suunnittelua varten. Sieltä budjettisuunnitelma etenee valtuustoryhmille ja siitä käydään valtuustoryhmien kesken neuvotteluja. Lopulta joulukuussa ensi vuoden budjetti tulee valtuuston hyväksyttäväksi.

Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelma nähtävillä 24.6. – 15.8.2020

kotiseudun ulkoilupolut 2021-2030
Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelma 2021–2030 tuli teknisen lautakunnan päätöksentekoon huhtikuussa 2020. Nämä polut ovat kuitenkin niin paljon palautetta aiheuttavia muutoksia meidän lähiympäristössä, että halusin palauttaa ohjelman niin, että se asetetaan asukkaiden nähtäville jo tässä vaiheessa. Lopulta palautimme ohjelman asukkaiden nähtäville yksimielisesti.
Palautteen antaminen nyt on erittäin tärkeää seuraavana kymmenenä vuotena tehtävien Kotiseudun ulkoilupolkujen kohdalta. Sitten, kun ulkoilupolkujen tieltä aletaan kaatamaan metsää, on jo liian myöhäistä antaa palautetta. Nyt on se oikea hetki kertoa mihin kotiseudun ulkoilupolku mahdollisesti tarvitaan tai ei tarvita.
Saamme tiedot tekniseen lautakuntaan ohjelman seuraavaan käsittelyyn ja olisi tärkeää antaa palautetta myös niistä kohdista, mitkä ohjelmassa ovat hyvää. Eli jos tulee paljon poistoehdotuksia, mutta ei yhtään puoltavaa, niin joku polku voi helposti tippua 10v investointilistalta. Ei toki lopullisesti, mutta sen toteutus menee hamaan tulevaisuuteen.
Pandemian aiheuttamat taloudelliset menot lisäävät painetta vähentää investointeja lähitulevaisuudessa juuri tällaisista ohjelmista, joten sen vuoksi tämä ohjelma voi olla käytössä pidempäänkin kuin tämä ohjelmassa mainittu 10v.
Klikkaa itsesi kaupungin sivuille tutustumaan ohjelmaan ja anna palautetta.
kotiseudun ulkoilupolut 2021-2030

Kaupungin kuulutus aiheesta löytyy täältä:

https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Ajankohtaista/Kuulutukset/Kotiseudun_ulkoilupolut_ohjelma_20212030(183264)

Jos et pysty katsomaan ohjelmaa sähköisenä, niin se on nähtävillä Kaupunkitekniikan keskuksessa, osoite Tekniikantie 15, 2. kerros, 02150 Espoo nähtävilläoloajan.

Palautteen antaminen

“Mielipiteet ja muistutukset otsikoituna ”Kotiseudun ulkoilupolut” on toimitettava viimeiseen nähtävilläolopäivään klo 15.45 mennessä osoitteella Kirjaamo, PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse, 3. krs, Espoon keskus.”

 

Espoon pääpyöräilyreittien kehittäminen – TELA 20.5.2020

pyöräily

Seuraavassa teknisen lautakunnan kokouksessa käsittelyyn tulee Espoon pääpyöräilyreittienohjelma.

https://espooprodfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2020504984

Espoon pääpyöräilyreittien kehittäminen, erillishankkeiden toteuttamisohjelman hyväksyminen

Monia asukkaita varmasti kiinnostaa eniten Espoon pääpyöräilyreittien kehittäminen. Tästä keskustelimme jo viime kokouksessa ja sovimme alustavasti, että suunnitelma tulisi asukkaiden nähtäville yhdessä Kotiseudun ulkoilupolut ohjelman kanssa.

Nyt tämä kuitenkin tuli lautakunnan käsittelyyn. Pitää tutustua ohjelmaan tarkemmin, mutta haluan laittaa tämän teille tiedoksi mahdollisimman nopeasti, niin ehditte tutustua ja kommentoida sitä meille teknisen lautakunnan jäsenille ennen 20.5. pidettävää kokousta.

Pääpyöräilyreittien ohjelma löytyy täältä: https://espooprodfi.oncloudos.com/kokous/2020504984-7-1.PDF

Lausuntoja tuli monta:

  • Espoon Vammaisneuvoston lausunto
  • Helsingin kaupungin lausunto
  • Vantaan kaupungin lausunto
  • Kauniaisten kaupungin lausunto
  • Kirkkonummen kunnan lausunto
  • Nurmijarven kunnan lausunto
  • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto
  • Helsingin polkupyöräilijät ry:n lausunto

Ulkoilupolkujen kohdalla lausunnot eivät kuitenkaan vaikuttaneet ohjelmaan mitenkään ja laitoin jo kysymyksen onko joku näistä lausunnoista vaikuttanut ohjelmaan.

Tutustukaa, kommentoikaa ja viestikää ajatuksistanne teknisen lautakunnan jäsenille hyvissä ajoin ennen kokousta.

Onko tämä näin hyvä vai kaipaako se nähtävilläoloa? Vai onko parempi laittaa suunnitelmia eteenpäin ja saada rakentaminen ja parantaminen eteenpäin nopeasti?

Osavuosikatsaus

Teknisen lautakunnan käyttötalouden on ennustettu toteutuvan talousarvion mukaisena eikä olennaisia poikkeamia ole tiedossa, jotka vaikuttaisivat tuloihin tai menoihin siten, etteivät sitovat toimintatulot 37,8 milj. euroa toteutuisi ja että sitovat toimintamenot 58 milj. euroa ylittyisivät.

Teknisen lautakunnan ennustettu talousarvion toteuma sekä käyttötalouden että investointien osalta on selostettu liitteessä teknisen lautakunnan huhtikuun 2020 osavuosikatsaus.

Kunnallistekniikan toimintasuunnitelman tarkistus 1/2020

https://espooprodfi.oncloudos.com/kokous/2020504984-4-1.PDF

Kunnallistekniikan toimintasuunnitelman tarkistuksessa ei ollut suuria muutoksia. Raide-Jokerin rakentaminen on aikatauluaan edellä ja Nupurintien kiertoliittymä sekä Niipperin tien parantaminen löytyvät vielä listalta.

Marketanpuiston ystävät ry:n avustus vuonna 2020

Marketanpuiston ystävät ylläpitävät Espoon Högnäsissä Marketanpuistossa ympärivuotista näyttelypuutarhaa, joka on avoin kaikille kiinnostuneille. Puistossa voi vapaasti tutustua piha- ja puistorakentamisen tekniikoihin, rakenteisiin, valaisimiin, kasveihin ja alan palveluihin aidossa ympäristössä. Marketanpuisto on Suomen ensimmäinen ja suurin piha- ja puistorakentamisen näyttelypuisto. Puisto palvelee viheralan ammattilaisia ja kuluttajia esittelemällä uusia ideoita ja ratkaisumalleja pihoille ja puutarhoille.

Espoo on perustajajäsen Marketanpuiston ystävät Ry:ssä. Yhteistyösopimus puiston rakentamiseen on allekirjoitettu 1998. Marketanpuistoon on rakentumassa hulevesitietokeskus, joka jakaa tietoutta pysyvän näyttelyosastojen lisäksi vuosittaisilla koulutuspäivillä. Espoo on tukenut toimintaa perustamisvuodesta alkaen.

Pitkäkallion puistosuunnitelmasta on valitettu

Katsomme onko toimittu hyvän tavan mukaisesti ja onko tilanteessa korjattavaa.

7
8 Kyläsepäntie -asemakaava-alueen eteläosan katujen katusuunnitelmien ja puistosuunnitelman hyväksyminen
9 Vastauksen antaminen oikaisuvaatimukseen, joka koskee kaupunkitekniikan keskuksen lakimiehen päätöstä 9.1.2020, jossa vahingonkorvausvaatimus hylättiin
10 Tiedoksi merkittävää
11 Kuntalain 92 §:n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin

POKE pohjois-Espooseen ja keski-Espooseen tuleva yleiskaava

Pohjois- ja keski-Espoon yleiskaavatyö on ollut työn alla vuosia. Esittelijät ovat nyt esitelleet oman ehdotuksensa ja se siirtyi kaupunkisuunnittelulautakunnan muokattavaksi. Lautakunnan ehdotus siirtyi  kaupunginhallitukselle, jonka hyväksynnän jälkeen kaava tulee asukkaiden nähtäville.
POKE yleiskaavasta kerrotaan näin:
“Strategisessa kaavaehdotuksessa esitetään Espoon pohjois- ja keskiosien kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet ja keskeiset maankäytön ja liikenneverkon suuntaviivat ja painopisteet. Yleiskaavaehdotuksella mahdollistetaan noin 60 000 uuden asukkaan ja noin 11 000 työpaikan sijoittuminen alueelle vuoteen 2050 mennessä.”(Espoon sivuilta)
Nämä tavoitteet eivät todennäköisesti kaavassa toteudu ja nyt yleiskaavaehdotukseen on tehty useita ratkaisevia muutoksia, joiden takana Vihreät eivät pysty olemaan. Keskiviikkona 13.5. Vihreitä pyydettiin poistumaan neuvotteluista.
Kaupunginhallitus päättää yleiskaavasta ja sen nähtävillepanosta kokouksessaan maanantaina 18.5.

Mitä Vihreät haluavat pohjois-Espooseen?

Pohjois-Espooseen tarvitaan lisää kestävää rakentamista tuomaan alueelle asukkaita ja sen mukana asukkaiden tarvitsemat lähipalvelut. Hallittu ja keskitetty lisärakentaminen tukee palveluiden ja joukkoliikenteen kehittymistä.

Rakentamisen väliin tulee jäädä lähiuontoa ja metsää virkistykseen ja lajien monimuotoisuuden tukemiseen. Asumista ei saa päästää leviämään mattona kaikkialle tuhoten yhtenäiset luontoalueet.

Emme myöskään salli vapaita avohakkuita lähimetsissä. Avohakkuuoikeutta ollaan mahdollisesti lisäämässä kaavaan Vihreiden lähettyä neuvotteluista. Vihreät ajavat maisematyöluvan hakemista lähimetsien avohakkuille.

Vihreät suosivat nykyisten asuinalueiden lisärakentamista ja keskustojen vahvistamista. Tähän mahtuu niin pientaloja, rivitaloja kuin kerrostaloja. Monimuotoisella rakentamisella saamme asukkaille asumisvaihtoehtoja ja turvattua palveluiden tuleminen ja pysyminen alueella.

Asukasmäärän kasvattamisella saavutetaan myös parempi joukkoliikennetaso, mikä on hälyttävästi heikentynyt viime vuosien aikana pohjois-Espoossa.

Luonnon monimuotoisuuden ja erilaisten luontoarvojen lisäksi haluamme turvata asukkaiden lähivirkistysalueet. Vaikka pohjois- ja keski-Espoossa luontoa vielä riittää, ne pitää nyt turvata, sillä niiden saaminen kaavoihin myöhemmin on erittäin vaikeaa, jos pientalot halkovat koko alueen.

Keski-Espoo

Espoon keskustaa tulee kehittää isommaksi keskukseksi, että sen palvelut ovat kestävällä pohjalla ja kehittyvät eteenpäin. Vahva kaupunkikeskus tulee sen ympärillä olevien alueiden elinvoimaisuutta.

Koko keski-Espooseen (Espoon keskuksesta Nuuksioon) haluamme hallittua lisärakentamista joukkoliikenteen varrelle.

Emme halua vapaita avohakkuita asutuksen viereen ja lähivirkistysalueille Veikkaustiellä tehtyjen avohakkuiden lailla, vaan avohakkuut tulisi olla maisematyöluvan kautta hallitusti. Tämä ei tarkoita, etteikö avohakkuita tehtäisi, mutta niitä tehdään hallitusti ja voidaan vaatia mm. maisemointia hakkuiden jälkeen.

Ämmässuolle on nyt myös lisätty uusi ampumaratamerkintä. Tämä merkintä tulee ehdottomasti poistaa! Alueella on jo useita asumista haittaavia toimintoja, eikä haittaa saa lisätä ampumaradan melulla.

Mynttilän metsät ovat arvokas luontokokonaisuus ja selvitysten mukaan  tärkeitä säilyttää. Mynttilän aseman rakentamista tulisi arvioida uudelleen.

Gumböle-Nupuri

Tässä kuva yleiskaavan kaupunginhallitukselle menevästä yleiskaavaehdotuksesta, johon voi vielä tulla muutoksia.

poke yleiskaava gumböle

Vihreät tavoitteet Pohjois- ja keski-Espoon yleiskaavaan

  • Monimuotoista rakentamista lisärakentamisella keskustoihin neitseellisen metsän sijasta
  • Mahdollistetaan toimivat lähipalvelut asukasmäärän lisäyksellä
  • Lähivirkistysalueiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen
  • Joukkoliikenteen vahvistaminen
  • Ei avohakkuille
 
Nyt tehdyt muutokset heikentävät yleiskaavaa niin paljon, ettei Vihreät pysty enää olemaan sen takana.
vihreät poke

Kotiseudun ulkoilupolut – ohjelma 2021 – 2030 TELA 22.4.2020

kotiseudun ulkoilupolut 2021-2030

Kotiseudun ulkoilupolut – ohjelmaa vuosille 2021 – 2030

Mielenkiintoisimpana asiana teknisen lautakunnan kokouksessa 22.4. on päivitetty Kotiseudun ulkoilupolut – ohjelma vuosille 2021 – 2030.

KATSO KOKO OHJELMA TÄSTÄ

PÄIVITYS: OHJELMA ASETETAAN ASUKKAIDEN NÄHTÄVILLE.

Eli emme vielä hyväksyneet ohjelmaa vaan se tulee nähtäville todennäköisesti vielä kevään 2020 aikana.

Espoon Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelma tulee nähtäville.

Espoon uusi Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelma herätti niin paljon kiinnostusta asukkaissa ja yhdistyksissä, että päätimme teknisessä lautakunnassa yksimielisesti asettaa sen asukkaiden nähtäville. Nyt kannattaa seurata kaupungin ilmoittelua tästä aktiivisesti."Ohjelmassa jossa luodaan katsaus Espoon ulkoilureitistön nykytilaan ja kartoitetaan uusien ulkoilureittiyhteyksien tarvetta. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelma antaa suuntaviivat ulkoilureittien vuosittaiseen rakentamiseen ja kunnostamiseen seuraavankymmenvuotiskauden 2021–2030 ajalle."

Julkaissut Marjaana Siivola Keskiviikkona 22. huhtikuuta 2020

Täältä pääsette esityslistan materiaaleihin ja siellä on vanhusneuvoston, vammaisneuvoston, sivistystoimen ja ympäristölautakunnan lausunnot.

Tässä poimintoja, mutta kaikki kohteet löytyvät tuolta alkuperäisestä ohjelmasta.

EDIT: kuvia poistettu, koska tämä on kiinnostanut niin paljon, että rajat tulivat täyteen. Katso kuvat alkuperäisestä ohjelmasta.

KAUKLAHTI–VANHA-NUUKSIO PITUUS 8,1 KM, VALMIUSASTE 20 %

KUVAUS: Pitkittäinen yhteys Rantaraitilta ja Kauklahdesta Nuuksioon.
Pääasiassa harvaan asutulla alueella kulkeva yhteys, jonka tarve korostuu Nupurinkallion alueen rakentumisen ja Kauklahden
kehittymisen myötä. Tällä hetkellä Espoon läntisellä reunalla ei kulje yhtään yhtenäistä, toimivaa ulkoilureittiyhteyttä.
Olemassa olevat yhteydet kiertävät Gumbölen kautta ja kulkevat pääosin katuverkossa.

HAASTEET: Yhteys on alkutekijöissä ja kulkee lähes kokonaan yksityisellä, kaavoittamattomalla maa-alueella.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on työssä tunnistettu 8km verran yhteystarpeita, jotka on
sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty viideksi KUP-kohteeksi. Näistä kohteista yksikään ei lukeutunut
priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

KUNNARLA–LUUKKI PITUUS 6,9 KM, VALMIUSASTE 0 % (85 %)

KUVAUS: Pitkittäinen yhteys Pirttimäen ulkoilualueilta Luukkiin Kunnarla–Luukki-väylä on metsäinen, luonnonsuojelualueiden ympäröimä yhteys, joka yhdistää toisiinsa Pirttimäen ja Luukin ulkoilualueet. Väylä on jatkumoa eteläisemmästä Espoosta Bodominjärven länsipuolelle kulkeville ulkoiluväylille ja osa neljän kunnan alueella kulkevaa, 110 km pitkää Reitti 2000 -ulkoilureittiä. Yhteys kulkee pääosin vanhoja metsäautoteitä ja kärrypolkuja pitkin, mutta sen keskivaiheilla on huomattavasti vaikeakulkuisempi polkuosuus. Kunnarla–Luukki-väylä on tällä hetkellä alueen ainoa pitkittäinen reitti, joka ei kulje katuverkossa. Vaihtoehtoiset, ajoradalla kulkevat pohjoiseteläsuuntaiset yhteydet kulkevat lännessä Velskolantietä ja Snettansintietä idässä. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa yhteyden esittämisellä korostetaan sen merkitystä yhtenä pohjoisen Espoon pääulkoiluväylistä ja halutaan huomioida, että Reitti 2000 pysyy jatkossakin yhtenäisenä, toimivana ulkoilureittikokonaisuutena. Nykyisellään väylää ei voida luokitella ulkoilureitiksi, sillä se ei täytä tässä ohjelmassa määritellyn ulkoilureitti-käsitteen kriteereitä. Näin ollen väylän valmiusaste on nolla. Kuitenkin 85 % väylän varrella olevista osuuksista on sellaisia, että niillä pääsee etenemään sujuvasti.

HAASTEET: Väylä kulkee luonnonsuojelualueella

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on tunnistettu 7 km:n verran yhteystarpeita, jotka on sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty viideksi KUP-kohteeksi. Tunnistetut kohteet eivät lukeudu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

KUNNARLA–NUUKSIO PITUUS 6 KM, VALMIUSASTE 100 %

KUVAUS: Poikittainen Solvallan ja Pirttimäen ulkoilualueita yhdistävä väylä
Kunnarla–Nuuksio-väylä kulkee Pirttimäen luonnonsuojelualueilta kohti Nuuksion kansallispuistoa päättyen Solvallassa
luontokeskus Haltian tuntumaan. Yhteys on hyvin mäkinen, mutta nykyisellään toimiva. Se on myös osa neljän kunnan
alueella kulkevaa Reitti 2000 -ulkoilureittiä. Talvisin yhteys tehdään lumitilanteen salliessa laduksi. Kotiseudun ulkoilupolut
-ohjelmassa yhteyden esittämisellä korostetaan sen merkitystä yhtenä pohjoisen Espoon pääulkoiluväylistä ja vahvistetaan
yleiskaavassa esitetyn ulkoilureittiyhteyden tarve myös jatkossa.
TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Ei tunnistettuja uusia yhteystarpeita.

MANKKAA–VANHA-NUUKSIO PITUUS 10,5 KM, VALMIUSASTE 70 %

KUVAUS: Tapiolan ja Espoon keskuspuiston alueilta Nuuksion ulkoilualueille. Nygrannas ja Suurpelto ovat laakeaa, kulttuurimaisemana arvokasta ja hyvin väljästi rakennettua aluetta. Vireillä olevissa asemakaavoissa niitä kehitetään monipuoliseksi ja tiiviiksi kaupunkiympäristöksi. Yleiskaavan pohjalta sekä Nygrannakseen että Suurpeltoon on suunniteltu asuntoja, toimitiloja, julkisia palveluja sekä virkistysaluetta. Tällä hetkellä alueen ulkoilureittiyhteydet tukeutuvat vahvasti Lillhemtin kautta itäiseen Espoon keskuspuistoon kulkeviin reitteihin sekä Mankkaan kautta Laajalahdelle kulkevaan reittiin. Alueen kehittyessä ja ulkoilureittien käyttäjämäärien kasvaessa on välttämätöntä kehittää myös Smedsinmetsän ja Kuurinniityn suunnalle vieviä yhteyksiä. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitetty Mankkaa–Vanha-Nuuksio-yhteys korostaa tämän yleiskaavan mukaisen poikittaisen yhteyden roolia kehittyvän alueen läpi kulkevana, yhtenäisenä ulkoiluväylänä. Väylän varrelta on tunnistettu rinnakkaisen yhteyden tarve, ja pitkän aikavälin tavoite on tutkia rinnakkaisreitin toteuttamisen mahdollisuuksia.

HAASTEET: Väylän suunnittelu ja toteutus on vahvasti sidoksissa Nygrannaksen ja Suurpellon kaavaratkaisuihin ja maankäyttösopimuksiin.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on tunnistettu 6 km:n verran yhteystarpeita, jotka on sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty kahdeksaksi KUP-kohteeksi. Kohteista 1,5 km koskee nykyisen yhteyden laajennusta rinnakkaisreitiksi ja 4,5 km on uutta ulkoilureittiä. Tunnistetuista kohteista yksi lukeutuu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

NIIPPERI–LAHNUS PITUUS 7,5 KM, VALMIUSASTE 5 %

KUVAUS: Pitkittäinen yhteys Niipperistä Luukkiin ja Vantaan ulkoilualueille. Niipperi–Lahnus-väylä alkaa Kehä III:n paikkeilta, josta se jatkuu pohjoiseen Juvanmalmin teollisuusalueen ja Niipperin asutusalueen välistä viheraluetta myötäillen. Pitkäkorven kallioiselta alueelta yhteys kaartaa alavammalle maalle länteen, sivuaa Myllypuron lehtokorpilaakson luonnonsuojelualuetta ja kaartaa Hiirisuon asuinalueen ohi lounaan puolelta. Vihdintien ylityksen jälkeen yhteys päättyy Lahnukseen vesipuisto Serenan tuntumaan, jossa se yhdistyy Vantaan alueelta ja Luukin suunnalta tuleviin ulkoilureittiyhteyksiin. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitetty Pitkäjärvi–Lahnus-väylä muotoilee yleis- ja asemakaavoissa esitettyjä ulkoilureittiyhteyksiä sekä maastossa kulkevaa polkuyhteyttä, mutta linjauksen lopullinen reitti tarkentuu uuden yleiskaavan ja alueella vireillä olevien asemakaavojen vahvistumisen myötä. Vaihtoehtoinen linjaus voi kulkea esimerkiksi Niipperintien länsipuolelta, Perusmäen ja Niipperin asuinalueiden välistä. Niipperi–Lahnus-ulkoiluväylän tarve tulee korostumaan, kun Kalajärven ja Niipperin alueet kehittyvät ja niiden asukasmäärä kasvaa. Alueella ei ole ennestään toteutettu ulkoilureittiyhteyksiä, vaan liikkuminen tapahtuu ajoratojen yhteydessä kulkevia kevyenliikenteenväyliä pitkin.

HAASTEET: Hanke on hyvin mittava ja sen kustannukset nousevat väistämättä korkeiksi. Linjaus tarkentuu vasta pidemmällä aikavälillä.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on tunnistettu 7 km:n verran yhteystarpeita, jotka on sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty viideksi KUP-kohteeksi. Tunnistetut kohteet eivät lukeudu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

PITKÄJÄRVEN RANTAREITTI PITUUS 6 KM, VALMIUSASTE 10 %

KUVAUS: Pitkäjärven pohjoista rantaa myötäilevä ulkoiluväylä Pitkäjärven ulkoiluväylä on Pitkäjärven pohjoisrantaa myötäilevä, poikittainen väylä, joka muodostaa tärkeän ekologisen yhteyden peltojen, teiden ja kaupunkirakenteen keskellä. Pitkäjärven ranta on kulttuurihistorian, luonnonmaiseman ja virkistyksen kannalta sekä paikallisesti että seudullisesti merkittävä, yhtenäinen viheralue. Pitkäjärven väylä kulkee alueella, joka on määritelty sekä maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi että valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Alueella on myös historiallisia kylätontteja, jotka näkyvät nykyisessä maisemassa jäljellä olevina vanhoina rakennuksina sekä maankäyttömuotoina. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitettävä Pitkäjärven ulkoiluväylä vahvistaa yleiskaavan mukaista tavoitetta kehittää ranta-aluetta merkittävänä ulkoiluväylänä. Yhteys on asukkaiden toivoma, ja sillä on suuri kehityspotentiaali rakentua Rantaraitin kaltaiseksi, tunnistetuksi ja yhtenäiseksi ulkoilureitiksi. Reitin toteuttaminen toimivana kokonaisuutena on tärkeää, jotta se palvelee käyttäjiä ja jotta sen arvo ymmärretään. Pitkäjärven väylästä tulee kehittää selvästi jäsentynyt, eri osuuksilla luontaisiin lähtökohtiin ja ominaislaatuun tukeutuva kokonaisuus. Pitkäjärven väylä on jatke Kauklahdesta alkavalle ja Pitkäjärven eteläpäähän päättyvälle Espoonjokilaakson ulkoiluväylälle. Nämä kaksi ulkoiluväylää muodostavat yhtenäisen, läpi Espoon kulkevan poikittaisen ulkoilureittiyhteyden, jollainen nykyhetkellä Espoosta puuttuu. Tämän laajan, luontaisten viherakselien ja jokilaakson jäsentäminen ja ulkoilureittiosuuksien suunnittelu toteutetaan huomioiden alueen kaupunkikuvalliset ja ekologiset olosuhteet ja erityispiirteet. Maisemarakenne ja laaksotilan visuaalinen säilyminen otetaan korostetusti huomioon.

HAASTEET: Kaavoitustilanne aiheuttaa haasteita reittien toteutettavuudelle. Maanomistus saattaa paikon edellyttää ulkoilureittimitoitusta. Väylän suunnittelussa tulee huomioida alueen luontoarvot ja kulttuurihistoriallisesti arvokas jokimaisema.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on tunnistettu 6 km:n verran yhteystarpeita ja lisäksi 2km väylään olennaisesti linkittyviä yhteystarpeita, jotka on sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty kuudeksi KUP-kohteeksi. Tunnistetuista kohteista kolme lukeutuu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

SOLVALLA–VANHA-NUUKSIO PITUUS 16 KM, VALMIUSASTE 55 %

KUVAUS: Nuuksion kansallispuistosta Vanhaan-Nuuksioon kulkeva pitkittäinen yhteys Solvalla–Vanha-Nuuksio-yhteys kulkee Nuuksion kansallispuiston halki Nuuksion Pitkäjärven muotoja myötäillen. Väylä alkaa Solvallasta, sivuaa Pitkäjärveä Nuuksionpäässä, kulkee Siikajärven alueen läpi jatkuen Vanhaan-Nuuksioon Brobackan alueelle. Väylä kulkee lähes täysin asemakaavoittamattomalla ja harvahkoon asutulla metsäalueella, mutta sen varrella on useita pieniä asutuskeskittymiä pääasiassa Siikajärven ja Heinäslammen rannoilla. Väylän pohjoinen, Nuuksion alueella kulkeva yhteys on olemassa ja ulkoilureittinä toimiva, joskin se kulkee pitkiä osuuksia ajoradalla Nuuksiontietä pitkin. Siikajärven alueella ei ole ennestään toteutettu ulkoilureittiyhteyksiä, vaan liikkuminen tapahtuu pääasiassa ajoratoja pitkin. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitetty Solvalla–Vanha-Nuuksio-väylä vahvistaa yleiskaavassa esitettyjä ulkoilureittiyhteyksien tarvetta. Linjauksen lopullinen reitti tarkentuu uuden yleiskaavan vahvistumisen myötä.

HAASTEET: Hanke on hyvin mittava ja sen kustannukset nousevat väistämättä korkeiksi. Väylä kulkee lähes täysin kaavoittamattomalla alueella ja osittain luontoarvoiltaan arvokkaalla alueella. Linjaus tarkentuu vasta pidemmällä aikavälillä.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylän varrelta on tunnistettu 11 km:n verran yhteystarpeita, jotka on sijainnin ja ominaisuuksien perusteella jäsennetty suuripiirteisesti viideksi KUP-kohteeksi. Tarkempaa jäsentämistä ei tämän päivityksen yhteydessä tehty. Tunnistetut kohteet eivät lukeudu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

VANHAKARTANO–KUNNARLA PITUUS 6,9 KM, VALMIUSASTE 0 %

KUVAUS: Poikittainen yhteys Pitkäjärveltä Pirttimäen ulkoilualueelle.
Vanhakartano–Kunnarla-väylä kulkee Pitkäjärven pohjoisen rannan tuntumasta Viiskorven ja Bodomin lakeiden
peltoaukeiden halki Kunnarlaan ja Pirttimäen ulkoilualueille. Väylän varrella levittyvät yhtenäiset peltoaukeat ja Bodomin
rantamaat ovat kulttuurihistorian ja luonnonmaiseman kannalta sekä paikallisesti että seudullisesti merkittäviä. Sekä
yksittäiset, merkitykseltään arvokkaiksi luokitellut kulttuurihistorialliset kohteet että alueen maisemakokonaisuudet
huomioidaan väylän linjausten tarkemmassa suunnittelussa. Yhteyden varrella on myös ekologisesti merkittäviä alueita,
kuten Natura 2000 alue ja Smedsvikenin lintulahti.
Vanhakartano–Kunnarla-välillä ei ole ennestään toteutettu ulkoilureittiyhteyksiä, vaan liikkuminen tapahtuu pääasiassa
Röyläntien ja Bodomintien ajoratoja pitkin. Kevyen liikenteen olosuhteet ja liikenneturvallisuus parantuvat kesän 2019
aikana Bodomintien varteen valmistuvan kevyenliikenteenväylän myötä, mutta kyseisen väylän rakentuminen ei korvaa
alueelta uupuvaa, viheralueilla kulkevaa ulkoilureittiyhteyttä. Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitetty Vanhakartano–
Kunnarla-yhteys korostaa kyseisen poikittaisen ulkoilureittiyhteyden tarvetta ja vahvistaa yleiskaavassa esitetyn
ulkoilureittilinjauksen. Alueen ulkoilureittien tarve tulee kasvamaan mm. Viisikorven ja Gobbackan alueiden kehittyessä ja
asukasmäärän kasvaessa.

HAASTEET: Hanke on hyvin mittava ja sen kustannukset nousevat väistämättä korkeiksi. Väylä kulkee
kulttuurihistoriallisesti ja luonnonmaisemaltaan arvokkaalla alueella. Linjaus tarkentuu vasta pidemmällä aikavälillä.

TUNNISTETUT YHTEYSTARPEET: Väylää ei
ole tässä päivityksessä jäsennetty sijainnin ja
ominaisuuksien perusteella useammaksi hankkeeksi, vaan se esitetään yhtenä yhteystarpeena. Yhteystarve ei lukeudu priorisointipisteytyksessä ylimpään kvartiiliin.

Tulevat kohteet

Tässä vähän esimakua, mutta toivottavasti käyt katsomassa alkuperäisen dokumentin ja annat palautetta ennen asian käsittelyä 22.4.2020!

https://espooprodfi.oncloudos.com/kokous/2020499342-3-1.PDF 

 

Tekninen lautakunta 28.1.2020

karviainen

Tammikuun kokouksessa tullaan hyväksymään viljelypalstatoiminnan uudet säännöt.

Viljelypalstatoiminta yritettiin siirtää yhdistys- tai yritysvetoiseksi, mutta 2019 tekninen lautakunta muutti suunnitelmaa niin, että kaupunki jatkaa toiminnan järjestämistä ja kehittää toimintaa yhdessä viljelijöiden kanssa.

Hyvä niin, sillä toiminta on erittäin tärkeää, yhteisöllistä ja liikunnallista toimintaa.

Nyt kokouksessa esitellään kaupungin yhdessä viljelijöiden kanssa tehdyt palstaviljelynäännöt.

Säännöt löytyvät täältä (pdf)

Kokousasia löytyy täältä.

Aikaisemmat käänteet löytyvät 2018 ja 2019.

Fysioterapia-aloitteen käsittely ja valtuustotoivomus

valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden

Alkuvuodesta 2019 jätin Inka Hopsun kanssa aloitteen fysioterapiapalveluiden kehittämisestä odottajille ja synnyttäjille.

Aloite tuli valtuuston esityslistalle 9.9.2019, jolloin se jäi pöydälle.

valtuustoaloite fysioterapiapalveluiden

Fysioterapia-aloitteeseen liittyvä valtuustotoivomus

Aloite oli uudelleen valtuuston esityslistalla 21.10.2019 mm. kaupungin veroprosentista päättämisen kanssa. Jos aloite ehditään käsittelemään teen seuraavan aloitteen:

“Valtuusto toivoo, että synnyttäneiden fysioterapiapalveluiden saavutettavuutta parannetaan lisäämällä neuvolan terveydenhoitajien tietoa palveluista, helpottamalla tiedon löytymistä Espoon neuvolapalveluiden verkkosivuilla ja edistetään sitä, että asiakas voi halutessaan pyytää päästä lantionpohjan toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin vastaanotolle.”

 

Teknisen lautakunnan kokous 9.10.2019

Teknisen lautakunnan listalla on tällä kertaa seuraavia asioita:

3 Teknisen lautakunnan osavuosikatsaus 3 / 2019
4 Teknisen lautakunnan kunnallistekniikan toimintasuunnitelman tarkistus 2/2019
5 Teknisen lautakunnan vastaus raha-asia-aloitteeseen, joka koskee Espoon niittyjen ja perinnebiotooppien hoitamista
6 Vastauksen antaminen oikaisuvaatimukseen
7 Vastauksen antaminen oikaisuvaatimukseen
8 Yhteenveto kuntalaisaloitteiden ja -palautteiden käsittelystä kaupunkitekniikan keskuksessa alkuvuonna 2019
9 Kivenlahden metrokeskukseen liittyvien katu- ja siltasuunnitelmien hyväksyminen
10 Yläkartanontien, Soukantien ja Soukanpuistonportin suunnitelmien hyväksyminen
11 Tiedoksi merkittävää
12 Kuntalain 92 §:n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöksiin

Esityslista löytyy täältä. 

Osavuosikatsaus

Budjetointia ja toteutuneita hankkeita on tärkeä seurata, sillä muutoksia aina tulee. Osa hankkeista voi viivästyä ja rahaa jaetaan muihin hankkeisiin tai uusiin kiireellisiin. Tällä kertaa selviää miten edellisen hallituksen tekemät uudistukset kuntien verotuloihin ja niiden tulouttamiseen vaikuttaa myös investointeihin. Nyt käyttöön otetun tulorekisterin piti tehdä rahojen liikkeistä ja verokertymästä reaaliaikaisempaa, mutta nyt ainakin alkuun näyttää siltä, että verotuloja siirtyykin saatavaksi vasta ensi vuoden puolella. Tämä aiheuttaa muutoksia tämän vuoden investointeihin.

Valtuusto on päättänyt, että kaupunki säästää 4 miljoonaa euroa kunnallistekniikan rakentamisesta ja kokouksessa kuulemma miten tämä toteutetaan.

Valtuuston on erittäin helppo koko ajan kiristää kaupunkitekniikan kukkaron nyörejä, mutta sitten ihmetellään miksi lumimyrkyjen jälkeen ei kadut puhdistu aikaisempaa vauhtia tai miksi kadut ovat huonossa kunnossa. Kaupunkitekniikan keskuksen huollettava pinta-ala kasvaa koko ajan rakentamisen myötä, mutta ylläpitoon käytettävät eurot vähenevät koko ajan.

Mutta pääosin ollaan pysytty budjetissa ja muutokset suunnitelmaan ovat pienempiä viilauksia ja hankerahan siirtoja hankkeelta toiselle.

Valtuustoaloite niityistä

Risto Nevanlinna raha-asia-aloitteeseen Espoon niittyjen ja perinnebiotooppien hoitamisesta.

Vastauksessa kaupunkitekniikan keskus pitää aloitetta hyvänä ja edistämisen arvoisena. Niittyprojektissa on tällä hetkellä mukana n. 100 ha niittyjä. Niiden määrää tulisi kuitenkin lisätä, sillä avoimia alueita on Espoossa paljon enemmän (arviolta 600 ha). Niittyjen hoito ei onnistu heti joka paikkaan, vaan se vaatii perusparannusta, joka puolestaan vaatii lisärahoitusta. Liitteenä on esitetty kohteita joihin voisi ensimmäisenä aloittaa kunnostamisen tai perustaa aivan uuden hoidettavan niittyalueen. Myös monivuotisten niittykukkien kylväminen monipuolistaisi niittyjä ja toisi vaihtelua maisemaan. Esitämme liitteessä olevia kohteita perusparannettavaksi / kehitettäväksi, mikäli aloite 40 000 euron lisämäärärahasta hyväksytään.

Niityt ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudella. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 selvityksessä korkeimpaan uhanalaisuusluokkaan eli äärimmäisen uhanalaisiksi (CR) arvioitiin 57 luontotyyppiä, joista peräti 40 on perinnebiotooppeja eli ketoja, niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Selvityksen mukaan luontotyyppien suojelua, hoitoa ja ennallistamista on tehostettava, joten niittyjen hoidon kehittämistä ja laajentamista tulisi Espoossakin toteuttaa.

Lisäksi nostan keskusteluun Merva Mikkolan ajaman kantopuistoajatuksen, jonka perustaminen ja ylläpito eivät paljoa euroja vaadi. Tästä on keskusteltu jo suunnittelijoiden kanssa ja toivottavasti aihe saa kannatusta myös lautakunnassa.

Kuntalaisaloitteet

Kuntalaisaloitteiden tilannetta on aina mielenkiintoista seurata. On kiva katsoa mistä asioista asukkaat antavat palautetta ja minkälaisia aloitteita tehdään.

Suuri osa asiakaspalautteista koski katujen ja viheralueiden kunnossapitoa, pysäköinninvalvontaa ja virhemaksuja sekä ajoneuvojen siirtoja. Osa palautteista on toimitettu eteenpäin oikealle taholle mm. HSY:lle, HSL:lle ja SEU:lle.

Alueittain palautetta tuli katuihin ja liikenteeseen eniten Leppävaarasta, Tapiolasta ja Matinkylästä. Puistoihin, luontoon ja ympäristöön taas Espoonlahdesta, Tapiolasta ja Olarista.

Palautteista iso osa tuli helmikuussa liittyen teiden talvikunnossapitoon.

Kuntalaispalautetta voi antaa monilla eri tavoin ja suositeltavin tapa on käyttää mobiilissa Trimble Feedbackiä. Siinä järjestelmä hakee paikan koordinaatit automaattiseseti ja voit liittää siihen myös kuvan, jos annat palautteen heti siinä kyseisessä paikassa.  Trimblellä annettu palaute on helpoin siirtää asiantuntijalle vastattavaksi ja se arkistoituu parhaiten. Tämä nopeuttaa myös vastauksen saamista.

Tiedoksi merkittävää: leikkipuistoja

Tiedoksi merkittävää -kohdassa käsitellään mm. muutaman pienen leikkipuiston purkamista Tapiolan alueella.

Tämä onkin nyt osa isompaa periaatteellisempaa keskustelua. Espoossa on tehty leikkipaikkasuunnitelma, missä tiheimmiltä alueilta vähennetään leikkipuistoja ja niitä rakennetaan uusia sinne, missä tällä hetkellä niitä ei ole ollenkaan.

Tämä on johtanut tilanteeseen, missä monet pienet leikkipuistot ovatkin päiväkotien käytössä ja siten niiden poistaminen poistaa päiväkodin leikkipihan. Nämä ovat pääosin yksityisiä päiväkoteja, joita Espoossa on paljon ja ne ovat tärkeä osa päiväkotiverkostoa. Päiväkodille voi olla iso satsaus vuokrata ja ylläpitää kaupungin leikkipuistoa oman toiminnan ohella. Erityisesti heidän pitää hankkia uutta osaamista tähän.

Osalla yksityisistä päiväkodeista on oma leikkipiha ylläpidettävänä, joka on tietenkin menoerä heille. Jos osalle päiväkodeista tarjotaan ilmaiseksi kaupungin leikkipuisto, niin tämä luo epätasa-arvoa päiväkotien välille.

Toisaalta on ikävää, jos päiväkoteja joudutaan lopettamaan sen vuoksi, että heillä ei ole käytössään enää pihaa.

Olen pyytänyt kokoukseen esityksen siitä, kuinka paljon näitä päiväkotien yhteydessä olevia leikkipuistoja ollaan poistamassa ja kuinka paljon päiväkodeilla on jo omia pihoja tai kaupungilla vuokralla olevia pihoja. Meidän tulee tehdä kaikkia tasapuolisesti kohtelevat pääperiaatteet tasapuolisen kohtelun saamiseksi.

Toisaalta ymmärrän kaupunkitekniikan keskuksen tarvetta vähentää leikkipuistoja sieltä, missä niitä on tiheämmin kuin muualla Espoossa. Leikkipuistoja tarvitaan uusille kehittyville alueille ja toisaalta viraston rahoja vähennetään koko ajan mm. koulujen rakentamisen vuoksi, joten jostain on karsittava. Tämä tulee näkymään osalla alueista siinä, että pienempiä lähileikkipuistoja ei kaupunki enää ylläpidä tai ne jopa puretaan, jos leikkipuistolle ei löydy vuokraajaa.

Leikkipuisto-ohjelma on tehty 2016 ja sitä on pari kertaa päivitetty. Uusin päivitys on tältä vuodelta, mutta päivitystä ei ole tuotu lautakuntaan esille.

Espoon leikkipuisto-ohjelma

Tekninen lautakunta 9.10.2019